Sisäministeri Mikkonen välikysymyskeskustelussa: Hätätilapykälä turvapaikkahakemusten vastaanottamisen keskeyttämiseksi ei ole mahdollinen - Politiikka | HS.fi

Sisäministeri Mikkonen välikysymyskeskustelussa: Hätätilapykälä turvapaikkahakemusten vastaanottamisen keskeyttämiseksi ei ole mahdollinen

Hallituspuolueista moitittiin oppositiota siitä, että se tekee turvallisuuteen liittyvistä asioista sisäpolitiikkaa. Oppositiosta ihmeteltiin, miksei lakimuutosta saisi vaatia.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) vastasi opposition välikysymykseen keskiviikkona eduskunnassa.

24.11. 11:06 | Päivitetty 24.11. 19:16

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) katsoo, ettei hätätilapykälän säätäminen turvapaikkahakemusten vastaanottamisen täydelliseksi keskeyttämiseksi ole mahdollista Suomen perustuslain ja EU:n lainsäädännön puitteissa.

Mikkonen antoi keskiviikkona eduskunnassa hallituksen vastauksen opposition viime viikolla tekemään välikysymykseen.

Koko opposition eli perussuomalaisten, kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin jättämän välikysymyksen aiheena on Suomen varautuminen hybridivaikuttamiseen maan rajoilla.

Välikysymyksessä vaaditaan, että Suomen lainsäädäntöön säädetään välittömästi hätätilapykälä, jonka nojalla turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan keskeyttää laajamittaisen maahantulon tilanteessa kansallisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen turvaamiseksi.

”Välikysymyksessä esiin nostettu hätätilapykälä turvapaikkahakemusten täydestä keskeyttämisestä ei ole mahdollinen perustuslakimme eikä Euroopan unionin lainsäädännön puitteissa”, Mikkonen sanoi.

”Samasta syystä oppositiopuolueet eivät itsekään tällaista pykälää säätäneet ollessaan hallituksessa”, hän jatkoi.

Mikkosen mukaan on kuitenkin mahdollista tarkastella, voidaanko valmiuslakia muuttaa siten, että mahdollisiin hybridivaikuttamisen tilanteisiin voidaan vastata vielä nykyistä paremmin.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) sanoi, että oikeusministeriö ja puolustusministeriö ovat jo tehneet arviointityötä valmiuslain uudistamisesta. Kaikki puolueet tullaan kutsumaan lähiaikoina keskusteluun uudistuksen sisällöstä, hän lupasi.

Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuvasi hallituksen vastausta välikysymykseen yllätyksettömäksi.

”Hallitus ei toimi, vaan jopa saivartelee epäolennaisuuksilla, jotka eivät vastaa tarpeeseen hätätilapykälistä ja kiristyksistä”, hän sanoi.

”Hallitus väittää, että kyse on ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja diplomatian keinoin hoidettavasta asiasta. Onko hallituksen koko paletissa lainkaan sellaista vaihtoehtoa, että sopimus ei pidä, dialogi ei riitä?”

Mikkoselle välikysymys oli ensimmäinen näkyvä koitos sisäministerinä.

Vastauksessaan hän sanoi myös, ettei ole epäilystä siitä, etteikö Suomen olisi turvapaikkakäsittelyssä noudatettava Geneven pakolaissopimusta ja muita kansainvälisistä sopimuksista johtuvia velvoitteita.

Kansainväliset sopimukset ja EU:n yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää koskevat säädökset velvoittavat Suomea ottamaan vastaan turvapaikkahakemuksia ja antamaan kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville.

Mikkonen muistutti samalla, että jo nykyisen lainsäädännön puitteissa rajaliikennettä voidaan tietyin edellytyksin rajoittaa ja rajanylityspaikkoja sulkea.

Hänen mukaansa Suomi on hyvin varautunut erilaisiin uhkiin. Kaikkia keinoja ei voida kuitenkaan kertoa julkisuuteen.

Purra moitti Mikkosta myös siitä, että tämä on sanonut opposition välikysymyksen olevan haitallinen Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

Mikkonen totesi näin muun muassa HS:n haastattelussa lauantaina. Taustalla oli ajatus siitä, että turvallisuuskysymykset ovat aina olleet opposition ja hallituspuolueiden yhteisiä asioita. Hän ei pitänyt hyvänä, että niillä tehdään politiikkaa.

”Väite on röyhkeä, mutta vihervasemmistolle tyypillinen. Kun mitään konkreettista ei ole tarjolla, hyökätään viestintuojaa vastaan”, Purra sanoi.

Hallituspuolueista toistettiin kuin yhdestä suusta Mikkosen näkemystä.

Sdp:n kansanedustaja Piritta Rantanen moitti puolueen ryhmäpuheenvuorossa, että oppositio on politisoinut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ”aivan ennennäkemättömällä tavalla.”

”Olette luomassa epätietoisuutta Suomen kyvystä puolustaa rajojaan ja kansalaistensa turvallisuutta”, hän sanoi.

Keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen oli samalla linjalla hivenen maltillisemmin sanankääntein.

”Tekemällä turvallisuuteen liittyvistä asioista sisäpolitiikkaa voi tahtomattaan mennä juuri siihen ansaan, mihin hybridivaikuttamisella pyritään”, hän sanoi.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen ihmetteli, mikä välikysymyksessä olisi ongelmallista.

”Sisäministeri Mikkonen on ihmetellyt, miksi oppositio kysyy julkisesti Suomen varautumisesta hybridiuhkiin, kun ei varautumissuunnitelmista voi julkisuuteen kertoa. Ministeri on ymmärtänyt väärin – välikysymyksessä ei vaadita paljastamaan valtionsalaisuuksia vaan muuttamaan julkista lainsäädäntöä”, hän sanoi.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen sanoi, että hallituksen vastaus välikysymykseen herättää vain enemmän huolta.

”Kokoomus, turvallisuusviranomaiset ja tasavallan presidentti ovat huomauttaneet jo pidemmän aikaa, että Suomen turvallisuuslainsäädännössä on tiettyjä puutteita, joita pitää korjata”, hän sanoi.

”Nyt Sdp, vihreät, vasemmisto ja muut vastaavat tähän puhumalla, että oppositio jotain hybridipeliä tässä pelaa. Että me jotenkin horjutamme tätä turvallisuuspoliittista järkeä. Katsokaa peiliin.”

Välikysymyksen taustalla on kiristynyt tilanne Valko-Venäjän ja sen EU-naapurien rajoilla, kun Valko-Venäjä on käyttänyt hyväkseen EU:n alueelle pyrkiviä siirtolaisia ohjaamalla heitä unionimaiden rajoille.

Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta tämän viikon perjantaina.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat