Lakiluonnos: Työnantajan tulisi vaatia riskiryhmien parissa työskentelevältä sote-henkilöstöltä koronarokotuksia – Superin puheenjohtaja: Maininta palkanmaksun lopettamisesta ”tosi raaka” - Politiikka | HS.fi

Lakiluonnos: Työnantajan tulisi vaatia riski­­ryhmien parissa työskentelevältä sote-henkilöstöltä korona­rokotuksia – Superin puheen­johtaja: Maininta palkan­maksun lopettamisesta ”tosi raaka”

Palkansaajia edustavien järjestöjen mukaan hyväksyttävää ei olisi, että rokottamattomilta työntekijöiltä evättäisiin palkanmaksu.

Lakiehdotuksen mukaan covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiiden potilaiden hoitajien tulisi olla rokotettuja.

26.11.2021 18:01 | Päivitetty 26.11.2021 19:08

Tuore lakiluonnos toisi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäjille ja tuottajille velvollisuuden suojata covid-19-taudin vakavalle muodolle alttiita asiakkaita ja potilaita, kuten yli 70-vuotiaita.

Suojaaminen pitäisi varmistaa niin, että potilaiden kanssa lähikontaktissa työskentelevältä henkilöstöltä vaadittaisiin vastedes enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastettu covid-19-tauti tai kahden rokotuksen suoja.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tuore luonnos tartuntatautilain väliaikaiseksi muutokseksi antaisi terveydenhoidon ja sosiaalihuollon työnantajille myös oikeuden käsitellä työntekijöiden koronarokotussuojaa tai sairastettua tautia koskevia terveys­tietoja.

Perjantaina luonnosta esiteltiin työmarkkinajärjestöille, jotka entistä vakavampien virusvarianttien uhatessa suhtautuvat nyt rokotusten vaatimiseen myönteisesti mutta peräävät vielä muutoksia yksityiskohtiin.

”Pidämme esitystä perusteltuna ja oikeansuuntaisena”, sanoo Tehyn edunvalvonta­johtaja Else-Mai Kirvesniemi.

Tarkennusta Tehy kaipaa siihen, että rokotuksia tulee edellyttää muiltakin kuin hoitajilta ja lääkäreiltä eli esimerkiksi myös siivoojilta.

”Tämä näyttää nyt pakolliselta toimelta, mutta ei se ole helppoa. Jos ei ole nyt rokotettu, tarvitaan ainakin kunnon siirtymäaika eli kahdeksan viikkoa”, sanoo Superin puheen­johtaja Silja Paavola.

”Tosi raakana” Paavola pitää luonnoksen mainintaa palkanmaksun lopettamisesta, jos työntekijä ei ota rokotusta eikä häntä voida siirtää muuhun työhön.

”Kysehän on toimeentulosta.”

Myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön toiminnanjohtaja Maria Löfgren sanoo, että on työntekijöitä, jotka eivät syystä tai toisesta voi rokotusta ottaa.

”Työnantajalla on oltava painava velvollisuus selvittää, mihin tehtäviin työntekijä voitaisiin siirtää tai kouluttaa. Jos muuta työtä ei ole tarjottavissa, ei lakimuutoksella voida sivuuttaa työnantajan palkanmaksuvelvollisuutta”, hän sanoo.

Tarkemmin pitäisi myös Löfgrenin mukaan selvittää, mitkä sosiaali- ja terveysalan toimipaikat ovat tämän nyt säädettävän pykälän piirissä. Jukoon kuuluvat esimerkiksi lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden liitot.

Ehdotuksen mukaan vain ”erityisestä syystä” työnantaja voisi käyttää taudin vakavalle muodolle alttiiden potilaiden hoitoon henkilöä, jolla ei riittävää suojaa ole.

Syynä voisi olla kova henkilöstöpula tai hoitajan yliherkkyys rokotteelle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kertonut suosittelevansa kolmansia koronarokoteannoksia koronaviruspotilaita hoitaville sekä muulle kriittisen hoidon henkilökunnalle.

Lue lisää: THL suosittelee kolmansia korona­rokote­annoksia korona­potilaita hoitaville ja muulle kriittisen hoidon henkilö­kunnalle

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) mainitsi torstaina koronavirus­rajoituksia esitellessään, että ”seuraavaksi tulee 48 a”, jossa säädetään sairaan­hoitotyöntekijöiden rokotevelvollisuudesta.

Tartuntatautilain pykälässä 48 säädetään jo nyt, että työskentelyyn niissä potilastiloissa, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita potilaita, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja.

Erikseen mainitaan tuhkarokko, vesirokko, influenssa ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskä.

Luonnoksen mukaan lisäys koronarokotuksesta tarvitaan, koska kyse on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön perusoikeuksien rajoituksista.

Oikeusoppineet ovat esittäneet toisenlaisiakin tulkintoja pykälän muutostarpeesta erityisesti koronaviruksen takia, koska sen tarkoituksena on jo suojata potilaita vakavilta tartunta­taudeilta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat