Sisäministeriksi siirtynyt Krista Mikkonen nosti esiin nuorten jengiytymisen: ”Löydettävä uusia välineitä” – Ympäristöministeriksi nousi Emma Kari - Politiikka | HS.fi

Sisäministeriksi siirtynyt Krista Mikkonen nosti esiin nuorten jengiytymisen: ”Löydettävä uusia välineitä” – Ympäristö­ministeriksi nousi Emma Kari

Vihreät vaihtoivat ministereitään sisäministeri Maria Ohisalon jäädessä perhevapaalle.

19.11.2021 5:11 | Päivitetty 19.11.2021 13:09

Hallituksen sisäministeri ja ympäristöministeri vaihtuivat perjantaina.

Perhevapaalle jääneen sisäministerin Maria Ohisalon (vihr) tilalle nimitettiin nykyinen ympäristöministeri, kansanedustaja Krista Mikkonen (vihr).

Mikkosen paikalle uudeksi ympäristöministeriksi nousi kansanedustaja Emma Kari (vihr). Uudet ministerit pitivät tiedotustilaisuuden esittelytilaisuuden jälkeen.

Uusi sisäministeri Mikkonen sanoi tavoitteekseen, että vuonna 2030 Suomi on edelleen maailman turvallisin maa ja tulevaisuudessa entistä turvallisempi kaikille ihmisille ja ihmisryhmille.

Mikkonen painotti poliisitoiminnan resurssien tärkeyttä ja nosti tuoreena ilmiönä esiin alaikäisten väkivaltarikosten lisääntymisen ja nuorten jengiytymisen.

”Ilmiötä on tarkkaan seurattava ja löydettävä myös uusia välineitä, joilla kehitykseen voidaan puuttua”, hän sanoi.

Vasemmalla uusi ympäristöministeri Emma Kari (vihr) ja sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) tiedotustilaisuudessa Valtioneuvoston linnassa perjantaina.

Mikkonen otti tiedotustilaisuudessa kantaa myös Puolan ja Valko-Venäjän rajan tilanteeseen sekä Valko-Venäjän niin sanottuun hybridivaikuttamiseen.

”Hybridivaikuttaminen on laitonta toimintaa, jossa uhreina ovat viattomat ihmiset. Tilanne on vaarassa riistäytyä käsistä, ja kiireellisintä on estää humanitäärisen kriisin kärjistyminen raja-alueilla.”

Mikkosen mukaan Valko-Venäjän toimet on suunnattu Euroopan unionia vastaan ja siksi EU:n yhteiset toimet ovat avainasemassa. Hänen mukaansa on tärkeää estää humanitäärinen kriisi varmistamalla, ettei ihmisiä käytetä pelinappuloina ja ettei kukaan jää turvattomaan tilanteeseen.

Ministerin mukaan Suomen tavoitteena on rajaturvallisuuden säilyttäminen kaikkia kansainvälisiä sopimuksia ja EU-lainsäädäntöä kunnioittaen.

Mikkoselta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, miten Valko-Venäjän hybridivaikuttaminen on jo vaikuttanut Suomeen ja voitaisiinko esimerkiksi Suomen itäraja sulkea tarvittaessa.

Mikkosen mukaan hybridivaikuttamisella on monenlaisia tavoitteita ja Suomi varautuu niihin monin keinoin, mutta näitä keinoja ei voida kovin julkisesti levitellä, sillä kyse on kansallisesta turvallisuudesta.

Hänen mukaansa on tärkeää huolehtia, että lainsäädäntö on ajan tasalla. Jos Suomea uhkaisi vakava tilanne, on hänen mukaansa kuitenkin jo nyt mahdollista tehdä erilaisia toimenpiteitä ja tarvittaessa esimerkiksi sulkea raja-asemia.

”Osittain hybridivaikuttamisella on jo saavutettu niitä tavoitteita, että halutaan aiheuttaa kotimaassa hämmennystä. Toivon, että kaikki ymmärtävät, että olemme vakavien asioiden äärellä.”

Mikkonen nosti tiedotustilaisuudessa esiin myös Suomen elinvoimaisuuden, joka on alhaisen syntyvyyden vuoksi vaarassa heikentyä. Hänen mukaansa monet alat kärsivät jo nyt työvoimapulasta ja väestön ikääntyminen voi pahentaa tilannetta tulevaisuudessa entisestään.

”Maahanmuutto kannattelee Suomen väestönkasvua ja on yksi vastaus ongelmaan”, hän sanoi.

Uusi ympäristöministeri Kari totesi tiedotustilaisuudessa, ettei ympäristö- ja luontovelan kerryttämistä voi jatkaa.

Uusi ympäristöministeri Emma Kari tiedostustilaisuudessa Valtioneuvoston linnassa.

”Tällaisena aikana ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävään astuminen on iso vastuu, jonka otan nöyränä vastaan”, Kari sanoi.

Kari nosti esiin luontokadon, joka on hänen mukaansa yhtä suuri kriisi kuin ilmastokriisi ja se olisi nostettava yhtä näkyvästi esiin.

”Tämä hallitus panostaa luonnonsuojeluun historiallisen paljon, yli kaksinkertaisesti edelliseen hallitukseen verrattuna. Silti luonnon monimuotoisuus heikkenee Suomessakin edelleen”, Kari sanoi.

Hänen mukaansa luontopääoma tulisi jatkossa ottaa mukaan kansantalouden kirjanpitoon ja päätöksentekoa ohjaavia mittareita niin, että luontopääoman kasvattaminen tai heikentäminen tulisi selvästi esiin.

”Niin luontokadon kuin ilmastokriisin torjunnassa on kyse siitä, olemmeko valmiita asettamaan ihmisen toiminnan luonnon kantokyvyn rajojen sisälle”, Kari sanoi.

Median esittämät kysymykset ja ministereiden niihin antamat vastaukset voi katsoa kokonaisuudessaan tästä:

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat