Pääkaupunkiseudun yleisötilaisuuksiin astunee viimeistään ensi viikolla voimaan uusia koronarajoituksia.
Sisätiloissa järjestettävien yleisötilaisuuksien osallistujamäärä rajataan uudessa suosituksessa 20 henkilöön, mikäli osallistujilta ei edellytetä koronapassia. Päätösharkinta on vielä kesken.
Uudet rajoitukset tuovat selkoa tilanteeseen, jossa koronapassin levinnyt käyttö on synnyttänyt oikeudellisia epäselvyyksiä.
Koronapassia saa nykyisellään lain mukaan kysyä vain, jos tilaisuuteen kohdistuu esimerkiksi aukioloaikoja tai yleisömääriä koskevia rajoituksia. Hallitus valmistelee koronapassin käytön laajentamista tilanteisiin, joissa toimijoihin ei kohdistu rajoituksia, mutta asian valmistelu venyy tammikuulle.
Sillä välin moni toimija liikkuu juridisesti harmaalla alueella.
Viikonvaihteessa useat Helsingin teatterit ilmoittivat vaativansa näytäntöihin saapuvilta koronapassia.
Päätöksiä perusteltiin anniskelualueiden koronarajoituksilla, jotka astuivat voimaan Uudellamaalla jo sunnuntaina. Varsinaisiin näytöksiin ei siis vielä kohdistu yleisötilaisuuksien rajoituksia.
”Koska teatterissa on alkoholin anniskelualueita, teatteri vaatii voimassa olevan koronapassin yli 16-vuotiailta”, Svenska Teatern ilmoitti sivuillaan.
Viime viikolla Keskuskauppakamari ja Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ilmoittivat käyttävänsä tilaisuuksissaan koronapassia.
”Moni toimija liikkuu juridisesti harmaalla alueella.
Mainituissa tapauksissa on hylätty lähtökohta, jossa koronapassi toimii korvikkeena rajoituksille, toteaa valtiosääntöasiantuntija Pauli Rautiainen.
”Itse tulkitsen, että jos passin käyttö ei korvaa rajoituksia, niin syyllistytään yhdenvertaisuuslaissa tulkittuun syrjintään”, Rautiainen sanoo.
Teattereissa kulku yleisötilaisuuteen tulisi Rautiaisen mukaan järjestää anniskelualueesta huolimatta. Aluehallintovirasto ei näe asiassa ongelmaa, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Oona Mölsä.
”Mikäli anniskelualue on niin laaja, että yleisötilaisuuteen osallistujat joutuvat sillä käytännössä oleskelemaan, niin koronapassin käytölle ei ole nähty estettä.”
Keskuskauppakamarin ja EK:n päätökseen ei liity koronarajoituksia. Tällöin toiminnanharjoittaja ottaa Mölsän mukaan riskin siitä, että tilanteessa rikotaan mahdollisesti yhdenvertaisuuslakia.
Yhdenvertaisuuslain soveltamisala ulottuu laajasti elinkeinotoimintaan. Palveluiden saamisen edellytykset eivät saa muodostua ihmisiä syrjiviksi.
Toisaalta yhdenvertaisuuslaki tarjoaa koronapassin laajennettuun käyttöön erilaisia tulkintoja.
Pauli Rautiainen puoltaa tulkintaa, jossa koronapassia voi käyttää vain koronarajoitusten korvikkeena.
Yhdenvertaisuuslain pykälän 11 toisen momentin mukaan ihmisten erilainen kohtelu on kuitenkin oikeutettua tapauksessa, jossa kohtelulla on perus- ja ihmisoikeuksien osalta hyväksyttävä tavoite ja keinot ovat oikeasuhtaisia.
”Tällöin ajatellaan, että terveyden suojelemisen nimissä ihmisille jaetaan ravintolakäyntioikeuksia. Ollaan tilanteessa, jossa mielekäs vapaa-ajan vietto ei ole enää osaksi yksityiselämän suojaa ja kulttuurisia oikeuksia tunnustettu perus- ja ihmisoikeus”, Rautiainen sanoo.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun kanta poikkeaa Rautiaisen tulkinnasta.
Ihmisten asettaminen terveyden perusteella eri asemaan on mahdollista, jos yksityinen toimija haluaa suojella asiakkaidensa terveyttä, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutetun erityisasiantuntija Robin Harms. Tällöin toiminnalle on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite.
”Tällöin on toki pohdittava, onko tämän tavoitteen saavuttamiseen vähemmän rajoittavia keinoja”, Harms sanoo.
Harms painottaa, että toimenpiteiden tulee olla oikeasuhtaisia. Ne eivät saa johtaa yksittäistapauksissa yksilön kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen.
”Oletuksena on, että hyväksytään rokotuksen ohella muut tavat osoittaa, että tartuttamisriski on mahdollisimman pieni.”
””Tässä sallitaan villin lännen meininkiä. Jos päästetään irti lähtökohdasta, että ihmisten erilaiseen asemaan asettamisen perusteista säädetään laissa, niin seuraa hirveän ongelmallisia asetelmia.”
Pauli Rautiainen kuvaa ”erittäin vaaralliseksi” kehityskulkua, jossa yhdenvertaisuuslaki oikeuttaa koronapassin käytön myös muuten kuin vaihtoehtona rajoituksille.
”Tässä sallitaan villin lännen meininkiä. Jos päästetään irti lähtökohdasta, että ihmisten erilaiseen asemaan asettamisen perusteista säädetään laissa, niin seuraa hirveän ongelmallisia asetelmia. Monenlaisilla syillä voidaan alkaa perustella mitäkin syrjintää. Tämä voi vaurioittaa yhdenvertaisuuslainsäädännön perusoppeja.”
Rautiaisen mukaan asiassa piilee siis kinkkisiä oikeuskysymyksiä, jotka on koronapassin arvioinnissa ”lakaistu maton alle”.
Lisähuolta herättää yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltojen tulkintaan liittyvän oikeusmekanismin hitaus.
Jos henkilöltä vaaditaan perusteetta koronapassia, syrjinnän uhrin tulisi viedä asia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan, Rautiainen sanoo. Se vie aikansa, eikä asiaan saada selkoa.
”Vallitsee siis tilanne, jossa lainsäätäjä tuottaa tarkoituksellisesti hähmäistä lainsäädäntöä. Ja siihen tuotetaan ratkaisuja parin vuoden viiveellä”, Rautiainen sanoo.