Vaihtoehtobudjetti julki: kokoomus keventäisi ansiotuloveroja 800 miljoonalla eurolla ja säästäisi muun muassa asumistuesta - Politiikka | HS.fi

Vaihto­ehto­budjetti julki: kokoomus keventäisi ansio­tulo­veroja 800 miljoonalla eurolla ja säästäisi muun muassa asumis­tuesta

Oppositiopuolue kokoomus laskee, että sen vaihto­ehto­budjetti vahvistaisi julkista taloutta noin 1,55 miljardia euroa ja työllisyysvaikutukset huomioiden enemmän.

Puheenjohtaja Petteri Orpo puhui kokoomuksen puoluevaltuuston syyskokouksessa Helsingissä 30. lokakuuta 2021.

26.11. 12:21 | Päivitetty 26.11. 17:22

Oppositiopuolue kokoomus esittää perjantaina julkaistussa vaihto­ehto­budjetissaan runsaan miljardin euron tuloveron kevennyksiä.

Puolueen vaihtoehtoon sisältyy myös useita säästöjä sosiaalietuuksiin. Kokoomuksen mukaan tavoitteena on purkaa kannustin­loukkuja.

Puolue muun muassa palauttaisi työttömyysturvan ja asumistuen vuoden 2019 tasolle. Ensimmäisestä tulisi 66 miljoonan euron säästö ja jälkimmäisestä 92 miljoonan euron säästö. Lisäksi se uudistaisi koko asumistuen, mikä sen mukaan toisi 350 miljoonan euron säästöt.

Kokoomus myös lisäisi toimeentulotukeen maltilliseksi kutsumansa asumismenojen oma­vastuu­osuuden ja porrastaisi ansio­sidonnaisen työttömyys­turvan sen keston mukaan. Se lyhentäisi ansiosidonnaista sadalla päivällä ja palauttaisi omavastuu­päivien määrän seitsemään.

Puolue laskee, että sen vaihtoehtobudjetti vahvistaisi julkista taloutta noin 1,55 miljardilla eurolla hallituksen vaihtoehtoon verrattuna. Sen verran vähemmän siis tarvitsisi ottaa velkaa.

Jos työllisyyden koheneminen lasketaan mukaan, vahvistuisi julkinen talous 2,5 miljardilla eurolla, se kertoo eduskunnan tietopalvelun laskelmiin viitaten.

Menotaso laskisi kokoomuksen mukaan noin 2 080 miljoonalla eurolla. Tulopuoli puolestaan kevenisi noin 530 miljoonalla eurolla.

Panostuksia puolue tekisi muun muassa tutkimus- ja kehitystoimintaan, jonka rahoitusta se vahvistaisi 200 miljoonaa eurolla. Lisäksi se esimerkiksi laskee antavansa 75 miljoonaa euroa enemmän vanhuspalveluihin kuin hallitus.

”Vasemmistohallituksen politiikka perustuu ja johtaa kiihtyvään velkaantumiseen, verojen korottamiseen ja siihen, että meidän hyvinvointimme hiljalleen näivettyy”, puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi julkistus­tilaisuudessa.

”Politiikan suuntaan on saatava muutos, jotta Suomi on hyvinvoiva maa myöskin tämän vuosikymmenen lopulla.”

Puolueen lupaamista veronkevennyksistä vajaat 800 miljoonaa euroa olisi ansiotuloverotuksen kevennyksiä.

Nämä tehtäisiin korottamalla työtulovähennyksen määrää 2026 euroon. Lisäksi verotusta kevennettäisiin tasaisesti kaikista työ- ja eläketuloista 600 miljoonalla eurolla.

Puolue rahoittaisi osan ansiotuloverotuksen kevennyksestä lopettamalla eläkkeen kertymisen ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Eduskunnan tietopalvelulta saadun laskeman mukaan uudistus vahvistaisi julkista taloutta noin 400 miljoonalla eurolla.

Verotuksen osalta kokoomus myös panostaisi kotitalousvähennyksen parantamiseen pysyvästi ja toteuttaisi yli 75-vuotiaiden parannetun koti­talous­vähennyksen.

Samaan aikaan erilaisia haittaveroja lisättäisiin. Tupakkavero esimerkiksi kiristyisi ja virvoitusjuomavero laajenisi. Kokonaisuudessaan kokoomus laskee, että verotus kevenisi 530 miljoonalla eurolla.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ennakoi, että puolue tulee saamaan vaihtoehtobudjettinsa vuoksi arvostelua kovaksi katsotusta politiikasta ja siitä, että monilta leikattaisiin.

”[Eduskunnan] tietopalvelun analyysi sanoo, että ihan staattisestikin, ilman että oletetaan yhdenkään ihmisen pääsevän töihin, niin kolme neljäsosaa suomalaisista hyötyisi rahallisesti tästä vaihtoehdosta verrattuna hallituksen esitykseen”, hän sanoi.

Lisäksi tulisivat työllisyyden vaikutukset, hän lisäsi.

Työllisyydestä kokoomus toteaa, että tavoitteeksi pitäisi asettaa 80 prosentin työllisyysaste vuosikymmenen loppuun mennessä.

Se laskee, että sen työllisyystoimien listalla saisi luotua yli satatuhatta työpaikkaa.

”Haluamme vähentää köyhyyttä niin, että ihmiset pääsevät omille jaloilleen eikä niin, että velkarahalla yritetään tekohengittää nostamalla tukitasoja, jossa pää tulee vetävän käteen”, Mykkänen sanoi.

Vaihtoehtobudjeteissa oppositiopuolueilla on mahdollisuus kertoa, miten ne käyttäisivät julkisia varoja toisin kuin hallitus.

Budjetit kertovat siis talouspolitiikan painotuksista ja puolueiden poliittisista valinnoista.

Samalla ne ovat aina epärealistisia: mikään puolue ei todellisuudessa pääse hallituksessa toteuttamaan kaikkia omia halujaan, vaan kompromisseista pitää neuvotella.

Kristillisdemokraatit esitteli vaihtoehtobudjettinsa ensimmäisenä oppositiopuolueena tiistaina. Ensi viikolla vuorossa on perussuomalaiset.

Vaihtoehtobudjeteista käydään keskustelua eduskunnan täysistunnossa joulukuun alussa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat