Hallitus ei voi jäädä odottamaan, miten koronatilanne kehittyy, painotti perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) hallituksen neuvottelujen jälkeen tiistaina illalla.
Hallituksen mukaan useilla alueilla tarvitaan uusia rajoituksia ja lisätoimia. Lisäksi hallitus linjasi, että valtakunnallinen etätyösuositus otetaan käyttöön leviämisalueilla.
”Olemme kilpajuoksussa deltavirusta vastaan. Se leviää nopeammin kuin rokotekattavuus nousee”, Kiuru sanoi. Tilannetta on pahentanut uusi omikron-virusmuunnos, joka voi levitä nopeasti ja väistää rokotesuojaa.
Suomessa ei ole toistaiseksi todettu omikronvirusmuunnoksen aiheuttamia tautitapauksia, mutta kahden henkilön näytteet on lähetty jatkotutkimuksiin.
Kiurun mukaan torstaina on luvassa tietoa lisätoimista, miten uuden virusmuunnoksen tuloa Suomeen taklataan lisäämällä rajaturvallisuutta. Asiaa käsittelee tuolloin ministeriryhmä.
Seuraavat 2–3 viikkoa ovat ministerin mukaan ratkaisevassa asemassa, miten epidemiatilanne saadaan Suomessa haltuun.
Tiistaina neuvotteluissa keskityttiin Kiurun mukaan keinoihin, joilla viivyttää tilanteen pahentumista.
Kiuru sanoi, että nyt pitää parantaa rokotekattavuutta. Kiurun mukaan EU:n terveyskomissaariltakin on saatu terveisiä, joiden mukaan kolmansia rokotuksia tulisi nyt vauhdittaa.
Toisaalta Kiuru korosti, että rokoteasiantuntijoille annetaan työrauha, ja heillä onkin jo työ käynnissä.
”Hallituksen tahtotila on nopeuttaa kolmansia rokotuksia”, Kiuru toisti. Muutenkin Kiuru peräsi vauhtia rokotuksiin, joita nyt annetaan hänen mukaansa heikoimmillaan vain 20 000 viikossa.
Alueita sosiaali- ja terveysministeriö patistaa tiukentamaan koronarajoituksia uudella ohjauskirjeellä kaikilla epidemian leviämisalueilla. Nyt 14 sairaanhoitopiiriä sekä Ahvenmaan maakunta ja Rovaniemen kaupunki ovat koronaviruksen leviämisalueita.
Tartuntatautilain pykälän 58 mahdollistamia rajoituksia tulee uuden ohjeen mukaan soveltaa tiukimmalla mahdollisella tavalla ja ulottaa ne suuren riskin tilanteista myös kohtalaisen riskin tilanteisiin. Koronapassilla rajoitukset kuitenkin voisi välttää.
THL:n tekemässä, esimerkinomaisessa riskiarviotaulukossa kohtalaisen riskin tilanteita ovat esimerkiksi ulkona järjestettävät massakonsertit ja urheilutapahtumat, joissa ei ole määriteltyjä istumapaikkoja, messut, yli kymmenen ihmisen kuorot, joukkueurheilu ja ryhmäliikunta sisätiloissa.
Päivittää tulee myös myös testaus- ja jäljitysstrategia. ”Tästäkin saimme evästyksen terveyskomissaarilta, joten otamme vinkistä vaarin.”
Kotitestien ja antigeenitestien käyttöä pitää Kiurun mukaan laajentaa ja huolehtia, että myös rokotettuja ja lapsia testataan. Sen sijaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvia rajoitustoimia suositellaan välttämään.
Hallitus tukee myös koronapassin käytön laajentamista ja vapaaehtoisen käyttöönoton mahdollistamista.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan toiminnanharjoittaja saisi edellyttää 16-vuotiaalta tai sitä vanhemmalta asiakkaalta ja toimintaan tai tilaisuuteen osallistuvalta koronapassin eli EU:n digitaalisen koronatodistusten esittämistä.
Todistusta ei saisi edellyttää lakisääteisissä palveluissa, kuten kirjastossa, välttämättömien palveluiden tai ruoan ja lääkkeiden hankkimisen yhteydessä. Passin esittämisvelvoite ei myöskään saisi estää oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamista.
Hallitus käsitteli myös tartuntatautilain uutta lisäystä, jolla voidaan edellyttää sote-työnantajalta velvollisuutta huolehtia siitä, että henkilöstö ei aiheuta hoidettaville tartuntavaaraa.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi viikolla. Siirtymäajaksi esitetään kuukautta, jotta työnantajat pystyisivät järjestämään palvelut asianmukaisiksi ja jotta rokottamaton henkilökunta saisi mahdollisuuden rokotteiden ottamiseen.
HS kertoi perjantaina, että sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tuore luonnos tartuntatautilain väliaikaiseksi muutokseksi toisi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäjille ja tuottajille velvollisuuden suojata covid-19-taudin vakavalle muodolle alttiita asiakkaita ja potilaita, kuten yli 70-vuotiaita.
Pääministeri Sanna Marin (sd) osallistui tiistaina neuvotteluihin etäyhteydellä, sillä hänellä on lieviä flunssaoireita.
Marin työskentelee oireiden vuoksi etänä virka-asunnollaan Kesärannassa. Hänet testataan koronaviruksen varalta.
Hallituksen neuvotteluissa aiheina olivat epidemiologinen tilannekuva, rokotustilanne ja uusi omikronvirus.
Ennen neuvotteluja oli tiedossa, että hallituksen piirissä on jo kartoitettu erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja, jopa rajojen sulkemista tai sisärajatarkastusten palauttamista. Päätöksiä etenemissuunnasta ei kuitenkaan ole tehty.
Ulkomaalaisten matkailijoiden maahantulo on kielletty ulkorajoilla tietyistä eteläisen Afrikan maista, joissa koronaviruksen uuden omikronmuunnoksen on havaittu leviävän.
Myös koronapassin laajentaminen oli esillä illalla, ja Kiuru puhui asiasta jo aiemmin eduskunnassa.
”Esitämme hallitukselle, että kolmikanta otettaisiin mukaan valmisteluun, jotta passi saataisiin myös työpaikoille käyttöön", Kiuru sanoi eduskunnassa. Kolmikanta tarkoittaa työntekijöiden ja työnantajien edustajien mukaan ottamista.
Säätytalolle neuvotteluihin tulleista ministereistä monet muutkin, kuten valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk), tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) pitivät koronapassin käytön laajentamista tärkeänä.
Haavisto toivoi myös kolmansien rokotusten nopeuttamista.
”Kyllähän tästäkin selvitään”, arvioi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) heikentynyttä koronatilannetta.
Henriksson arvioi, että nyt ei olla vielä tilanteessa, jossa hallituksen pitäisi turvautua hätäjarrumekanismiin.
Mekanismin käyttöönotto merkitsisi sitä, että koronarajoitukset otettaisiin taas tiukemmin hallituksen ohjaukseen alueilta.
Koronatilanne