Ministeriöltä harvinainen toimintatapasuositus akateemisesta yhteistyöstä Kiinan kanssa – Supolta varoitus perään - Politiikka | HS.fi

Ministeriöltä harvinainen toimintatapasuositus akateemisesta yhteistyöstä Kiinan kanssa – Supolta varoitus perään

Kaksi Suomen viranomaista julkaisi keskiviikkona ja torstaina peräjälkeen suosituksia ja varoituksia akateemisesta yhteistyöstä Kiinan kanssa.

”Autoritaaristen valtioiden tiedustelutoimijoilla on käytössään demokraattisten valtioiden tiedustelupalveluita huomattavasti laajempi keinovalikoima”, kirjoittaa Supon apulaispäällikkö Teemu Turunen blogissaan.

2.12.2021 17:19

Kaksi Suomen viranomaista julkaisi keskiviikkona ja torstaina peräjälkeen suosituksia ja varoituksia akateemisesta yhteistyöstä Kiinan kanssa. Ensimmäisenä liikkeellä oli opetus- ja kulttuuriministeriö, joka seurasi tiedustelupalveluksi muuntautuva suojelupoliisi (Supo).

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema 16-sivuinen kirjanen Toimintatapasuosituksia akateemiseen yhteistyöhön Kiinan kanssa on harvinaislaatuinen muistutus tiedeyhteisöille. Aikaisemmin ei ole julkaistu toimintatapasuositusta yhteistyöstä minkään muun maan kanssa.

Supo sen sijaan on varoitellut toistuvasti Kiinan uhkasta, viimeksi kansallisen turvallisuuden 2021 katsauksen yhteydessä syyskuussa.

Lue lisää: Suojelupoliisi nimeää nyt Kiinan maaksi, joka haluaa käyttää uusia tieto­verkkoja vakoiluun

Opetus- ja kulttuuriministeriö viestitti keskiviikkona, että akateeminen yhteistyö Kiinan kanssa on tärkeää, mutta siihen liittyvät riskit on syytä tiedostaa.

”Suomalaisen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön ja laajemmin koko yhteiskunnan etujen mukaista on tehdä Kiinan kanssa riskitietoista yhteistyötä korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa, vaikka järjestelmät ja arvot ovat erilaiset”, tiivistetään kirjasessa.

Ministeriön mukaan suurvaltakilpailu ja Kiinan arvolähtökohdiltaan erilainen akateeminen toimintakulttuuri monimutkaistavat kansainvälistä yhteistyötä.

”Kansainväliseltä kumppanilta edellytetään hyvää ymmärrystä Kiinan toimintaympäristöstä sekä yhteistyötä ohjaavista tai rajoittavista laeista ja käytänteistä”, ministeriö muotoilee.

Sana turvallisuus mainitaan ministeriön kirjasessa monta kertaa. Turvallisuuden huomioiminen tarkoittaa muun muassa, että yhteistyössä Kiinan kanssa kiinnitetään huomiota kansallisen turvallisuuden, henkilöturvallisuuden sekä muun muassa kaksikäyttöteknologian näkökohtiin.

Kaksikäyttötuote on tuote, joka soveltuu normaalin siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisiin tarkoituksiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen sanoi torstaina, että Kiina-suosituksen takana ei ole mikään yksittäinen tapahtuma.

”Taustalla on se, että korkeakoulujen Kiina-yhteistyö on laajentunut ja se on aikaisempaankin tärkeämpää”, Lehikoinen muotoilee.

Kiina lähettää Suomeen myös opiskelijoita, jotka voivat saada suomalaisnäkökulmasta erikoisia tehtäviä. Helsingin Sanomat kirjoitti viime kesäkuussa kiinalaisten opiskelijoiden maskien hamstrausoperaatiosta Suomessa.

Suojelupoliisi otti kantaa Kiina-yhteistyöhön torstaina blogissa, jonka on kirjoittanut uusi apulaispäällikkö Teemu Turunen. Supo nimitti kesäkuussa diplomaatti Turusen ulko­ministeriöstä avittamaan suojelupoliisin historiallista muutosta tiedustelu­palveluksi.

Lue lisää: Suomessa opiskelevat kiinalaiset toteuttivat keväällä 2020 joka puolella Suomea tarkkaan koordinoidun maskioperaation – ”Toivon isänmaalleni nopeaa voittoa”

Suositus on tervetullut keskustelunavaus, Turunen luonnehtii ministeriön kirjasta blogissaan. Turunen varoittaa blogissaan ministeriötä suorasanaisemmin vakoilusta.

”Ei liene kenellekään yllätys, että Kiina on valmis hankkimaan tätä osaamista monin eri keinoin, myös tiedustelun keinoin. Autoritaaristen valtioiden tiedustelutoimijoilla on käytössään demokraattisten valtioiden tiedustelupalveluita huomattavasti laajempi keinovalikoima.”

Vaaroja Supon mukaan on ilman suoranaista vakoiluakin. Tämä johtuu siitä, että Kiinassa tutkimus ei ole vapaata.

Suomalaisten tutkijoiden osaaminen ei välttämättä päädy kyseenalaisin keinoin Kiinaan tiedustelijoiden, vaan myös tavallisen tutkimusyhteistyön kautta, Supo muistuttaa.

”Vakavimmillaan hyvää tarkoittava tieteellinen yhteistyö voi johtaa esimerkiksi tilanteeseen, jossa tutkimusta käytetään suomalaisen korkeakoulun tietämättä suoraan sotilaallisiin tarkoituksiin Kiinassa, sillä edistetään valvonnanalaisten kaksikäyttötuotteiden kansainvälistä leviämistä tai edesautetaan Kiinassa tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia”, Turunen kirjoittaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat