Puolustusministeri Kaikkonen kertoo, miten suuri hävittäjäpäätös pian tehdään - Politiikka | HS.fi

Puolustusministeri Kaikkonen kertoo, miten suuri hävittäjäpäätös pian tehdään

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) toivoo, että hävittäjäkisassa siistit toimintatavat säilyisivät loppuun saakka.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) eduskunnassa joulukuun alussa. Kaikkonen valmistautuu antamaan esityksen Suomen seuraavaksi monitoimihävittäjäksi.

4.12.2021 2:00 | Päivitetty 5.12.2021 20:10

Kun kyse on Suomen historian suurimmasta asekaupasta, ei lausuntoja anneta varomattomasti.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) sanat tipahtelevat hitaasti, ja tauot ovat paikoin pitkiä. Kaikkosen tavallisestikin harkitseva tyyli korostuu, kun hän puhuu hävittäjähankinnoista.

Aivan lähiaikoina ministerin on määrä tehdä valtioneuvostolle esitys siitä, millä monitoimihävittäjällä Suomi korvaa nykyiset 64 Hornetiansa. Vuosia valmisteltu ja miljardien eurojen arvoinen kauppa on toisin sanoen herkässä vaiheessa.

Päätös on ollut määrä tehdä joulukuussa, mutta tarkkaa päivää ei ole kerrottu julkisuuteen. Kaikkonen suostuu nyt täsmentämään sen verran, että tavoitteena on saada asia hoidettua ”ennen joulunpyhiä”.

Hän kertoo myös, että kandidaattien tarjousten arviointityö on saatu vietyä päätökseen.

”Tässä vaiheessa tehdään vielä erilaisia tarkistuksia ja varmistuksia huolehtien siitä, että kaikki on varmasti kohdillaan. Uskoisin, että lähiaikoina voimme odottaa Puolustusvoimien esitystä saapuvaksi puolustusministeriöön”, Kaikkonen sanoo.

Päätöksenteko hävittäjävalinnasta kulkee siten, että Puolustusvoimat antaa ensin puolustusministeriölle arvionsa koneiden suorituskykyvertailun tuloksista. Voittaja on Puolustusvoimien esitys Suomen seuraavaksi hävittäjäksi.

Kaikkonen tekee puolestaan oman harkintansa Puolustusvoimien arvioiden pohjalta ja antaa sitten esityksensä valtioneuvostolle. Valtioneuvosto tekee päätöksen hävittäjäkaupoista yleisistunnossa eli koko hallituksen voimin.

Asiaa on käsitelty myös ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa. Tasavallan presidentilläkin lienee siis roolinsa ylipäällikkönä ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajana valtioneuvoston kanssa.

Voisiko Kaikkonen esittää hallitukselle jotakin muuta kuin mitä Puolustusvoimat esittää?

”Haluan tietenkin käydä erittäin huolella sen Puolustusvoimien näkemyksen tästä asiasta läpi ja perusteet sille. Mutta kyllä aika lailla luotan siihen asiantuntemukseen, joka meillä on tässä hankkeessa”, hän sanoo.

”Jos tässä vertailussa joku selvästi parhaaksi osoittautuu, niin kyllä se myös omassa ajattelussani on silloin vahvoilla.”

Kaikkonen ja valtioneuvosto voivat omissa päätöksissään tehdä harkintaa vielä esimerkiksi turvallisuuspoliittisilla perusteilla, jota miljardiluokan asekauppoihin aina liittyy.

Keskustelua on käyty julkisuudessa vaikkapa siitä, jatkaako Suomi yhdysvaltalaisella koneella vai päättääkö se siirtyä eurooppalaiseen, ja mikä olisi viesti tässä tapauksessa.

Kaikkonen korostaa, kuten ennenkin, että tärkein turvallisuuspoliittinen harkinta tehtiin jo siinä vaiheessa, kun kyseiset konekandidaatit valittiin kisaan mukaan.

”Löytyy maailmalta muitakin konevalmistajia. Nämä neljä maata, jotka tähän on valittu, ovat kaikki meidän hyviä yhteistyökumppaneitamme. Kaikki tosin hieman eri perustein, mutta kone voidaan ostaa mistä maasta tahansa näistä neljästä.”

On kaupalla silti Kaikkosestakin signaaliarvoa.

”Kyllä tämä tietysti ylipäätään viestin lähettää siitä, että Suomi pitää huolta puolustuksestaan.”

Hallituksen sisäisten keskustelujen vilkkautta päätösvaiheessa puolustusministeri ei lähde ennakoimaan. Hän muistuttaa vain, että hankkeeseen on hallitusohjelmassa sitouduttu ja parlamentaarinen tukikin on ollut laajaa.

Käyttöikänsä päähän tulevien Hornet-hävittäjien korvaajiksi on tarjolla viisi monitoimihävittäjää: yhdysvaltalainen Boeing F/A Super Hornet, ranskalainen Dassault Rafale, ruotsalainen Saab Gripen, yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon ja yhdysvaltalainen Lockheed Martin F-35.

Lopulliset tarjoukset jätettiin keväällä. Puolustusvoimat on kertonut arvioinnista sen, että ensin katsotaan, täyttävätkö hävittäjäehdokkaat tietyt pakolliset kriteerit.

Ne liittyvät huoltovarmuuteen, koneiden elinkaarikustannuksiin eli käytön ja ylläpidon hintaan sekä teolliseen yhteistyöhön. Näitä osia tarjouksista on arvioitu periaatteella hyväksytty tai hylätty.

Elinkaarikustannukset esimerkiksi eivät saa ylittää kymmentä prosenttia vuotuisesta puolustusbudjetista eli noin 250:tä miljoonaa euroa. Teollista yhteistyötä on oltava 30 prosenttia hankintahinnasta.

Läpäisseet ehdokkaat on ollut määrä ottaa tarjouskilpailun loppusuoralle eli suorituskykyvertailuun, josta voittaja valitaan.

Kaikkonen ei paljasta, pääsivätkö kaikki kone-ehdokkaat viimeiseen vaiheeseen saakka vai onko kisa loppumetreillä vain joidenkin kauppa.

”Sen tietenkin voi sanoa, että kriteerit ovat aitoja. Se mahdollisuus tässä on koko ajan ollut olemassa, että joku tai jotkut koneet eivät läpäise kriteerejä, ja jos niitä ei läpäise, niin ei voi tulla valittua eikä voi voittaa tarjouskilpailua.”

”Kyllä kaikki vakavissaan ovat käsittääkseni mukana olleet, ja kaikilla [on ollut] halu voittaa kilpailu, mikä on tietenkin ostajan kannalta hyvä asia.”

Antti Kaikkonen sanoo olevansa varautunut siihen, että hävittäjähankinnasta syntyy värikästä keskustelua.

Entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn (r) kertoi aikanaan muistelmissaan hävittäjäkauppiaiden paikoin kovastakin lobbauksesta Hornetien hankinnan yhteydessä.

Rehn kertoi esimerkiksi, että Wallenberg-teollisuusimperiumin johtaja Peter Wallenberg painosti Suomea tilaamaan ruotsalaiset Jas Gripen -hävittäjät ja uhkasi vetää sijoituksiaan pois Suomesta. Wallenberg kiisti tämän myöhemmin.

Kaikkonen vakuuttaa, ettei tällä kertaa mitään asiatonta ole tullut hänen tietoonsa.

”Ainakin tähän saakka se [vaikuttaminen] on ollut mielestäni asiallista ja siistiä. Mitään erityistä asiatonta tai sopimatonta en ole havainnut. Toki kaikki tuon kilpailun haluavat voittaa ja omaa vaihtoehtoaan kehuvat, mutta se kuuluu asiaan.”

”Toivottavasti siisti toimintatapa jatkuu kaikilta osin loppuun saakka.”

Kaikkonen muistuttaa, että hanketta on valmistellut iso joukko ihmisiä, ja päätöksentekijänäkin on koko hallitus. Hanke ei siis ole yhden, kahden tai kolmenkaan henkilön käsissä.

”Luotan kyllä siihen, että hanke menee tyylikkäästi loppuun saakka, mutta oletan, että varmaan tässä erilaista julkista keskustelua ja spekulointia tulemme vielä näkemään loppusuoralla.”

Kauppojen hintakatoksi on asetettu kymmenen miljardia euroa, josta runsaat yhdeksän miljardia kuluu itse hankintaan ja loput koneiden käyttöönottoon Suomessa.

Tämän päälle tulevat koneiden elinkaarikustannukset. Hintaa kasvattavat vielä erilliset elinkaaripäivitykset ja mahdollisesti niin sanotut indeksikorotukset ja valuuttakurssien muutokset, mikäli ostettava kone olisi toisessa valuutassa.

Kaikkonen on aiemmin arvioinut, että kymmenen miljardin euron hankinnan päälle tulee vähintään toinen samanlainen potti tai enemmän.

Tämä arvio on hänen mukaansa edelleen käypä. Liikkuvia osia toki on, ja osa kustannuksista liikkuu ylös- ja osa alaspäin.

Mitä Kaikkonen sanoisi niille kriittisille äänille, joiden mielestä mahdollisesti kymmenien miljardien potti saisi olla pienempi ja rahoille olisi esimerkiksi korona-ajan jälkeen parempaa käyttöä muualla?

”Kyllä isänmaan puolustus täytyy aina kaikissa olosuhteissa pitää kunnossa, ja hanke on aivan keskeinen meidän puolustuksemme toimintakyvyn ja uskottavuuden kannalta. Sillä on merkitystä myös Maa- ja Merivoimille, ei ole kyse vain Ilmavoimien, vaan myös koko Puolustusvoimien hankinnasta”, hän sanoo.

”Pienenä lohdutuksena voi sanoa hintaa kauhisteleville, että joka vuosi, joka vaalikausi tai edes joka vuosikymmen ei tarvitse tehdä näin isoja investointeja.”

Kaupan kustannuksia toki maksetaan pitkään eteenpäin, eduskunnan tilausvaltuuden mukaan vuoteen 2031 asti. Koneilla on määrä lentää mahdollisesti aina 2060-luvulle saakka.

Poliitikolle historiallisista asekaupoista päättäminen on iso vastuu, johon voidaan palata vuosia. Lopuksi Kaikkoselta on kysyttävä vielä, miltä se tuntuu.

Ministeri ei myönnä, että jännittäisi.

”Tämä on sittenkin työ muiden joukossa, vaikkakin varmasti mieleen jäävä.”

Kaikkonen sanoo ykskantaan ymmärtävänsä vastuun.

”Olen siihen ihan tyytyväinen, että tähän asti prosessia on saatu vietyä ihan asiallisesti eteenpäin, ja toivottavasti näin on sitten tuonne loppumetreille saakka. Mutta toki olen siihen varautunut, että tulemme varmaan näkemään värikästä keskustelua ennen kuin maalissa ollaan ja varmasti senkin jälkeen.”

Antti Kaikkonen

  • Kaikkonen (s. 1974) on Sanna Marinin (sd) hallituksen puolustusministeri. Kaikkonen toimi samassa tehtävässä myös Antti Rinteen (sd) hallituksessa.

  • Tuusulalainen Kaikkonen on ollut kansanedustaja vuodesta 2003 alkaen.

  • Ennen ministeriksi nousemistaan hän toimi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

  • Koulutukseltaan Kaikkonen on valtiotieteiden kandidaatti. Sotilasarvoltaan puolustusministeri on kapteeni.

Lue lisää: ”Tämä ei ole ollenkaan kuin jokin auto­­kauppa”, sanoo entinen Draken-lentäjä, josta tehtiin hävittäjä­kaupan kilpi­mies

Lue lisää: Neljä Ilmavoimien hävittäjä­ehdokkaista nähtiin perjantaina Helsingin yllä – HS esittelee kaikki viisi tarjokasta

Lue lisää: Esko Aho selittää uutuus­kirjassaan Hornet-kaupan ”rumaa temppua” – Näkemys eroaa Elisabeth Rehnin esittämästä

Lue lisää: HS-analyysi: Hävittäjäkauppa sai oudon käänteen

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat