Koronapassia työpaikoilla aletaan valmistella, mutta toteutuminen on vielä monen mutkan takana - Politiikka | HS.fi

Korona­passia työ­paikoilla aletaan valmistella, mutta toteutuminen on vielä monen mutkan takana

"Liikkeelle lähdetään niin nopeasti kuin pystytään”, osastopäällikkö Raimo Antila STM:stä sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on alettu selvitellä koronapassin laajentamista työpaikoille. Tavoitteena on lisätä rokotekattavuutta.

2.12.2021 2:00 | Päivitetty 2.12.2021 7:24

Pahentuva koronapandemia on lieventänyt suhtautumista rajoituksiin, mutta korona­passin tulo työpaikoille on vielä monen mutkan takana.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoi tiistaina, että koronapassin laajentamista työpaikoille aletaan valmistella kolmikantaisesti. Se tarkoittaa myös työ­markkina­järjestöjen osallistumista.

Osastopäällikkö Raimo Antila sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) on ryhtynyt laatimaan taustaselvitystä työpaikkojen koronapassin valmistelua varten.

”Ei mikään helppo tehtävä”, Antila kiteyttää ja luettelee joukon muita ministeriöitä, joita tarvitaan setvimään perus- ja työoikeudellisia seikkoja.

”Realistista ei ole, että ratkaisuja löytyisi tänä vuonna, mutta liikkeelle lähdetään niin nopeasti kuin pystytään”, Antila vakuuttaa.

”Tässä lähdetään puhtaalta pöydältä”, Antila vastaa kysymykseen, voisiko ”yleispassiin” ottaa mallia jo pidemmällä olevasta tartuntatautilain muutosesityksestä. Se velvoittaisi sote-henkilöstön rokottautumaan, kun he työskentelevät covid-19-taudille alttiiden potilaiden lähellä.

Eduskunnan on määrä saada tämä esitys jo ensi viikolla.

”Sillähän suojellaan asiakkaita ja potilaita, mutta vaihtoehtona ei ole esimerkiksi estää työntekijöitä pääsemästä työpaikalle”, Antila kuvailee hankkeiden eroa.

Etenkin palkansaajien suurin edustaja, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö (SAK), epäilee vahvasti, voisiko koronapassia todella edellyttää kaikilta työntekijöiltä ja kaikissa työpaikoissa.

Koronarokotusten edellyttäminen kaikilta on äärettömän monimutkainen asia, kun työtäkin on monenlaista, ja sitä tehdään läsnä ja etänä. Kuka ylipäänsä arvioisi, mitkä ovat vaarallisia aloja?” kysyy työmarkkinapäällikkö Karoliina Huovila SAK:sta.

Huovila muistuttaa, että oikeus työhön ja toimeentuloon on perusoikeus, jonka rajoittaminen vaatii ainakin huolellista valmistelua.

Juridisten seikkojen lisäksi olisi Huovilan mukaan myös käytännön ongelmia, jos rokotusten vaihtoehtona tai lisäksi edellytettäisiin negatiivisia testituloksia. ”Se olisi melkoinen rumba, kun rokottamattomia palkansaajia on satojatuhansia.”

”On myös aloja, kuten rakennusala, joilla on nyt paljon rokottamattomia. Velvollisuuden myötä pyörät voisivat lakata pyörimästä, ja pitäisi panna lappu luukulle. Etätyötäkään ei voi tehdä kaikkialla, kuten palvelualoilla ja varastoissa”, Huovila kertoo esimerkkejä rajanvedon hankaluudesta.

Huovilan mukaan parempi vaihtoehto voisi olla jopa se, että yhteiskunta ja viranomaiset edellyttäisivät kaikilta kansalaisilta rokotuksia. ”Nythän työnantajille tulisi suuri vastuu.”

Palkansaajien rokotekattavuutta tulisi Huovilan mukaan lisätä ensisijaisesti työterveyshuollon kautta.

Korkea­koulutettujen työ­markkina­keskus­järjestö Akava sen sijaan kannattaa koronapassin käytön laajentamista kaikille työpaikoille määräaikaisesti.

”Nyt on kyse poikkeustilanteesta, ja näyttää, että koronatilanne pahenee. Pitää estää terveydenhuollon kuormitus ja varmistaa työturvallisuus”, perustelee Akavan kantaa työmarkkinajohtaja Katarina Murto.

”On päivänselvää, että koronapassissa riittää perusoikeuksiin, työoikeuteen ja työsuojeluun liittyviä haasteita, ja se vaatii perusteellista valmistelua”, Murto sanoo.

Murto korostaa, ettei kyseessä olisi tiukka rokotepakko, vaan työnantajalla olisi velvollisuus järjestää muuta työtä niille, jotka eivät voi lääketieteellisestä syystä rokotetta ottaa.

Työturvallisuudesta tulisi huolehtia myös etätyön, maskien, suojavarusteiden ja turvavälien avulla.

”Tärkeintä on, että työpaikan koronapassi kannustaisi ottamaan rokotteen ja yhteiskunta pysyisi auki”, Murto sanoo.

Kolmas palkansaajien keskusjärjestö, toimihenkilöitten STTK, on vielä odottavalla kannalla.

”Jos työssä vaadittavaa koronapassia aletaan valmistella kolmikantaisesti, toki osallistumme siihen, mutta alustava suhtautumisemme on varauksellinen”, sanoo johtaja Minna Ahtiainen STTK:sta.

Varauksellisuuden perusteiksi Ahtiainen luettelee perusoikeuksiin ja yksilöitten tietosuojaan liittyvät kysymykset. Myös toimeentulon turvaaminen askarruttaa, jos palkanmaksu ääritilanteissa lopetetaan.

”Työttömyysturvaahan ei saisi, kun työsuhde on voimassa. Ehkä jokin toimeentulotuen tyyppinen ratkaisu olisi mahdollinen”, Ahtiainen pohtii.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on jo pitkään hoputtanut päättäjiä panemaan vireille kolmikantaisen valmistelun lakipykälistä, jotka antaisivat työnantajille oikeuden edellyttää työntekijöiltä koronapassia.

”Työnantajillahan on jo velvollisuus vastata työntekijöiden työturvallisuudesta”, sanoo johtaja Ilkka Oksala EK:sta.

EK vaatii koronapassia kaikille aloille, mutta tehtävä- ja tapauskohtaisesti työnantaja voisi Oksalan mukaan harkita, voiko töitä järjestellä tai tarvitaanko passia esimerkiksi ulkotöissä.

Ensisijainen päämäärä olisi saada kaikki työntekijät ottamaan rokotteen, jos työssä vaarantaa muiden terveyttä. Viimeinen keino olisi keskeyttää palkanmaksu.

Oksala ei usko, että koronapassin vaatiminen pahentaisi myös EK:n jo hätätilana pitämää työvoima- ja osaajapulaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat