Hallitus ajautui ilmiriitaan EU:n metsälinjauksesta – tästä on kyse - Politiikka | HS.fi

Hallitus ajautui ilmiriitaan EU:n metsälinjauksesta – tästä on kyse

Hallitus päätti vastustaa EU:n ehdottamaa taksonomiasäädöstä pitkälti siinä olevien metsälinjausten vuoksi.

Sekametsää kuvattuna Lohjalla. Hallituksen sisällä on syntynyt kiistaa etenkin EU:n linjauksista kestävään metsätalouteen liittyen.

19.11.2021 17:30

Hallituksen EU-ministerivaliokunta päätti keskiviikkona, että Suomi vastustaa komission ehdotusta kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän ilmastokriteereistä eli niin sanotusta taksonomiasäädöksestä.

Hallitus on kuitenkin Suomelle merkittävästä asiasta täysin jakautunut. Vihreät ja vasemmistoliitto kirjasivat kantaan eriävän mielipiteensä ja arvostelivat hallituksen linjaa poikkeuksellisella tavalla torstain kyselytunnilla.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ensin arvosteli tiukasti pääministeri Sanna Marinia (sd) ja sitten pahoitteli sanojaan.

Mistä itse asiassa oikein on kyse?

Mitä kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä pitää sisällään?

Euroopan unioni tekee parhaillaan sääntöjä sijoituskohteiden ympäristöluokittelusta, jota nimitetään myös taksonomiaksi.

Tarkoituksena on luoda sijoittajien avuksi ohjeet siihen, mikä sijoituskohde on vihreä ja mikä ei. Tavoitteena on saada lisää yksityistä pääomaa ilmastotoimiin. Myös sijoittajat etsivät kestäviä kohteita ja odottavat niiltä parempaa tuottoa kuin ilmaston kannalta heikommilta kohteilta.

EU-maat hyväksyivät ohjeiden pohjaksi niin sanotun taksonomia-asetuksen jo kesäkuussa 2020. Samalla ne antoivat komissiolle valtuudet antaa erillisiä asetuksia, joissa määritellään tarkat kriteerit siitä, millaiset hankkeet ja sijoituskohteet ovat kestäviä.

Komissio antoi jo ensimmäisen asetuksen, jota Suomen hallitus siis vastustaa. Tulossa on myös toinen asetus, jossa määritellään muun muassa, millaiset hankkeet ovat luonnon kannalta kestäviä.

Komissio linjaa lisäksi lähiaikoina, ovatko ydinvoima ja maakaasu luokiteltavissa kestäviksi kohteiksi.

Miten Suomi suhtautuu asiaan?

Suomen hallitus päätyi lopulta vastustamaan ensimmäistä asetusta etenkin sen metsää koskevien sääntöjen takia. Päätös on varsin poikkeuksellinen, sillä Suomi on yleensä kannattanut EU:n ilmastolinjauksia.

Keskusta ja Rkp vastustavat linjauksia, koska niiden mielestä EU vaikeuttaa metsäalan toimintaa ja puuttuu liian yksityiskohtaisesti Suomen oikeuteen päättää metsistään. Vihreiden mukaan luokittelukriteerit taas ovat rahoitusmarkkinoille tärkeä keino tunnistaa ilmastoystävälliset hankkeet.

Hallituksen linjan päätti lopulta pääministeri Sanna Marin (sd). Sdp perusteli linjaansa muun muassa Ruotsin kielteisellä kannalla sekä säädöksen vaatimusten epäselvyyksillä, joiden tulkinnoista syntynee vielä kiistoja.

Vaikutusta oli myös keskustan ilmoituksella vastustaa esitystä eduskunnassa yhdessä opposition kanssa. Hallituksen myönteinen kanta olisi siis eduskunnassa lopulta hävinnyt.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Hallituksen kanta menee seuraavaksi eduskunnan suureen valiokuntaan, jossa Suomen kanta lopulta muodostuu. EU-jäsenmailla on kolme vaihtoehtoa: äänestää kyllä, ei tai tyhjää.

Linjauksen läpimenon kannalta Suomen kannalla ei liene merkitystä, sillä todennäköisesti enemmistö EU-valtioista on linjauksen kannalla. EU:ssa asiasta päätetään 8. joulukuuta.

Komission valmistelussa oleva seuraava delegoitu asetus tiukentaa sekin metsiä koskevaa sääntelyä. Koska siinä määritellään ympäristökriteereitä, sen käytännön vaikutukset ovat vielä suurempia. Näin ollen on odotettavissa, että poliittinen debatti aiheen ympärillä jatkuu.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat