Perustuslain asiantuntijoille kymmenientuhansien eurojen palkkiot vaalikauden kuulemisista eduskunnassa – Professori: ”Mielelläni olisin viime vuonna välillä tehnyt jotain muutakin” - Politiikka | HS.fi

Perustuslain asiantuntijoille kymmenien­tuhansien eurojen palkkiot vaali­kauden kuulemisista eduskunnassa – Professori: ”Mielelläni olisin viime vuonna välillä tehnyt jotain muutakin”

HS kävi läpi, kuinka suuria palkkioita kahdessa eduskunnan keskeisessä valiokunnassa eniten kuultavina olleet asiantuntijat ovat saaneet, ja kysyi, paljonko työtä lausunnot teettävät. Eniten laskutti Tuomas Ojanen.

Tuomas Ojanen (vas. ylh.), Veli-Pekka Viljanen, Janne Salminen, Olli Mäenpää, Mikael Hidén, Kaarlo Tuori, Anu Mutanen ja Sakari Melander kuuluvat eniten palkkioita perustuslakivaliokunnasta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnasta saaneiden asiantuntijoiden joukkoon.

26.11. 2:00 | Päivitetty 26.11. 9:46

Eduskunnan valiokunnissa useimmin kuultavat asiantuntijat ovat ansainneet lausuntotyöstään kymmeniätuhansia euroja tämän vaalikauden aikana.

Lausunnonantokertoja heille on kertynyt kymmenistä jopa yli sataan, missä on osansa kiireellisiä päätöksiä sisältäneellä korona-ajalla.

HS kävi läpi kahden merkittävän valiokunnan, perustuslakivaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan, maksamat palkkiot ja kuulemiskertoja. Samalla kysyttiin, miten paljon lausunnot teettävät antajillaan työtä.

Yksi eduskunnan useimmin kuulemista asiantuntijoista on otannan perusteella Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

Ojaselle on vaalikauden aikana kertynyt yli sata lausuntokertaa, jotka ovat liittyneet ennen kaikkea korona-ajan lainsäädäntöön. Häntä on kuultu myös esimerkiksi sote-uudistuksesta. Ojasta voi siis luonnehtia eduskunnan keskeiseksi oikeudelliseksi neuvonantajaksi.

Selvityksen perusteella Ojanen laskutti tästä työstä valiokunnilta yhteensä 71 835 euroa.

”Kuulemisia on ollut poikkeuksellisen paljon varsinkin viime vuonna, mutta myös tänä vuonna on ollut ihan riittämiin”, Ojanen sanoo.

”Poikkeusolot, niin poikkeusajat.”

Professori Tuomas Ojanen menossa kuultavaksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoukseen eduskunnassa maaliskuussa 2019.

Kiireisimpinä aikoina Ojanen on ollut useana päivänä viikossa eduskunnan kuultavana.

”Kyllä minä nyt voin sanoa, että mielelläni olisin viime vuonna välillä tehnyt jotain muutakin kuin valmistautunut seuraavaan perustuslakivaliokunnan kuulemiseen tai ollut tulossa sieltä. Olisi ollut kiva enemmänkin tehdä tutkimusta, käydä hiihtämässä tai suunnistamassa tai mitä milloinkin.”

HS:n selvitys perustuu perustus­laki­valio­kunnassa sekä sosiaali- ja terveys­valio­kunnassa asian­tuntija­kuulemisista maksettuihin palkkioihin vuoden 2019 heinäkuun alusta tämän vuoden marraskuun puoliväliin.

Palkkioita valiokunnissa on tuolla aikavälillä saanut yhteensä 74 asiantuntijaa.

Kuultuja on ollut vaalikaudella enemmän, sillä palkkioita ei makseta virkansa puolesta valiokunnassa kuultaville eikä järjestöjen tai muiden yhteisöjen edustajille.

Palkkiotilastoista käy siis ilmi lähinnä se, keillä tutkijoilla, tutkijataustaisilla tai muilla erityisasiantuntijoilla on merkittävää valtaa valiokunnissa.

Yhdeksän asiantuntijaa on saanut vaalikauden aikana yli 10 000 euron palkkiot. Yli 5 000 euroa palkkioita on saanut yhteensä 15 asiantuntijaa ja yli 1 000 euroa 46 asiantuntijaa.

Suurimmat palkkiot ovat kertyneet joko yksin perustuslakivaliokunnasta tai valtaosaksi perustuslakivaliokunnasta.

Toiseksi suurimman summan on saanut asiantuntijalausunnoillaan Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen, vajaat 54 650 euroa. Hänellekin on kertynyt lausunnonantokertoja vajaat 80.

Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen oli mukana eduskunnan puhemiehen Anu Vehviläisen pyöreän pöydän keskustelussa lokakuussa.

Kolmanneksi ja neljänneksi suurimmat summat ovat laskuttaneet Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen, 48 630 euroa, ja Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää, 48 400 euroa. Molemmat ovat antaneet perustuslakivaliokunnalle kymmeniä asiantuntijalausuntoja.

Ojasen ja Viljasen sijoittuminen listan kärkeen perustuslakivaliokunnassa on luontevaa.

Ojanen itse muistuttaa, että Suomessa on nykyisin vain kaksi varsinaista valtiosääntöoikeuden oppituolia, hänen omansa ja Viljasen. Joukko, josta perustuslakiasiantuntijoita haalitaan kuultavaksi, on ylipäätään rajallinen.

Joukko on myös miesvaltainen. Kymmenen eniten palkkioita nostaneen joukkoon mahtuu yksi nainen, Tampereen yliopiston tenure track -professori Anu Mutanen. Korona-aikana hän on antanut perustus­laki­valio­kunnalle lausuntoja esimerkiksi tartunta­tauti­lain muutoksista.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnoista on ansainnut kuluvalla vaalikaudella eniten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo. Summa on 2 230 euroa.

Eduskunta maksaa asiantuntijalle 780 euroa kirjallisesta asiantuntijalausunnosta, jos hänellä on tohtorintutkinto, ja 710 euroa, jos ei. Kuultavana käyvät asiantuntijat jättävät valiokunnalle myös kirjallisen lausunnon.

Palkkioita korotettiin syksyllä 2020. Tätä ennen ne olivat tohtorintutkinnon suorittaneille 670 euroa ja muille 610 euroa.

Valiokuntakuulemisista maksettavia palkkioita on voitu vuodesta 2018 alkaen maksaa myös puolitoista- tai kaksinkertaisina, jos käsiteltävä asia vaatii poikkeuksellisen paljon työtä.

Nykyisellä vaalikaudella tällaisia tapauksia on ollut perustuslakivaliokunnassa kaksi: ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) ministerivastuuasia ja Uudenmaan liikkumisrajoitusten säätäminen koronaviruspandemian aikana. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa korotettua palkkiota on maksettu kerran sote-uudistukseen liittyvästä asiasta.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen sanoo pitävänsä palkkiotasoa varsin kohtuullisena suhteessa tehdyn työn määrään.

”Kyllähän tuollaiseen laajempaan esitykseen perehtyminen, lausunnon laatiminen ja sitten vielä valiokuntaan tuleminen [vie aikaa], niin ei siinä tuntipalkalle kyllä pääse.”

Hän muistuttaa myös, että eduskunnan maksamat palkkiot ovat selvästi pienempiä kuin esimerkiksi oikeustieteilijöiden asiantuntijalausunnoista maksetaan yksityisellä sektorilla. Toisaalta palkkiot on koettu riittäviksi, jotta asiantuntijoita saadaan kuultavaksi, Tuovinen sanoo.

”Voisiko väittää jopa niin, että professorit ja tutkijat haluavat tulla kuultavaksi. Asiantuntijat valiokunnissa vaikuttavat lainsäädännön sisältöön. Siinä on ehkä sekin puoli eikä niinkään puhdas taloudellinen puoli.”

Professori Veli-Pekka Viljanen sanoo kokevansa, että valtiosääntöoikeuden professorin tehtävänkuvaan kuuluu antaa lausuntoja ja instituutio on arvokas.

Palkkiot eivät hänestä ole ainakaan kohtuuttomia, jos ajattelee työmäärää: vaikkapa sote-uudistusta koskevassa lainsäädännössä oli suurin piirtein parituhatta sivua keskimääräistä vaikeampaa asiaa.

”Kyllä minä ajattelen, että tämä on aika paljon talkootyötä.”

Ojanen laskeskelee, että kuulemis­tilaisuuksissa vierähtää vähintään puoli päivää valiokunnassa, minkä lisäksi laaditaan kirjallinen lausunto. Suurimmissa laki­hankkeissa valmisteluun voi kulua useita päiviä. Hän korostaa, ettei raha ole syy antaa lausuntoja.

”Kyllä minä ainakin enemmän menen sinne sanoisinko nyt velvollisuudentunnosta ja siitä syystä, että kutsuja on Suomen ensisijainen, keskeinen valtioelin eduskunta.”

Entä miten jatkuva ravaaminen eduskunnassa käy yhteen professorien päivätyön kanssa?

Käytännössä esimerkiksi Ojanen ja Viljanen ovat olleet liki sivutyössä eduskunnassa, kun he ovat antaneet kiivaina aikoina useita asiantuntijalausuntoja viikossa.

Molemmat sanovat, että töitä tehdään iltaisin ja viikonloppuisin.

Ojanen muistelee, että kiireisimpänä aikana koronakeväänä 2020 hän otti valmiuslain käyttöönottopykälät mukaan jopa lenkille ja tankkasi niitä lamppu päässä, jotta ehtisi myös ulkoilla.

Ojanen sanoo halunneensa samalla pitää kiinni siitä, että päätyö on yliopistossa. Työnantajalta ei ole hänen mukaansa tullut eduskuntatyöstä sanomista.

”Ei sekään ehkä ihan poskelleen ole mennyt, kun sain juuri Vuoden opettaja -palkinnon ja juuri tällä viikolla tulee neljästoista ohjaamani väitöskirja maaliin.”

Professorit näkevät silti kuulemisissa eräänlaisen järjestelmätason ongelman: kun perustuslain ja ihmisoikeuksien ensisijaisia asiantuntijoita on vähän, taakka kasaantuu harvoille ja järjestelmä voi olla haavoittuvainen.

”Jos me emme osallistuisi siellä, se pysäyttäisi eduskunnan lainsäädännön kyllä aika totaalisesti”, Viljanen sanoo.

Viimeksi keväällä tuolloinen perustus­laki­valio­kunnan puheenjohtaja Antti Rinne (sd) valitti julkisuudessa, että asiantuntijoiden vähyys viivästytti sote-uudistusta.

Valiokunnan nykyinen puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) sanoo tunnistavansa huolen. Siksi asian­tuntija­pakkaa onkin tällä vaalikaudella koetettu laajentaa ja uusiakin nimiä on kokeiltu, hän kertoo.

Ojanen muistuttaa, että samassa ajassa, jossa perustuslaki- ja ihmisoikeuskysymykset ovat tulleet yhä keskeisemmiksi, aloihin kytkeytyvien oppituolien määrä on vähentynyt.

”Henkilökohtaisesti mielelläni näkisin, että valiokunnassa kuultaisiin paljon muitakin ja varsinkin naisia ja nuorempia ihmisiä.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat