Annika Saarikko esitti hallituskumppaneilleen uhkavaatimuksen, joka voi tällä kertaa aidosti pohjustaa hallituksen loppua - Politiikka | HS.fi

Annika Saarikko esitti hallitus­kumppaneilleen uhka­vaatimuksen, joka voi tällä kertaa aidosti pohjustaa hallituksen loppua

Keskustan uhittelussa ei ole mitään uutta. Nyt puolue näyttää kuitenkin aidosti varautuvan siihen, että riitaisa hallitus ei selviä ensi vuodesta, kirjoittaa toimittaja Teemu Muhonen analyysissaan.

Keskustan varapuheenjohtajat Petri Honkonen (vas.) ja Riikka Pakarinen, puheenjohtaja Annika Saarikko ja puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Rovaniemellä lauantaina.

20.11. 17:22 | Päivitetty 20.11. 18:03

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarain­ministeri Annika Saarikko esitti lauantaina hallituskumppaneilleen varsin selkeän uhkavaatimuksen: jos nämä eivät jo etukäteen sitoudu pysymään aiemmin sovituissa menokehyksissä ensi kevään neuvotteluissa, keskusta ei jää hallitukseen. Saarikon mukaan keskusta ei hyväksy ”talousryhdin hylkäämisen kanssa keimailua”.

”Sosialidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden joukoissa on aika lopettaa haaveilu yhteisen kehyssopimuksen rikkomisesta. Keskustalle sopii vain se, että sovitusta pidetään kiinni”, hän paalutti puheessaan keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Rovaniemellä.

Keskustan uhoamisessa ei ole mitään uutta. Sama ääni oli kellossa myös viime kevään talousneuvottelujen alla. Silloin keskusta jäi yli viikon väännön jälkeen hallitukseen, vaikka sen neuvottelusaavutukset jäivät kauas kovista puheista.

Tällä kertaa Saarikon vaatimus ei silti välttämättä ole pelkkää tyhjää puhetta. Se saattaa olla myös aitoa varautumista siihen, että riitaisa hallitus ei selviä ensi vuodesta.

MenokehyS on talouspoliittista jargonia, joka tarkoittaa hallituksen yhdessä sopimaa valtion menojen enimmäismäärää. Viime kevään kehysriihessä hallitus sopi pitkän väännön jälkeen, että hallituskauden alussa sovittua kehystä voidaan nostaa 900 miljoonaa vuodelle 2022 ja 500 miljoonaa vuodelle 2023.

Nyt Saarikko siis vaatii hallitusyhteistyön jatkamiseksi, ettei menoja lisätä vuodelle 2023 vieläkin enemmän. Vaatimusta voi toki pitää aiheellisena, sillä hallitus on jo sopinut menotasosta yhdessä. Osalle hallitus­kumppaneista vaatimus voi silti muodostua hyvin vaikeaksi.

Eivätkä ongelmat lopu tähän.

Hallitus on sopinut tekevänsä 370 miljoonan euron menosopeutukset vaalivuodelle 2023. Sdp ja vasemmistoliitto ovat jo esittäneet, että ainakin tieteeseen ja tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset peruttaisiin. Jo se vaikeuttaisi kehyksessä pysymistä.

Eivätkä ongelmat lopu tähän. Veikkauksen edunsaajia odottavat vuonna 2023 merkittävät leikkaukset, ellei hallitus tee päätöstä tuntuvista lisäkorvauksista. Sellaista taas on vaikea tehdä ilman kehyksistä lipsumista tai uusia leikkauspäätöksiä.

Lisäksi useilla hallituspuolueilla on haluja lisätä rahaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- eli tki-toimintaan. Jos meno­kehyksestä pidetään kiinni, sekin vaikeutuu. Lisäksi esiin voi nousta uusia välttämättömiä menotarpeita, jos esimerkiksi tarvittavat maksut kunnille tai EU:lle on etukäteen arvioitu liian alhaisiksi. Tällöin edessä olisi lisäleikkauksia.

Toistaiseksi hallitus ei ole leikannut menoja lainkaan. Julkisen paineen alla se on perunut Veikkauksen edunsaajiin ja poliisin ensi vuoden rahoitukseen kohdistuneet leikkaus­uhat, jotka eivät nekään olleet seurausta hallituksen varsinaisista leikkauspäätöksistä.

Vasemmistopuolueissa into leikkaamiseen on vähäistä.

Valtiovarainministeri Saarikko ei näytä ainakaan kovin vahvasti uskovan siihen, että hallitus kykenee pitämään kiinni sopimistaan menokehyksistä vastaisuudessakaan. Vasemmistopuolueissa into leikkaamiseen on vähäistä. Esimerkiksi vasemmistoliitossa Saarikon talouskovistelua pidetään kaksi­naamaisena, sillä Saarikko itse on esittänyt julkista taloutta heikentäviä tuloveron­kevennyksiä vuoden 2023 budjettiin.

Lauantaina esittämänsä uhkavaatimuksen jälkeen Saarikko tuskin voi kävellä ensi keväänä Säätytalolta ulos ja ilmoittaa, että hallitus on vastoin hänen lupauksiaan jälleen sopinut menokehyksen korottamisesta. Nöyryytys olisi kannatuskriisissä painivalle puolueelle suuri, ja aikaa eduskuntavaaleihin on silloin enää vuosi.

Jos taas sopua talouspolitiikasta ei löydy ja keskusta haluaa lähteä hallituksesta, sillä on nyt tarina valmiina: muut puolueet eivät olleet valmiita pitämään kiinni sovitusta ja huolehtimaan Suomen julkisen talouden kestävyydestä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat