Tutkimus: Perhetaustan vaikutus oppimistuloksiin ei olekaan kasvanut - Politiikka | HS.fi

Tutkimus: Perhetaustan vaikutus oppimis­tuloksiin ei olekaan kasvanut

Tutkijoiden mukaan Pisa-vertailuissa perhetaustan vaikutuksista on syntynyt virheellinen kuva, koska tiedot siitä perustuvat nuorten virheellisiin vastauksiin.

Tutkijoiden mukaan Pisa-testeissä hyödynnetyt oppilaiden arviot vanhempien koulutuksesta eivät kerro eriarvoisuuden todellisesta kasvamisesta.

26.11. 2:00 | Päivitetty 26.11. 11:33

Perhetaustan mukainen oppimistulosten eriarvoisuus ei ole Suomessa voimistunut päinvastaisista puheista huolimatta.

Tällaiseen johtopäätökseen päätyy tutkimus, jossa on hyödynnetty OECD:n Pisa-testien aineistoja ja toisaalta rekisteriaineistoja.

Vuodesta 2000 lähtien ja kolmen vuoden välein Pisa-testeissä on arvioitu 15-vuotiaiden taitoja äidinkielessä, matematiikassa ja luonnontieteissä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan Pisa-vertailuissa perhetaustan vaikutuksista on syntynyt virheellinen kuva, koska tiedot siitä perustuvat nuorten antamiin vastauksiin ja arviointeihin esimerkiksi vanhempiensa koulutustasosta ja ammatista.

Koululaisten käsitykset vanhempiensa koulutuksesta sisältävät virheitä, sanoo erikoistutkija Hannu Lehti Turun yliopistosta.

Lehti on tohtorikoulutettava Markus Laanisen kanssa kirjoittanut Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä perjantaina julkaistun artikkelin perhetaustan yhteydestä oppimistuloksiin.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan Invest-hanketta.

Vanhempien koulutustaustatietoihin syntyy tutkijoiden mukaan vastausharhaa monella tapaa. Nuorilla ei välttämättä ole edes tietoa oikeasta vastauksesta tai vastaaja ei vastaa totuudenmukaisesti, koska se kuulostaisi yhteiskunnallisesti epäsuotavalta.

Tutkijoiden mukaan ihmisillä on taipumus enemmän yli- kuin aliarvioida omaa taustaansa.

Koulutusjärjestelmäkin on monimutkainen, kun peruskoulun päälle tulee toinen aste ja useita korkea-asteen tasoja. Ajan mittaan myös vanhempien koulutustaso on noussut.

Tutkijoiden mukaan Pisa-testeissä hyödynnetyt oppilaiden arviot eivät kerro eriarvoisuuden todellisesta kasvamisesta, mikä käy ilmi myös niiden vertailusta rekisteritietoihin. Rekisteriaineistoissa ei esiinny vastausharhasta johtuvaa mittausvirhettä.

Lehti ja Laaninen ehdottavat, että Suomen Pisa-tutkimuksissa taustakysely tehtäisiin myös vanhemmille, koska vanhempien vastauksiin sisältyy vähemmän virhettä kuin lasten vastauksiin.

”Jos koko ajan rummutetaan eriarvoisuuden kasvua, se voi vaikuttaa niinkin, etteivät köyhistä oloista lähtöisin olevat edes yritä”, Lehti kertoo yhden motiivin vääristyminen oikaisuun.

Opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kommentoi HS:lle tuloksia huomauttamalla, että Pisa-testeihin osallistuvia oppilaita kyllä ohjeistetaan etukäteen, mitä vanhempien koulutustiedoilla tarkoitetaan.

”Toki aukkoja aina jää, joten kritiikki on osin aiheellinen”, Karjalainen sanoo. Vanhemmille suunnatut kyselyt on Suomessa jätetty Karjalaisen mukaan väliin, jotta menettely ei olisi nykyistäkin raskaampi.

Karjalaisen mukaan Pisa-vertailu ei ole kuitenkaan ainoa tutkimus, jonka mukaan perhetaustan vaikutus oppimiseen on vahvistunut myös Suomessa.

Perhetaustan yhteys oppimistuloksiin on ollut kansainvälisesti vertaillen heikko Suomessa, jota onkin pidetty oppimistulosten tasa-arvon mallimaana.

Yleisimpänä taustan mittarina on käytetty vanhempien koulutusta, joka kytkeytyy perheen inhimilliseen ja kulttuuriseen pääomaan ja edeltää myös ammattia ja tuloja.

Tuoreimpien eli vuosien 2015 ja 2018 Suomea koskevien Pisa-tulosten mukaan perhetaustan yhteys oppimistuloksiin on voimistunut. Lisäksi se oli vuonna 2018 jo kansainvälistä keskitasoa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat