”Tästä budjetista ei löydy sydäntä”, ”velkakäyrä sojottaa punaisella” – hallitus arvosteli opposition varjobudjetteja - Politiikka | HS.fi

”Tästä budjetista ei löydy sydäntä”, ”velkakäyrä sojottaa punaisella” – hallitus arvosteli opposition varjobudjetteja

Kokoomus esitti esimerkiksi 800 miljoonan euron kevennyksiä ansiotuloverotukseen ja säästöjä useista eri sosiaalietuuksista. Perussuomalaiset leikkaisi sekä polttoaineveroa että lämmityspolttoaineiden veroa.

1.12.2021 5:26 | Päivitetty 1.12.2021 17:05

Hallitus pääsi keskiviikkona vaihteeksi arvostelemaan opposition taloustoimia, kun eduskunta käsitteli täysistunnossaan oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetteja.

Kipakkaa keskustelua käytiin muun muassa vaihtoehtobudjettien velkaantumisen tasosta ja oppositiopuolueiden esittämistä säästötoimista. HS summaa väittelyn annin.

Perussuomalaisille piikittelyä velkapuheista: ”Velkakäyrä sojottaa aivan yhä punaisella kuin hallituksellakin”

Perussuomalaiset ehdottaa vaihtoehtobudjetissaan muun muassa puolen miljardin euron leikkausta kehitysapuun ja vajaan 300 miljoonan säästöjä maahanmuuttoon liittyvistä menoista.

Puolue esittää myös, että kehitysapua tulisi tulevaisuudessa maksaa ainoastaan budjetin ylijäämästä. Verotuksen puolella puolue leikkaisi esimerkiksi polttoaineveroa ja lämmityspolttoaineiden veroa.

Eduskuntakeskustelussa huomiota herätti muun muassa budjetin velkataso: Perussuomalaiset ottaisi liki yhtä paljon velkaa kuin hallitus. Hallituksen budjetti on 6,7 miljardia euroa alijäämäinen, perussuomalaisten ehdotuksessa on velkaa 47 miljoonaa vähemmän.

Puolue on toistuvasti arvostellut hallitusta velkaantumisen tahdista ja niin se teki myös keskiviikkona.

”Perussuomalaiset ovat huolissaan valtion velkaantumisesta. Vastuuton velkaantumistahti voidaan parhaiten kääntää, kun verovaroja ei laiteta haitallisiin eikä toisarvoisiin kohteisiin entiseen tapaan”, puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoi.

Ville Tavio (ps)

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ihmetteli velkapuheita omassa puheenvuorossaan todeten, että perussuomalaisilla ”velkakäyrä sojottaa aivan yhä punaisella kuin hallituksellakin.”

”Sovitaanko siis niin, että monesta asiasta voitte arvostella hallitusta ja kirittää, mutta ette kyllä siitä, että meillä olisi valtavan erilainen näkemys siitä, kuinka nopeasti on mahdollisuus tuota alijäämää sulattaa pienemmäksi”, hän sanoi.

Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra perusteli liki hallituksen lukuihin nousevaa velkaantumista muun muassa sillä, ettei yhden vuoden budjetissa voi esitellä sellaisia säästöjä, joita sen esittämät toimet, kuten humanitaarisen maahanmuuton ajaminen minimiin, toisivat pitkällä aikavälillä.

”Maahanmuuton yhteydessä se johtuu siitä, että kustannuksiksi lasketaan lähinnä vastaanottotoiminta ja kotouttamiseen liittyvät menot, mutta ne ovat pieni murto-osa maahanmuuton kokonaiskustannuksista, jotka pääosin kohdistuvat sinne sote-sektorille, sosiaaliturvan käyttöön ja siihen, että tulijat eivät maksa veroja”, hän sanoi.

”Kaikki tämän tässä salissa tietävät, mutta joka vuosi se pitää ottaa uudelleen keskusteluun.”

Kokoomukselle arvostelua säästötoimista: ”Tämä on jäätävää luettavaa!”

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa esitetään esimerkiksi 800 miljoonan euron kevennyksiä ansiotuloverotukseen ja säästöjä useista eri sosiaalietuuksista. Lisäksi puolue panostaisi muun muassa tutkimukseen ja kehitykseen ja vanhustenhoivaan.

Kokoomus ottaisi 1,55 miljardia euroa vähemmän velkaa kuin hallitus. Jos työllisyystoimien vaikutus lasketaan mukaan, puolue uskoo, että velkaa kertyisi 2,5 miljardia vähemmän. Kokoomuksenkin budjetti olisi silti runsaat neljä miljardia alijäämäinen.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Timo Heinonen piikittelikin pääministeripuolue Sdp:tä siitä, että hallitus päätti ylittää asettamansa kehystason. Viesti oli, että näin ei ollut mitenkään pakko tehdä, sillä kokoomuksen budjetissa kehyksissä pysyminen onnistui.

Timo Heinonen (kok)

Hallituksesta puolestaan moitittiin monella suulla kokoomuksen esittämiä säästötoimia, joilla velkatasoa laskettaisiin.

”Tämä on jäätävää luettavaa!” Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman arvosteli ja jatkoi, että kyseessä olisivat historiallisen suuret leikkaukset sosiaaliturvaan.

”Tästä budjetista ei löydy sydäntä, ei oikealta tai vasemmalta, ei sinistä tai mustaa, sitä sydäntä ei ole!”

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas) puolestaan arvioi, että kokoomuksen vaihtoehto olisi omiaan romuttamaan hyvinvointiyhteiskuntaa.

”Hyvät ystävät, ei hyvinvointivaltiota pelasteta romuttamalla hyvinvointivaltion peruspiirteitä.”

Kokoomus esimerkiksi palauttaisi työttömyysturvan ja asumistuen vuoden 2019 tasolle ja uudistaisi koko asumistuen. Jälkimmäinen toisi 350 miljoonan säästön. Lisäksi se porrastaisi ansio-sidonnaisen työttömyysturvan sen keston mukaan, lyhentäisi ansiosidonnaista sadalla päivällä ja palauttaisi omavastuupäivien määrän seitsemään. Työssäoloehto nostettaisiin 12 kuukauteen. Se perustelee toimia muun muassa kannustinloukkujen purkamisella.

Osa ansiotuloverotuksen kevennyksestä rahoitettaisiin lopettamalla eläkkeen kertyminen ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, mikä toisi 400 miljoonan euron säästön.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen vastasi arvosteluun muun muassa viittaamalla eduskunnan tietopalvelulla teetettyihin laskelmiin, joiden mukaan staattisesti, ilman että oletetaan huomioon työllisyysvaikutuksia, kolme neljäsosaa suomalaisista hyötyisi rahallisesti kokoomuksen budjetista hallituksen budjettiin verrattuna.

”Kolme neljästä hyötyy suoraan lompakossaan.”

Ministeri Saarikko moitti ennen muuta kokoomuksen kaavailuja hallinnon tehostamisesta. Vaihtoehtobudjetissa kirjoitetaan, että ministeriöiden, virastojen ja laitosten toimintamenot palautettaisiin lähelle vuoden 2019 menotasoa. Saarikko arveli, että tämä tarkoittaisi parin tuhannen hengen yt-neuvotteluja hallintoon koronatilanteen keskellä.

”Kuka saa yt-lapun kokoomukselta vielä ennen joulua?” hän tivasi.

Kristillisdemokraattien sote-siirto herätti kysymyksiä

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa kärkiteemana on hoitojonojen purkaminen. Puolue esittää puolen miljardin euron panostuksia tähän tarkoitukseen ja hoitohenkilökunnan palkkaamiseen.

Kokoomuksen tavoin kristillisdemokraatit hakisi säästöjä esimerkiksi asumistuen uudistamisesta. Lisäksi puolue esittää polttoaineveroon runsaan 250 miljoonan euron ja energiaveroon runsaan sadan miljoonan euron kevennystä.

Kristillisdemokraattien mukaan sen budjetissa velkaa otettaisiin miljardi euroa vähemmän kuin hallituksen budjetissa. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että puolue peruisi ensi vuodelta valtion noin 0,9 miljardin euron rahoituksen uusille hyvinvointialueille.

Saarikko tarttui tähän todeten, että tämä ”heikentäisi suomalaisten palveluja rajusti”.

Kristillisdemokraattien ajatuksena ei ole varsinaisesti säästää kyseisiä menoja vaan siirtää niitä ajallisesti, koska hyvinvointialueet aloittavat vasta vuonna 2023.

Päivi Räsänen (kd)

”Millä tavoin se [0,9 mrd] hyödyttää ensi vuonna palveluita?” kysyi puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen.

Hän korosti, että juuri nyt olisi kiireellistä purkaa hoitojonoja ja rekrytoida hoitajia.

Saarikko totesi rahoituksen liittyvän muun muassa vakauteen ja siihen, että henkilökunnan palkat voidaan turvata heti tammikuussa, kun alueet aloittavat.

Vaihtoehtobudjeteissaan oppositiopuolueet kertovat, miten ne käyttäisivät julkisia varoja, jos ne istuisivat hallituksen paikalla.

Oppositio pystyy niiden avulla näyttämään, miten niiden poliittiset painotukset eroaisivat hallituksen valinnoista.

Samalla vaihtoehtobudjettien sisältöön on syytä suhtautua tietyllä varauksella: Niissä on helppo antaa omaa äänestäjäkuntaa miellyttäviä lupauksia, kun sisällöstä ei tarvitse neuvotella muiden puolueiden kanssa, kuten suomalaisissa monipuoluehallituksissa todellisuudessa tehdään.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat