Kaivoslaissa hiertävät yhä ympäristöasiat, vihreät ja keskusta erimielisiä luonnonsuojelusta – Lintilä: ”Jumpataan sitten vaikka pidempään” - Politiikka | HS.fi

Kaivoslaissa hiertävät yhä ympäristö­asiat, vihreät ja keskusta eri­mielisiä luonnon­suojelusta – Lintilä: ”Jumpataan sitten vaikka pidempään”

Syken asiantuntijan mukaan lakiluonnos sisältää monia ympäristön kannalta hyviä asioita, mutta ne on muotoiltu niin yleisluontoisesti, että käytännön vaikutukset ovat vaarassa jäädä pieniksi.

Kaivoskriittiset kansanliikkeet osoittivat mieltään kaivoslain uudistamisen viivästymisestä sekä kaivostoiminnan aiheuttamista ympäristöriskeistä ja -vahingoista Eduskuntatalon portailla Helsingissä 11. marraskuuta 2021.

22.11. 15:30

Kaivoslain uudistus on tuomassa kunnille lisää sananvaltaa kaavoituksen kautta sekä tekemässä kaivosyhtiöiden maa-aluevaraukset maksullisiksi ja lyhentämässä niiden määräaikoja. Suunnitteilla on myös velvoite vakuuksiin kaivoksen lopetus- ja jälkitoimenpiteiden hoitamiseksi.

Sen sijaan malminetsinnän kieltäminen luonnonsuojelualueilla ei ole tähänastisen valmistelun perusteella tulossa mukaan kaivoslakiin. Malminetsintäluvat myös pysyisivät monivuotisina, mutta kymmenen vuoden lähestyessä jatkoluvalle vaadittaisiin maanomistajan suostumus.

Lakiuudistuksen valmisteluvastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä, mutta kaivoslakityöryhmässä on muidenkin tahojen edustajia. Keskeiset poliittiset ristiriidat liittyvät ympäristönsuojeluun, ja kaivoslain valmistelu on näyttäytynyt ulospäin paljolti keskustan ja vihreiden nokitteluna.

”Keskeinen ristiriita on se, miten ympäristönsuojelun tasoa pystytään huomioimaan”, myöntää elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).

”Pitää muistaa, että nyt on kyse elinkeinolaista. Kaivoslaki on elinkeinolaki, ja luonnonsuojelulaki on luonnonsuojelulaki. Kyllä kaikki puolueet katsovat, että kaivostoiminnan pitää olla vastuullista”, hän sanoo.

Äskettäin ympäristöministerinä aloittaneen Emma Karin (vihr) mukaan lakiluonnos ei nykyisellään vastaa sitä, mistä hallitusohjelmassa on sovittu.

”Meille tärkeimpiä asioita uudistuksessa on ollut se, että kielletään malminetsintä luonnonsuojelualueilla”, hän sanoo.

Yksimielisiä molemmat ministerit ovat muun muassa siitä, että kuntien päätösvallan lisääminen kaivosasioissa sekä hiljattain säädetty kaivosvero ovat edistysaskelia.

Kaivoslain uudistushanketta on arvosteltu hitaasta etenemisestä. Kari katsoo kuitenkin, että kiirehtiminen ei ole hyväksi.

”Totta kai, kun suurista uudistuksista puhutaan, silloin pitääkin ottaa se aika, joka tarvitaan, jotta saadaan hyvä lopputulos”, hän sanoo.

Lintilän mukaan tavoitteena on saada kaivoslakiluonnos lausuntokierrokselle sellaisena, että hallitus on siitä yksimielinen.

”Jumpataan sitten vaikka pidempään”, sanoo Lintilä.

Suomen ympäristökeskuksen Syken erikoistutkijan Sari Kaupin mukaan lakiluonnos sisältää monia luonnonsuojelun ja ympäristön kannalta hyviä asioita, mutta ne on muotoiltu niin yleisluontoisesti, että käytännön vaikutukset ovat vaarassa jäädä pieniksi.

”Monet muotoilut ovat aika avoimia, eivät selkeästi velvoittavia”, sanoo Kauppi.

Uudistus mahdollistaisi muun muassa entistä tarkemmat määräykset kaivoslupiin. Jotta uudistuksen tarkoitus toteutuisi, kaivos- ja ympäristöluvat myöntäville ja kaivoksia valvoville viranomaisille tarvittaisiin Kaupin mukaan lisää resursseja eli henkilökuntaa ja määrärahoja.

”Ilman sitä tilanne ei voi kovin paljoa parantua.”

Lakiluonnokseen sisältyy niiden vakuuksien sääntelyn uudistus, joita kaivosyhtiöltä tulee vaatia muun muassa kaivoksen lopetus- ja jälkitoimenpiteiden hoitamiseksi. Oikean suuruiseksi mitoitettu vakuus voisi mahdollistaa viranomaisten nopean toiminnan ongelmatilanteissa silloinkin, kun kaivosluvan haltija on maksukyvytön.

Kauppi huomauttaa, että kaivostoimintaa säätelee kaikkiaan lähes 20 lakia ja asetusta.

”Kaikki ei voikaan olla tässä yhdessä kaivoslaissa”, vaan sääntelykokonaisuus on se merkityksellinen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat