Saarikko uhkasi keskustan jättävän hallituksen, jos kehyksistä lipsutaan – Vihreiden Kari: ”Ei budjettineuvotteluja käydä julkisuuden kautta” - Politiikka | HS.fi

Saarikko uhkasi keskustan jättävän hallituksen, jos kehyksistä lipsutaan – Vihreiden Kari: ”Ei budjetti­neuvotteluja käydä julkisuuden kautta”

”Ei tässä kohtaa ruveta käymään neuvotteluja julkisuuden kautta”, kommentoi vihreiden Emma Kari Annika Saarikon (kesk) uhkausta jättää hallitus, jos hallituspuolueet eivät sitoudu pitämään kiinni valtiontalouden sovituista kehyksistä.

20.11. 10:58 | Päivitetty 20.11. 18:16

Keskustan puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Annika Saarikko vaati lauantaina keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Rovaniemellä muilta hallituspuolueilta tiukempaa talouslinjaa hallituskauden loppuajaksi.

”Olen erittäin huolestunut siitä, että useammassa hallituspuolueessa on halua uhmata suomalaisen politiikan talousryhdin pitkäaikaista perinnettä”, Saarikko sanoi.

Hän linjasi puheessaan, ettei kevään kehysriihessä viimeksi päivitettyä menokehystä tule enää hallituskauden aikana ylittää. Kevään kehysriihessä hallitus päätti laajentaa menokehystä vuonna 2022 noin 900 miljoonalla eurolla ja vuonna 2023 noin 500 miljoonalla eurolla.

Saarikko totesi puheessaan suoraan, että menokehyksen horjuttaminen on hallituksen horjuttamista.

”Ovatko hallituskumppanimme sitoutuneita kehyksiin? Voimmeko luottaa, että sovittu pitää?” Saarikko kysyi puheessaan hallituskumppaneilta.

”Kaikki syyt kehysten avaamiselle koronan jälkeen ovat tekosyitä”, hän painotti.

”Keskusta ei tule olemaan mukana hallituksessa, jossa keimaillaan talousryhdin hylkäämisen kanssa.”

Saarikko totesi aikovansa käydä periaatteellisen keskustelun kehyspolitiikasta kaikkien hallitusryhmien puheenjohtajien kanssa vielä ennen joulua.

”Keskusta ei tule olemaan mukana hallituksessa, jossa keimaillaan talousryhdin hylkäämisen kanssa”, Saarikko kertoi ja sanoi vaativansa hallituskumppaneilta selväsanaisia vastauksia kehyskysymykseen.

Pääministeri, Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin tyytyi kommentoimaan puolueensa puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Saarikon vaatimuksia toteamalla, että ensi kevään kehysriihi käydään normaalin neuvotteluprosessin mukaisesti.

”Tietenkin me lähdemme siitä, että se, mistä yhdessä sovitaan, siitä pidetään kiinni. Me viime kevään kehysriihessä yhdessä sovimme kehyksistä ja siitä myös, minkälaisia sopeutustoimia tulemme tekemään”, Marin kommentoi.

”Tulevassa kehysriihessä ensi keväänä tulemme hallinnonaloittain katsomaan, mistä tämän 370 miljoonan euron kokonaisuuden löydämme.”

Marin myös totesi, ettei hän epäile, etteikö kehyskysymyksessä löytyisi ratkaisua, johon kaikki hallituspuolueet voivat sitoutua.

”Itse tietenkin suhtaudun hallitus­yhteis­työhön rakentavasti ja näen, että kaikki asiat ovat ratkaistavissa, jos halua löytyy.”

Muun muassa Marin on aikaisemmin väläyttänyt julkisuudessa mahdollisuutta uudistaa kehysmenettelyä, jonka avulla hallituskauden ajaksi on sovittu tietty menokatto. Marinin mukaan ilmaston­muutoksen torjunta tulee vaatimaan ”aivan ennätyksellisiä” investointeja myös julkiselta puolelta.

Oikeusministeri, Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on sitä mieltä, että jo sovituista kehyksistä pitää pitää kiinni.

”Minulle ja rkp:lle on itsestäänselvyys, että se, mitä olemme sopineet valtiontalouden kehyksistä, pitää. Käsitykseni on, että myös pääministeri Sanna Marin jakaa tämän näkemyksen”, Henriksson sanoi tiedotteessaan.

Henrikssonin mukaan kulunut viikko ”ei ollut hallituksen paras”, mutta hänen mukaansa tarpeellisia päätöksiä on silti saatu tehtyä.

Henriksson toivoo, että nyt keskityttäisiin työvoimapulan lievittämiseen esimerkiksi lakimuutoksin, jotka mahdollistaisivat esimerkiksi nykyistä nopeamman oleskeluluvan ja työluvan saamisen ulkomaalaisille.

Vihreiden hallitusryhmän johtoon noussut uusi ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sen sijaan kommentoi Saarikon puhetta tiukkasanaisemmin. Kari painotti, että neuvottelut käydään vasta ensi vuonna.

”Ei tietenkään budjettineuvotteluja tai kehysriihineuvotteluja käydä tässä kohtaa, eikä niitä käydä julkisuuden kautta. Yhdessä neuvotellaan, kun sen aika on, mutta lähtökohtaisesti pidetään kiinni siitä, mistä on sovittu”, Kari sanoi HS:lle vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksen yhteydessä.

Saarikon mukaan vihreiden, Sdp:n ja vasemmistoliiton joukoissa haaveillaan yhteisen kehyssopimuksen rikkomisesta. Saarikko vaatii haaveilun lopettamista.

”Vihreät ei ole esittänyt vaatimuksia kehystason muuttamisesta eikä yhteisesti sovitusta lipsumisesta”, Kari sanoo.

”Mutta totta kai pidän selvänä, että jos hallituksessa tulee asioita eteen, niihin on pystyttävä reagoimaan, aivan kuten tehtiin koronakriisin iskiessä. Tai jos tulevaisuuden tki-panostuksille [tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot] tulee jotain tarvetta, niistä on pystyttävä keskustelemaan.”

”Neuvottelut käydään silloin, kun neuvottelut on. Se on osa yhteisiä pelisääntöjä.”

Kari ei vaikuta innostuneelta Saarikon tavasta tuoda uhkavaatimuksia pöydälle julkisuuden välityksellä ennen varsinaisia neuvotteluja.

”Kaikilla on oikeus tuoda näkemyksiään politiikassa esille, mutta neuvottelut käydään silloin, kun neuvottelut on. Se on osa yhteisiä pelisääntöjä. Ei tässä kohtaa ruveta käymään neuvotteluja julkisuuden kautta.”

Talouskysymysten lisäksi Saarikon puheesta oli havaittavissa pettymystä puolueiden yhteiseen toimintakulttuuriin hallituksessa. Hänen mukaansa keskusta sai hallitus­neuvotteluissa neuvoteltua keskustalaisen hallitus­ohjelman mutta yhteistyö hallituksessa ei olekaan ollut kaikilta osin sitä, mitä puolue odotti.

”Uskoimmeko ja luotimmeko hallituskumppaneiden sanaan ja arvoihin kenties liikaa? Uskoimmeko liikaa siihen, että politiikassa sovitut asiat pitävät?”

Saarikko sanoo tunnistavansa itsekin, että hallitustyöskentelystä syntyy nyt ulkopuolisille riitelevä kuva.

”En pidä siitä itsekään. Puolustan silti oikeuttani pitää keskustan ydinarvoista kiinni.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat