Asiantuntija toivoo ymmärtävämpää suhtautumista rokottamattomiin: ”Se voisi olla paljon tehokkaampaa kuin kahtiajako ja syyllistäminen” - Politiikka | HS.fi

Asiantuntija toivoo ymmärtävämpää suhtautumista rokottamattomiin: ”Se voisi olla paljon tehokkaampaa kuin kahtia­jako ja syyllistäminen”

Kaikkien rokotteiden ottamisen tulisi perustua vapaaehtoisuuteen, sanoo sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan pääsihteeri Maija Miettinen.

Koronarokotuksiin kriittisesti suhtautuvia mielenosoittajia Muista ystävyys -tapahtumassa Helsingissä viime helmikuussa.

19.11. 2:00 | Päivitetty 19.11. 6:23

Suomessa on viime päivinä käyty runsaasti keskustelua siitä, voitaisiinko hoitohenkilökuntaa velvoittaa ottamaan koronarokote tai voitaisiinko koronapassia vaatia työpaikoilla. Koronapassin käytön laajentamista valmistellaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

Pelkona on ollut, että yhteiskunta on jakautumassa rokotettujen ja rokottamattomien maailmoihin. Asiaan liittyy monta hankalaa kysymystä etenkin siitä, painaako vaakakupissa enemmän yksilön valinnanvapaus vai yhteinen vastuunkanto.

HS kysyi valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan (Etene) pääsihteeriltä Maija Miettiseltä, mitä eettisiä näkökantoja pitäisi ottaa huomioon, kun tehdään päätöksiä esimerkiksi rokotepakkoon ja koronapassiin liittyen.

Etene on sosiaali- ja terveysministeriön alainen asiantuntijatoimielin, jonka tehtävänä on edistää sosiaali- ja terveysalan etiikkaa Suomessa.

Etene kannattaa rokotteiden ottamisen vapaaehtoisuutta kaikkien ihmisten ja ihmisryhmien kohdalla, niin koronarokotteiden kuin muidenkin rokotteiden osalta, Miettinen sanoo heti alkuun.

Etenen pääsihteeri Maija Miettinen

Hänen mukaansa koronarokotteen vaatiminen hoitajilta olisi järeä keino, jolla ei kuitenkaan todennäköisesti pystyttäisi kovin merkittävästi vaikuttamaan rokotekattavuuteen. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että sosiaali- ja terveysalan työntekijät suhtautuvat lähtökohtaisesti varsin myönteisesti koronarokotteiden ottamiseen.

Suomessa on tähän mennessä todettu joitakin tapauksia, joissa rokottamattoman työntekijän tartuttama koronavirus on johtanut potilaan kuolemaan. Miettisen mukaan rokotteisiin kriittisesti suhtautuvat sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat kuitenkin hyvin pieni joukko, joka on saanut ehkä suhteettoman paljon palstatilaa.

Hänen mukaansa onkin arvioitava, mitä saataisiin aikaiseksi sillä, että hoitajilta edellytettäisiin koronarokotteen ottamista.

”Kun rokottamattomien hoitajien joukko on niin pieni, todennäköisesti rokotepakko ei edes vaikuttaisi kattavuuteen merkittävästi.”

Miettinen muistuttaa, että keskustelu rokotteen vaatimisesta hoitajilta ei ole uusi, vaan sitä on käyty jo ennen pandemiaa säännöllisesti esimerkiksi influenssarokotteiden osalta.

Hänen mukaansa nyt olisi hyvä pohtia, haluammeko rakentaa pakkoihin perustuvaa yhteiskuntaa vai olisiko tärkeämpää jatkaa luottamukseen perustuvien järjestelmien tukemista.

Koronapassin käytön laajentamista on esitetty myös muiden kuin hoitajien kohdalla. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on vaatinut, että se otettaisiin käyttöön kaikilla työpaikoilla.

Miettisen mukaan koronapassin käyttö on eettisesti varsin perusteltua muiden suojelemisen näkökulmasta, mutta samalla terveystiedot ovat hyvin henkilökohtaisia asioita.

”Suomalaisessa yhteiskunnassa on totuttu siihen, että ihminen saa itse valita, missä määrin haluaa omia terveystietojaan jakaa, oli kyse sitten työpaikasta tai vapaa-ajasta”, hän sanoo.

Miettinen huomauttaa, että pelkkään vapaaehtoisuuteen perustuvalla rokottamisella on toki seurauksensa. Teho-osastot täyttyvät ja koronapotilaiden hoitoon keskitetyt voimavarat ovat pois muiden sairauksien hoitamisesta. Hänen mukaansa kannammekin kaikki osaltamme vastuuta toistemme hyvinvoinnista.

”Pienet lapsetkaan eivät voi vielä saada rokotetta, ja meidän aikuisten tekemät ratkaisut vaikuttavat heihin.”

Koronapotilaat kuormittavat sairaaloita. Kuva Tampereen yliopistollisen sairaalan teho-osastolta lokakuulta.

Sairaalahoitoa tarvitsevista koronapotilaista 70 prosenttia on tällä hetkellä rokottamattomia. Miettisen mukaan kyseessä on jossain määrin tilanne, jossa ihminen omalla toiminnallaan aiheuttaa terveydenhuollon kuormittumisen.

Suomalainen järjestelmä on kuitenkin rakennettu niin, että kaikki sairaudet hoidetaan.

”Esimerkiksi vuosikymmeniä tupakoineet keuhkosyöpäpotilaat saavat hoitoa, ja rokottamattomat pääsevät tehohoitoon. Tämä on varmaan sellainen laajempi eettinen keskustelu, että kuinka suuri ihmisen oman vastuun pitäisi olla.”

Hän korostaa, että on toivottavaa, että ihmiset ottaisivat koronarokotteen. Samalla hän kuitenkin toivoo ymmärtävämpää asennoitumista rokottamattomia kohtaan.

”Se voisi olla paljon tehokkaampaa halutun lopputuloksen saavuttamiseksi kuin kahtiajako ja syyllistäminen.”

Euroopassa on paikoin otettu askeleita siihen suuntaan, että rokotettujen ja rokottamattomien oikeuksia eriytetään.

Esimerkiksi Itävallassa astui maanantaina voimaan sulkutila rokottamattomille. Koronavirusta vastaan rokottamattomat voivat yhä käydä ruokakaupassa ja töissä, mutta muuten heidän elämänsä on äärimmäisen rajattua.

Miettinen huomauttaa, että rokottamattomien leimaaminen ja syyllistäminen eivät yleensä auta vaan voivat pahimmillaan jopa lisätä viranomaisiin kohdistuvaa epäluuloa ja vastustusta.

Lisäksi on hänen mukaansa otettava huomioon, etteivät rokottamattomat ole mikään yhtenäinen ryhmä. Esimerkiksi jyrkän kielteisesti rokotteisiin suhtautuvat ovat hänen mukaansa vain hyvin pieni vähemmistö, ja heistäkin osalla mieli voi äkkiä muuttua, jos esimerkiksi läheinen sairastuu koronan vakavaan tautimuotoon.

”Osalla taas on pragmaattisia syitä rokottamattomuuteen. Yksi ei ole saanut aikaiseksi käydä rokotuspisteellä, toinen ei näe tartuntaa todennäköisenä ja kolmannella on vain liian kova kiire”, hän pohtii.

Osa saattaa haluta ottaa rokotteen, mutta pelkää rokotteen mahdollisia sivuvaikutuksia. Joillakin taas on piikkikammo. On olemassa myös joukko ihmisiä, jotka eivät muutenkaan pysty pitämään huolta omasta terveydestään.

Ihmisiä rokotettiin Jätkäsaaren koronarokotusasemalla lokakuussa.

Yleisesti ottaen rokotekattavuutta tulisi pakottamisen sijaan lisätä esimerkiksi saavutettavuuden ja tiedonvälityksen keinoin, Miettinen sanoo. Esimerkiksi rokotuspisteitä pitäisi olla saatavilla matalalla kynnyksellä ja keskusteluun pitäisi tuoda enemmän ymmärrystä ja faktatietoa.

”Valitettavasti näyttää siltä, että ennemmin tai myöhemmin koronavirus saavuttaa meidät kaikki. Kysymys kuuluukin, ottaako viruksen vastaan rokotteella vai ilman rokotetta.”

Keskimäärin suomalaisten luottamus rokotteisiin ja viranomaisiin vaikuttaa Miettisen mukaan kuitenkin olevan varsin hyvä, sillä yli 80 prosenttia vähintään 12-vuotiaista on jo ottanut molemmat koronarokoteannokset.

”Vaikka on toivottavaa, että kattavuus nousisi vielä korkeammalle, on nyt myös aika kiittää kaikkia kansalaisia, jotka ovat rokotteen ottaneet.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat