Teknologiateollisuuden työehtoneuvottelut keskeytyivät – ”Osapuolten palkankorotusesitykset olivat todella kaukana toisistaan” - Politiikka | HS.fi

Teknologia­­teollisuuden työ­ehto­neuvottelut keskeytyivät – ”Osa­puolten palkan­korotus­esitykset olivat todella kaukana toisistaan”

Keskiviikkona on edessä sopimukseton tila, jolloin työrauhakaan ei enää ole voimassa.

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvottelut jatkuivat tiistaina mutta keskeytyivät parin tunnin päästä.

30.11.2021 15:04 | Päivitetty 30.11.2021 16:06

Neuvottelut uusista työehtosopimuksista teknologiateollisuudessa jatkuivat tiistaina mutta keskeytyivät jo parin tunnin kuluttua Eteläranta 10:ssä Helsingissä.

Neuvotteluita alettiin käydä kello 13, mutta parin tunnin päästä Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi ilmoittivat, että ne ovat keskeytyneet.

Teollisuusliiton hallitus kokoontuu perjantaina aamupäivällä arvioimaan tilannetta. Uutta neuvotteluaikaa ei ole sovittu.

Sekä Aalto että Ruohoniemi kertovat neuvotteluiden kariutuneen suureen erimielisyyteen palkankorotusten tasosta ja niiden jakamisesta.

”Osapuolten palkankorotusesitykset olivat todella kaukana toisistaan. Työnantajan tarjous oli äärimaltillinen, ja me vaadimme työntekijöiden ostovoimaa kasvattavia korotuksia”, Aalto sanoo HS:lle.

Aalto perustelee vaatimusta sillä, että nyt teollisuudessa on ”erittäin hyvä tilauskanta, ja tilauskirjat ovat täynnä ensi vuoden loppuun asti”.

Aallon mukaan myös sopimuskauden pituudesta oltiin erimielisiä: ”Me toivoimme muutaman vuoden sopimusta.”

”Olimme kaukana toisistamme palkkaratkaisun tasossa ja rakenteessa, vaikka muissa eli tekstikysymyksissä olimme edistyneet”, Ruohoniemi sanoo HS:lle.

Taloudessa eletään Ruohoniemen mukaan vahvaa suhdannevaihetta, kun korona-aikana patoutunut kysyntä purkautuu.

Yritysten tilauskirjat kasvavat Ruohoniemen mukaan myös sen vuoksi, että lähes valmiita tilauksia ei pystytä toimittamaan asiakkaille komponentti- ja materiaalipulan takia.

”Samaan aikaan yritysten kustannukset ovat nousseet erittäin paljon. Tuoreet ostopäällikköindeksit kertovat, että teollisuuden tuotantokustannukset nousevat jopa mittaushistorian nopeinta vauhtia. Hyvästä markkinatilanteesta huolimatta kannattavuus on koetuksella monessa yrityksessä”, Ruohoniemi muistuttaa järjestön tiedotteessa.

Neuvotteluiden edistymisellä alkoi olla kova kiire, sillä nykyiset alan sopimukset umpeutuvat tiistaina eli marraskuun lopussa.

Keskiviikkona onkin edessä sopimukseton tila, jolloin työrauhakaan ei enää ole voimassa.

Toisaalta työtaisteluita ei ainakaan vielä ole näköpiirissä, sillä mitään lakkovaroituksia ei ole annettu.

Sopimukseton tila ei myöskään tarkoita sitä, että nykyisten sopimusten työehtojen noudattaminen alan yrityksissä heti loppuisi.

Ruohoniemi on ohjeistanut uuteen yhdistykseen liittyneitä yrityksiä noudattamaan joulukuusta lähtien vanhan sopimuksen ehtoja, mikäli uutta ei ole.

Periaatteessa Ruohoniemi on yhä sitä mieltä, ettei niin sanottua vanhan sopimuksen jälkivaikutusta periaatteessa ole, kun sopijana ei ole enää Teknologiateollisuus ry vaan uusi yhdistys, joka perustettiin elokuussa.

Työntekijöitä edustava SAK:lainen Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat käynnistivät neuvottelut uudesta valtakunnallisesta työehtosopimuksesta lokakuun lopulla, kun uuteen työnantajien yhdistykseen oli liittynyt Teollisuusliiton mukaan tarpeeksi yrityksiä.

Uusimman tiedon mukaan yhdistykseen on järjestäytynyt tähän mennessä 904 yritystä, joiden palveluksessa on 153 240 työntekijää ja toimihenkilöä.

Vanhan ”emojärjestön” eli Teknologia­teollisuus ry:n jäsenyrityksistä yli puolet kuuluu nyt myös työnantajayhdistykseen. Henkilöstömäärällä mitattuna työnantajayhdistykseen kuuluu 81 prosenttia Teknologiateollisuuden jäsenten henkilöstöstä.

Työnantajayhdistyksen hallitus hyväksyi uusia jäseniä tiistaina.

Työmarkkinakentällä on odotettu teknologiateollisuuden neuvottelutulosta kuumeisesti, sillä se antaisi vauhtia myös muiden alojen neuvotteluille.

Liittokohtaisilla sopimuskierroksilla juuri teknologiateollisuus on ollut niin sanottu päänavaaja, jonka sopimat palkankorotukset ovat olleet käytännössä kattona ja mallina muillekin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat