Professorit eivät näe oikeudellista ongelmaa Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan erossa: ”Pitää sen verran painostusta sietää” - Politiikka | HS.fi

Professorit eivät näe oikeudellista ongelmaa Huoltovarmuus­keskuksen toimitus­johtajan erossa: ”Pitää sen verran painostusta sietää”

Pakotettuna tehty irtisanoutuminen on työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen mukaan työoikeudellisesti pätemätön, mutta se pitäisi ensin näyttää toteen.

Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema tiedostustilaisuudessa suojavarustehankinnoista koronavirustilanteessa Helsingissä 8. huhtikuuta 2020

23.11. 18:42

Julkisoikeuden professori Jukka Viljanen Tampereen yliopistosta ei näe oikeudellisesta näkökulmasta isompaa ongelmaa Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) entisen toimitusjohtajan erossa. Hänestä tapaukseen ei näyttäisi liittyvän painostamista.

”Ainakaan poliisitutkinnassa ei ole tullut sellaista esille. Erityisiä todisteita sille, että jatkoselvittelylle olisi tarvetta, ei ole”, hän sanoo STT:lle.

HVK:n entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema irtisanoutui 2020 keväällä sen jälkeen, kun pääministeri Sanna Marin (sd) oli kertonut julkisuudessa, ettei toimitusjohtaja nauti enää hänen luottamustaan.

HVK oli tilannut Kiinasta suojavarusteita, joiden laatu ei vastannut odotuksia. Tuolloin työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti Louneman irtisanoutumisen syyksi hengityssuojainhankintojen puutteellisen menettelyn ja sitä seuranneen luottamuspulan. Huoltovarmuuskeskus toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa.

Myöhemmin kävi ilmi, ettei ole todennäköisiä syitä epäillä Lounemaa ja kahta muuta HVK:n entistä johtajaa rikoksesta. Syyttäjälaitos kertoi aiemmin tässä kuussa, ettei Lounemaa ja kahta muuta HVK:n entistä johtajaa vastaan nosteta syytteitä epä­onnistuneista maskikaupoista.

Louneman eron ongelmallisuutta oikeudellisesta näkökulmasta on pitänyt esillä julkisoikeuden yliopistonlehtori Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopistosta. Hän arvioi, että uutisoinnin perusteella näyttää siltä, että Lounema olisi painostettu eroamaan.

”Oikeusvaltion puolesta toivon vahvasti, että oikeusasiamies käsittelee tämän. Ja jos yhtään näkyy viitteitä siitä, että perustuslakivaliokunnan olisi syytä tarkastella ministereiden toimintaa, se on valiokunnan toimivallassa oleva asia”, hän sanoo STT:lle.

Muukkosen mielestä tulisi selvittää erityisesti sitä, onko työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) silloinen kansliapäällikkö Jari Gustafsson toiminut lain mukaisesti siinä yhteydessä, kun Louneman tilanteesta on keskusteltu.

Jari Gustafsson

Louneman mukaan Gustafsson ”hoputti ja ohjasi” häntä eroamaan. Lounema sanoi viime viikolla Ilta-Sanomille, että Gustafsson oli kertonut, että hänet vaihdettaisiin seuraavassa valtioneuvoston istunnossa, jos hän ei eroaisi itse sitä ennen. HVK:n toimitusjohtaja nimetään valtioneuvoston istunnossa, jonka jälkeen TEM solmii työsopimuksen.

”Koin sen niin, että Gustafssonilla oli viestinviejän rooli”, Lounema sanoo HS:lle.

HS ei tavoittanut Gustafssonia.

Luottamuksen menettämisessä Lounemaa häiritsi eniten se, että hänelle ei viestitty siitä asianmukaisesti. ”Sain lukea sen lööpistä.”

Saadessaan tietää luottamuksen menettämisestä Lounema ei katsonut, että hänellä olisi muita mahdollisuuksia kuin erota.

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen Turun yliopistosta arvioi, että painostaminen olisi selvää, jos Gustafsson olisi kieltänyt antamasta Lounemalle harkinta-aikaa tai kieltänyt asiantuntija-avun.

”Nyt emme tiedä, mitä siinä oikein tapahtui. Irtisanoutuminen on tehty, kaikki muu on spekulaatiota”, Koskinen sanoo HS:lle.

Iltalehden näkemässä, Louneman allekirjoittamassa työsopimuksessa todetaan, että työsuhteen purkamisessa noudatetaan normaalia työsopimuslainsäädäntöä. Hänellä ei siis ollut toimitusjohtajasopimusta, jossa toimitusjohtajan asema on suojattomampi kuin tavallisen työntekijän. Toimitusjohtajasopimuksessa luottamuspula yksin voi olla riittävä irtisanomisperuste jopa julkisella puolella.

Koskisen mukaan sillä ei kuitenkaan välttämättä ole merkitystä, oliko Lounemalla toimitusjohtajasopimus vai tavallinen työsopimus.

”[Lounema] on tehnyt työsopimuksen, jossa hänen tehtävänsä on olla toimitusjohtaja. Se on vähän rajanvetotilanne, miten tätä arvioidaan”, hän sanoo.

”Mielestäni [työsopimus] ei muuta hänen asemaansa. Hän on ollut toimitusjohtaja, ei mikään normaali rivityöntekijä.”

Seppo Koskinen

Koskinen arvioi, että Louneman tapauksessa luottamuspula on aivan pätevä peruste työsopimuksen päättämiselle.

”Toimitusjohtajan pitää sen verran painostusta sietää, että hänelle saadaan kertoa, mitä johto on hänestä mieltä”, Koskinen sanoo.

Huoltovarmuuskeskuksen tapauksessa varsinainen irtisanomisen laillisuusarviointi kuitenkin jäi puuttumaan.

”Jos [Lounema] olisi toiminut oikein, hän olisi kysynyt perusteluita, pyytänyt miettimisaikaa ja käyttänyt oikeudellisia avustajia. Häntä oltaisiin kuultu. Se jäi nyt tekemättä siinä mielessä, mitä erottamisyhteydessä [yleensä] joudutaan kuulemaan.”

Lounema ei ole täysin sulkenut pois mahdollisuutta viedä eroamisasiaansa pidemmälle.

”Ei ole lopullisesti ovi lyöty kiinni, mutta ei ole tällä hetkellä erityistä suunnitelmia. Oma pyrkimykseni ei ole uhriutua tai kerätä säälipisteitä, mutta en vaikenekaan”, hän sanoo.

Lounema kertoo syyttämättä­jättämis­päätöksen olevan helpotus, muttei ota kantaa siihen, tarkoittaako päätös sitä, että pääministeri Marin erehtyi.

”En pääministerin toimintaa lähde arvioimaan, mutta koen syyttämättä­jättämis­päätöksen maineenpuhdistamisena.”

Louneman mukaan luottamuksen menetys oli pettymys, sillä kauppojen riskit olivat kaikkien osapuolten tiedossa. Kaupat tehtiin puhelimitse, ne maksettiin ennakkoon ja HVK joutui itse hakemaan tuotteet Kiinasta.

”Toimimme hillittömällä riskillä, niin toimivat muutkin maat siinä tilanteessa. Sitä olin yrittänyt ministeriöihin kertoa”, sanoo Lounema.

Hänen mukaansa niiden suunnalta ei tullut ohjeita siihen, että tilanteessa suojavarustehankinnat tulisi perua.

Vuoden 2009–2010 sikainfluenssa­pandemian jälkeen Suomeenkin luotiin suunnitelma tulevien pandemioiden varalle. Suunnitelman mukaan suojavarusteiden harkinta olisi ollut sairaanhoitopiirien, ei Huoltovarmuuskeskuksen, vastuulla.

”Siirtämällä suojainhankintatehtävän HVK:lle STM siirsi omalle hallinnonalalleen kuuluvan asian toisaalle. He pääsivät raha- ja vastuuhuolesta.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat