Sisäministeriössä pohditaan oleskelulupien myöntämistä paperittomille: ”Meillä on haasteita maasta poistamisessa” - Politiikka | HS.fi

Sisä­ministeriössä pohditaan oleskelu­lupien myöntämistä paperittomille: ”Meillä on haasteita maasta poistamisessa”

Sisäministeriön mukaan kyse on virkamiestyönä tehdystä selvityksestä eikä hallituksen tahtotilasta. Lainsäädäntöneuvos Jutta Grasin mukaan Suomessa on pitkään maassa olleita turvapaikanhakijoita, joita ei ole pystytty palauttamaan.

Suomeen saapui vuosina 2015–2016 ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Kuva on Torniosta syyskuulta 2015.

25.11. 19:19 | Päivitetty 25.11. 19:48

Sisäministeriössä valmistuu vuoden loppuun mennessä selvitys, jossa pohditaan kansallisia ratkaisuja Suomessa pitkään ilman oleskeluoikeutta asuneiden ihmisten tilanteeseen.

Laillistamisselvitys-työnimellä kulkevassa hankkeessa on muun muassa selvitetty, keitä nämä ihmiset ovat ja kuinka paljon heitä on. Sisäministeriö kertoi hankkeen käynnistymisestä toukokuussa. Ilta-Sanomat uutisoi asiasta keskiviikkona.

Maahanmuuttoviraston mukaan Suomessa on yhä noin 3 000 turvapaikanhakija­taustaista ihmistä, jotka ovat saapuneet Suomeen vuosina 2015–2016 ja jääneet maahan kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen.

Sisäministeriössä on nyt pohdittu sitä, voitaisiinko näille ihmisille myöntää oleskelupa sen perusteella, että he ovat jo oleskelleet niin kauan Suomessa. Edellytyksenä oleskeluluvalle olisi se, etteivät he ole syyllistyneet rikoksiin.

Suomesta haki vuonna 2015 turvapaikkaa yli 32 000 ihmistä, joka oli lähes kymmenen kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Ilta-Sanomien uutisen jälkeen hanke on jo ehtinyt herättää arvostelua.

Lue lisää: Sdp:n ja keskustan kansan­edustajat arvostelevat sisä­ministeriön kaavailuja myöntää kielteisen turva­paikka­päätöksen saaneille oleskelulupia

Mistä hankkeessa oikein on kyse?

”Olemme miettineet, mitä voisivat olla ne mahdolliset kansalliset ratkaisut, joita meitä on pyydetty selvittämään”, sanoo lainsäädäntöneuvos Jutta Gras sisäministeriöstä.

”Totta kai vapaaehtoinen paluu ja viranomaisten täytäntöön panema palautus ovat lähtökohtaisesti ensisijaisia. Meillä on kuitenkin tilanne, että täällä on aika pitkään maassa olleita, jotka eivät ole halunneet palata vapaaehtoisesti ja joita ei viranomaistoimin ole pystytty palauttamaan.”

Grasin mukaan mahdollisesta oleskelulupien myöntämisestä ei ole olemassa minkäänlaista ”hallituksen tahtotilaa”. Käytännössä virkamiesselvitys ojennetaan sisäministerille vuodenvaihteen jälkeen.

Gras korostaa, ettei kaikille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille suinkaan annettaisi oleskelulupaa, vaan kyse olisi yhden kerran tehtävästä päätöksestä, joka koskisi vain vuosina 2015–2016 tulleita.

”Nämä ihmiset nyt kuitenkin ovat maassa ja turvapaikkajärjestelmässä. Välillä he joutuvat sieltä pois, jos tulee kielteinen päätös, ja sitten he hakevat uudestaan turvapaikkaa ja ovat taas osa järjestelmää”, sanoo Gras.

”Jos tällainen uusintahakemusten kierre halutaan katkaista, niin tämä tarjoaisi keinon.”

Sisäministeriössä on mietitty vaihtoehtoisesti myös suppeampaa oleskelulupien myöntämistä, jolloin se ei koskisi kaikkia 2015–2016 tulleita vaan vain esimerkiksi tuolloin tulleita lapsiperheitä.

Sisäministeriö haluaa toimillaan ehkäistä ilman oleskeluoikeutta olevista ihmisistä muodostuvan eräänlaisen ”varjoyhteiskunnan” syntymisen.

”Niin kauan kuin he ovat ilman oleskeluoikeutta pitkään maassa, on riskinä se, että he syrjäytyvät ja joutuvat ehkä rikosten ja ihmiskaupan kohteeksi tai rupeavat itse tekemään rikoksia. Olisiko kuitenkin parempi, että he itse pääsisivät osallistumaan tähän yhteiskuntaan?” Gras kysyy.

”Niitäkin toiveita esitetään, että annettaisiin oleskelulupa kaikille, jotka oleskelevat maassa laittomasti. Tilannekuva muista laittomasti oleskelevista ei vielä ole kuitenkaan omasta mielestäni riittävä. Tarvitsemme siitä paremman tilannekuvan, jos haluttaisiin ylipäätään pohtia heidän laillistamistaan.”

Muiden ilman oleskeluoikeutta olevien määrästä on vain summittaisia arvioita, jotka vaihtelevat muutamasta sadasta hieman yli tuhanteen.

Onko vaarana, että tällainen kertaratkaisu rupeaa toistumaan uusien pakolaiskriisien ja uusien kertaratkaisujen myötä?

”Me näemme, että tällainen menneisyyttä koskeva ja tarkasti määritelty ratkaisu ei olisi sinällään vetotekijä. Näitä on muuallakin tehty.”

Onko oikein, että oleskeluluvalla palkitaan niitä, jotka eivät noudata lakeja?

”Kysymys oikeudenmukaisuudesta on noussut monta kertaa esiin. Tämä on viime kädessä poliittinen päätös. Olemme ajatelleet, että jos tilanne halutaan jollakin tavalla ratkaista, tämä olisi yksi vaihtoehto. Lähtökohta on, että kun henkilö saa kielteisen päätöksen, hän poistuu maasta. Meillä on kuitenkin tällä hetkellä haasteita maasta poistamisessa tiettyjen maiden kohdalla.”

Edellä mainittu selvitys on osa sisäministeriössä käynnissä olevaa Ilman oleskeluoikeutta maassa olevat -hanketta.

Siihen kuuluu myös toinen selvitys, jossa tutkitaan joustavampia tapoja myöntää oleskelulupa sellaisille turvapaikan­hakijataustaisille henkilöille, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen mutta ovat työllistyneet Suomessa turvapaikanhakijan työnteko-oikeuden perusteella.

Heiltä saattaa kuitenkin esimerkiksi puuttua matkustusasiakirja eli käytännössä passi, jonka vuoksi he eivät saa työperäistä oleskelulupaa. Tällaisia ihmisiä olisi arvioiden mukaan noin parikymmentä vuodessa.

Kyse on lainsäädäntöhankkeesta, josta on kirjaus hallitusohjelmassa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat