Krista Kiurun mukaan ravintoloille esitetään uusia rajoituksia jo viikonlopuksi: ”Ollut liian valoisa kuva tästä syksystä” - Politiikka | HS.fi

Krista Kiurun mukaan ravintoloille esitetään uusia rajoituksia jo viikonlopuksi: ”Ollut liian valoisa kuva tästä syksystä”

”Suomen täytyy pystyä heti toimimaan, tai Suomi ajautuu käyttämään hätäjarrua”, ministeri Krista Kiuru sanoo. Hän vaatii lisää toimia myös alueille, etenkin Uudellemaalle.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) hoitotakuuta koskevassa tiedotustilaisuudessa 17. marraskuuta 2021.

24.11. 21:54

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) mukaan koronatilanne Suomessa on erittäin vaikea, minkä takia jo viikonlopuksi pitäisi saada uusia ravintola­rajoituksia.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tekee esityksen uusista rajoituksista torstaina sote-ministeri­työryhmälle. Asiasta kertoi ensin Yle.

Päätökset syntyvät, jos muut hallituspuolueet niihin suostuvat. Ravintola­rajoitusten osalta nihkein on ollut keskusta.

”On tärkeä muistaa, että meillä on ollut liian valoisa kuva tästä syksystä. Meillä on varaa petrata, eikä meillä ole nyt valitettavasti mitään positiivisia uutisia tarjolla tästä tauti­tilanteesta. Suomen täytyy pystyä heti toimimaan, tai Suomi ajautuu käyttämään hätäjarrua”, Kiuru sanoo.

Hätäjarrussa äärimmillään maahan julistetaan poikkeustila ja otetaan valmiuslait käyttöön. Niitä Kiuru tai STM eivät ole esittämässä.

Kiuru ei kerro, millaisia rajoituksia STM tarkalleen esittää.

”Tarkastellaan kaikkia rajoituksia, ja erityisesti myös anniskelua koskevia rajoituksia,” Kiuru sanoo.

Hän muistuttaa, että koronapassilla myös kireämmistä ravintola­rajoituksista voisi kuitenkin vapautua.

Kiurun mukaan päätöksillä on erittäin kiire, koska tilanne on pahentunut viime aikoina selvästi.

”Pitää muistaa, että tällä hetkellä tehtävät päätökset vaikuttavat sairaalahoidon kuormitukseen vasta noin kolmen viikon kuluttua. Jos aiomme vaikuttaa neljän viikon kuluttua olevaan jouluun, pitää pystyä toimimaan mahdollisimman nopeasti, jotta saamme epidemia­tilanteen tasapainoon.”

Hän sanoo, että jos päätöksissä nyt viivytellään, jouluna sairaanhoidon ja tehohoidon kuormitus voi ylittää kaikki kantokyvyn rajat.

”Meillä ei ole jouluna niin paljon henkilö­kuntaa käytettävissä kuin muulloin, joten meidän pitää saada päätöksiä loppuviikon tai alkuviikon aikana.”

Kiurun mielestä koronarajoituksista pääasiassa päättävät alueelliset viranomaiset voisivat ottaa käyttöön lisää yleisö­tilaisuuksia ja erityyppisiä tiloja koskevia rajoituksia niin kuin tartuntatautilain 58. pykälä sallii.

”Meidän on pystyttävä käyttämään koko liikkumatila, jonka laki sallii, mutta kuitenkin niin, että korona­passilla tilaisuuksissa voi käydä.”

Hän suuntaa katseensa erityisesti Uudellemaalle.

”Minun mielestäni Uudellamaalla voisi toimia tiukemminkin, koska monet muut aluehallinto­viranomaiset ovat tehneet jo aika isoja päätöksiä omilla alueillaan.”

Sote-ministerityöryhmä on myös päivittänyt rokotestrategiaa.

”Paras ja tehokkain keino epidemian hallitsemiseksi on yhä tehdä kaikki mahdollinen rokotus­kattavuuden nostamiseksi ja väestön rokotesuojan vahvistamiseksi.”

”Aiempi strategia on lähtenyt siitä, että ehkäisemme erityisesti vakavia tautitapauksia ja kuolemia. Mutta kun ihminen ottaa rokotuksen, haluaa hän sillä suojaa myös sairautta vastaan, ei ainoastaan vakavaa tautia tai kuolemaa vastaan”, Kiuru sanoo.

Uudessa koronarokotus­strategian päivityksessä tavoitteeksi on lisätty koronavirus­tapausten määrän vähentäminen rokotuksilla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on eri mieltä hallituksen suunnitteleman strategian kanssa.

”Vaikka koronarokotteet voivat vähentää koronavirus­tapauksia, niiden määrän vähentäminen ei ole itsenäisenä tavoitteena mielekäs, koska suuri osa tartunnoista on oireettomia, ja rokotteet estävät oireettomia tai hyvin lieväoireisia tapauksia vain osittain ja vain lyhytaikaisesti. Kansallisen rokotusasian­tuntijaryhmän ehdotus THL:lle on, että tämä tavoitteiden kohta jätetään pois strategia­päivityksestä”, HS:n näkemässä THL:n lausunnossa lukee.

Kiuru sanoo, että rokotusstrategia hyväksyttäneen valtioneuvoston periaate­päätöksenä joka tapauksessa torstaina.

”Toivon totta kai, että kansalliset terveysviran­omaiset ottavat yhteiskunnan tahtotilan huomioon omaa päätöstä valmistellessaan. Euroopan tartuntatautivirasto ECDC on juuri tänään muuten esittänyt 3. tehoste­annosten antamista kaikille yli 40-vuotiaille.”

”Rokotestrategiassa suomalainen yhteiskunta asettaa nyt vastaavan tahtotilan sille, että rokotesuojaa vahvistetaan tehostamalla 3. rokoteannosten antamista.”

Suomi on nyt juuri siinä tilanteessa, josta Kiuru varoitteli HS:n haastattelussa elokuun lopulla.

”Liian suuri tautimäärä syksyllä tulee johtamaan siihen, että rokotus­kattavuuden pitää olla jopa noin 90 prosenttia, jotta yhteiskuntaa voidaan vapaasti avata”, hän sanoi tuolloin.

Kiurun haastattelun aikaan ihmiset ja media vaativat sekä poliitikot puhuivat maan avaamisesta.

Hallituksen tarkoitus oli luopua rajoituksista, kunhan 80 prosentin rokote­kattavuus on saavutettu, mutta itsenäisesti toimivat aluehallintovirasto lopettivat rajoitukset jo huomattavasti ennen tätä.

Kiuru sanoi haastattelussa pelkäävänsä, että kansalaiset tulevat pettymään siihen, kuinka hitaasti Suomi lopulta kyetään avaamaan, jos tartuntamääriä ei saada merkittävään laskuun eivätkä ihmiset ota riittävän nopeasti ja laajasti rokotteita.

Terveysviranomaiset ja media eivät jakaneet Kiurun pessimismiä.

Kiurun varoitteluihin eivät uskoneet esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaan­hoitopiirin (Hus) vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä ja THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

HS:n haastattelussa Nohynek sanoi, että 80 prosentin rokotusasteella vakavia sairastumis­tapauksia tulee hyvin vähän.

”Kun saavutetaan 80 prosentin rokotuskattavuus, niin Suomen resursseilla ei pitäisi enää olla yhteiskuntaa heiluttavaa pulmaa sairaan­hoidon näkökulmasta”, Husin Petäjä sanoi samassa haastattelussa.

Lue lisää: Ministeri Kiuru kuvasi Suomen olevan pandemia­tilanteessa ”veitsen­terällä” – THL:n ja Husin asian­tuntijat eivät jaa näkemystä

Krista Kiuru, miltä elokuussa tullut erittäin kriittinen palaute kuulostaa nyt?

”En ole koskaan perustanut siitä, että voi olla jälkikäteen tyytyväinen ollessaan oikeassa. Minusta ei ole tärkeää, mitä on tehty menneisyydessä, vaan mitä tehdään tulevaisuudessa”, Kiuru sanoo.

Hän sanoo, että terveydenhuollon henkilöstön jaksamisesta puhutaan aivan liian vähän. ”Sairaanhoidon etulinjan kuormitus ja työpaineet vain lisääntyvät koko ajan. Jos annamme tilanteen paheta, säällisistä olosuhteista ei voida puhuakaan.”

”Nyt meidän on kansallisesti päätettävä, pystymmekö me yhdessä hoitamaan tätä vai ajaudummeko hätäjarruun.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat