Akateeminen rehtori Tapio Määttä valittiin Vuoden tieteentekijäksi: ”Yliopistojen toimintakulttuuria voi muuttaa johtamisella” - Politiikka | HS.fi

Akateeminen rehtori Tapio Määttä valittiin Vuoden tieteen­tekijäksi: ”Yliopistojen toiminta­kulttuuria voi muuttaa johtamisella”

Tieteentekijöiden liitto halusi ensimmäistä kertaa palkita työnantajan edustajan. Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä on myös tuttu Twitteristä ja Minä tutkin -kampanjasta.

Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä on Vuoden tieteentekijä, päätti Tieteentekijöiden liitto.

26.11. 9:30

Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä on valittu Vuoden tieteentekijäksi. Hän sanoo, että valinta lämmittää mieltä, mutta tuli ”vähän yllätyksenä”.

Ja yllätys se onkin, sillä Tieteentekijöiden liiton vuodesta 1997 lähtien jakama 5 000 euron palkinto ei ennen ole mennyt ”vastapuolelle” eli työnantajan edustajalle.

Perusteluiden mukaan Määtän johtamisessa korostuu avoin vuorovaikutus. Tieteentekijöiden työhyvinvointia hän on edistänyt konkreettisin teoin.

Niitä ovat esimerkiksi kymmenen prosentin työsuhteen tarjoaminen apurahatutkijoille ja linjaus väitöskirjatutkija-nimikkeestä tohtorikoulutettavan sijaan.

Määtän aloitteesta on palkattu myös avustajia helpottamaan opettajien työkuormaa etäopetuksen aikana.

Määttä on myös tuttu Twitteristä ja Minä tutkin -kampanjasta.

Tieteentekijöiden puheenjohtaja Maija S. Peltola muistuttaa, että opetusministeriön ja korkeakoulujen yhteisen Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoite on tehdä korkeakouluista Suomen parhaita työpaikkoja.

”On tullut aika nostaa esiin laadukas johtaminen ja hyvä henkilöstöpolitiikka keskeisinä työkaluina, joilla parannetaan tieteentekijöiden mahdollisuuksia tehdä työtään pitkäjännitteisesti ja vaikuttavasti”, Peltola sanoo tiedotteessa.

”Määttä on osoittanut, että yliopistojen toimintakulttuuria voi muuttaa johtamisella”, Peltola kiittää.

Palkittu itse tunnustaa, että yliopisto on erikoinen paikka johdettavaksi.

”Jokainen tutkija ja opettaja tekee mitä haluaa, mutta silti yliopisto on myös yhteisönä organisaatio, jota täytyy johtaa”, Määttä sanoo.

Määttä uskoo, että keskeneräisten asioiden käsittely koko henkilökunnan kesken johtaa parempiin päätöksiin. Myös työrauhan turvaamisesta on tullut yhä tärkeämpi tavoite.

”Opetuksen ja tutkimuksen vapaus on yliopistoissa työskentelevien työmotivaation kulmakivi, useille syy ylipäänsä työskennellä yliopistolla”, Määttä sanoo.

Akateemisen rehtorin määräaikainen pesti on päätoimi, mutta aikooko Määttä itsekin vielä tehdä tiedettä?

”Ilman muuta, seuraan nytkin ympäristöoikeuden tutkimusta, ja vielä sitä ehtii itsekin tehdä”, 56-vuotias Määttä sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat