Asevelvollisuuskomitea esittää kolmivaiheisia kutsuntoja koko ikäluokalle - Politiikka | HS.fi

Ase­velvollisuus­komitea esittää kolmivaiheisia kutsuntoja koko ikäluokalle

Komitean puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) tyrmäsi naisten pakollisen asepalveluksen perhepoliittisista syistä.

26.11. 12:40 | Päivitetty 26.11. 17:08

Parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea julkisti mietintönsä perjantaina.

Runsaan sadan sivun pituisessa mietinnössä arvioidaan yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä.

Mietinnössä ei esitetä radikaaleja muutoksia suomalaiseen asevelvollisuuteen mutta sen sijaan useita pienempiä uudistusehdotuksia.

Edellisen kerran asevelvollisuutta pohdittiin laajasti vuonna 2010, kun niin sanottu Risto Siilasmaan selvitysryhmä julkisti mietintönsä. Useita sen ehdotuksia on myöhemmin toteutettu.

Parlamentaarisen komitean näkyvin uudistusesitys koskee kutsuntoja, jotka se ehdottaa muutettavan kolmivaiheisiksi siten, että niihin osallistuisivat myös naiset.

Komitean puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) kertoi julkistamistilaisuudessa, että naisten pakollista asevelvollisuutta ”punnittiin hyvin monipuolisesti ja vastuullisesti”. Hänen mukaansa se on kuitenkin toteuttamiskelvoton.

”Periaatteessa ymmärrettiin sen tärkeys. Pitää ymmärtää, mitä esimerkiksi perhe­politiikka edellyttää tänä päivänä. Meidän on tajuttava se arkitodellisuus, että emme ikään kuin nuorisoseurainnoissamme esitä sellaista, joka ei käytännössä sovi”, Kanerva sanoi.

”Se orkesteri ei valitettavasti soi tämän päivän Suomessa sillä tavoin, että siihen vaan siirryttäisiin – että me vain kirjoitamme sen riveille ja ajattelemme, että siitä se sitten syntyy.”

Kanervan mukaan komitea on pyrkinyt ottamaan ”realistisen, pragmaattisen askelen eteenpäin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon tiellä”. Sanat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus mainitaankin raportissa yhteensä 99 kertaa.

Lue lisää: Vain miehiä koskeva ase­velvollisuus on Suomen räikein tasa-arvokysymys

Komitea vastaa asevelvollisuuden tasa-arvovaatimuksiin kutsuntajärjestelmää muuttamalla.

Kolmivaiheisen kutsuntaprosessin ensimmäiseen vaiheeseen kuuluisi opiskelu­terveydenhuollon järjestämä kaikkia koskeva terveystarkastus.

Toisessa vaiheessa järjestettäisiin ensimmäinen varsinainen kutsuntapäivä, joka koskisi koko ikäluokkaa. Kyseessä olisi eräänlainen kaikille yhteinen ja pakollinen maanpuolustus­aiheinen informaatiopäivä.

Vasta kolmas vaihe olisi varsinainen kutsuntapäivä, johon osallistuisivat miehet ja vapaaehtoiseen palvelukseen haluavat naiset. Siinä määrättäisiin palvelukseen eli se vastaisi nykyisten kutsuntojen tavoitteita.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) lupasi, että kutsuntauudistuksen valmistelu pannaan heti alulle, mutta hän epäili, että se ei välttämättä valmistu tämän hallitus­kauden aikana.

Komitea oli huolissaan siitä, että varusmiespalveluspalveluksen suorittaneiden miesten osuus koko miesikäluokasta on laskenut viime vuosikymmeninä. Pelkästään viiden viime vuoden aikana osuus on pudonnut 74 prosentista noin 65 prosenttiin.

Komitea esittääkin poistuman korvaamiseksi erilaisia keinoja, kuten vapaaehtoisten naisten määrän määrätietoista houkuttelua asepalvelukseen.

”Ikäluokkien pienentyessä naisten määrää lisäämällä kyetään varmistamaan reservin koko ja laatu”, komitea kirjoittaa mietinnössään.

”Naisten osallistumista maanpuolustukseen vahvistetaan, ja asepalvelukseen hakeutuvien määrää on pyrittävä lisäämään. Naisten määrän lisäämisellä edistetään sukupuolten tasa-arvon ja maanpuolustustahdon vahvistamisen tavoitteita.”

Yhtenä ratkaisuna esitetään myös uutta palveluskelpoisuusluokkaa, johon kuuluvat voisivat suorittaa sellaisia palvelustehtäviä, jotka eivät olisi varsinaisia taistelutehtäviä. Käytännössä palvelukseen otettaisiin miehiä ja naisia, joilla on sellaisia terveydellisiä rajoitteita, että he eivät nykyään pääsisi suorittamaan varusmiespalvelusta.

Aktiiviset reserviläiset toivottanevat tervetulleeksi ehdotuksen, että reservin yläikärajoja nostettaisiin. Tätä perustellaan sillä, että yhä enemmän on reserviläisiä, jotka ovat edelleen hyvässä kunnossa yläikärajojen täyttyessä.

Miehistön osalta yläikäraja on nykyään 50 vuotta ja johtajakoulutuksen saaneilla 60 vuotta. Reserviupseeriliitto ehti jo perjantaina ilmoittaa kannattavansa yläikärajojen nostoa.

Eräs kiinnostavimmista pohdinnoista komiteamietinnössä koskee nykyistä siviilipalvelusjärjestelmää, johon komitea näyttää olleen tyytymätön.

Se katsoo, että siviilipalveluksessa annettavaa koulutusta on syytä kehittää suuntaan, joka systemaattisesti tukee kokonaisturvallisuusmallin toteuttamista ja yhteiskunnan varautumista.

Komitean mukaan siviilipalvelusjärjestelmän tulee olla nykyistä selkeämmin valtion tarpeista lähtevä järjestelmä ja sen tulisi heijastua myös koulutuksen ja palvelus­paikkojen suuntaamiseen.

Komitea suhtautuu epäillen kansalaispalveluksen toteuttamiskelpoisuuteen Suomessa.

Komitean mukaan kansalaispalvelukseen liittyy ”perustavaa laatua olevia kysymyksiä erityisesti sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeiden näkökulmasta”.

”Ottaen huomioon komitealle annetut reunaehdot, siirtymistä kokonaan uuteen velvollisuusrakenteeseen ei pidetä toteuttamiskelpoisena”, se toteaa.

Komiteamietintöön sisältyi vasemmistoliiton Jari Myllykosken eriävä mielipide. Vasemmistoliiton mukaan on muun muassa epäoikeudenmukaista, ettei komitea ollut valmis ehdottamaan siviilipalveluksen keston lyhentämistä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat