Puolustusministeri Kaikkonen Putinin Nato-puheista: Suomi pitää ratkaisunsa omissa käsissään - Politiikka | HS.fi

Puolustusministeri Kaikkonen Putinin Nato-puheista: Suomi pitää ratkaisunsa omissa käsissään

Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati keskiviikkona ”konkreettisia sopimuksia”, joissa sotilasliitto Nato sitoutuisi olemaan laajentumatta enempää itään.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) saapui hallituksen neuvotteluihin Säätytalolle marraskuun lopussa.

2.12.2021 18:02

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) kommentoi Venäjän presidentin Vladimir Putinin Naton laajenemiseen liittyviä puheita toteamalla, että Suomi pitää omat turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa omissa käsissään.

”On tietysti ollut tiedossa, että Venäjällä on kriittinen suhtautuminen Natoa ja varmasti Naton laajentumistakin kohtaan”, Kaikkonen sanoo.

”Ei ole valmistelua tai suunnitelmia, että olisimme Nato-jäsenyyttä nyt hakemassa. Siitä huolimatta haluamme pitää ja pidämme asian omissa käsissämme. Ja toisaalta sitten liittokunta itse päättää, keitä se ottaa jäseneksi tai ei ota”, Kaikkonen jatkaa.

Putin vaati keskiviikkona Moskovassa pitämässään puheessa ”konkreettisia sopimuksia”, joissa sotilasliitto Nato sitoutuisi olemaan laajentumatta enempää itään.

Lue lisää: Venäjän presidentti Putin vaatii ”konkreettisia sopimuksia”, joissa Nato lupaa olla laajentumatta enempää itään

Hän esitti ”vakavien neuvottelujen aloittamista” asiaan liittyen, kertoi uutistoimisto AFP.

Putin puhui Kremlissä tilaisuudessa, johon oli kutsuttu uusia Venäjän-suurlähettiläitä. Puheen taustalla oli tulehtunut tilanne Ukrainan suunnalla.

Kaikkonen uskoo, että Putinin kommentit kertovat varsin jännitteisestä tilanteesta lännen ja Venäjän väillä.

”On tietysti valitettavaa, että ilmapiiri on tällä hetkellä tällainen”, hän sanoo.

Suomi on lähtenyt ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassaan siitä, että sillä on niin sanottu Nato-optio eli mahdollisuus hakea sotilasliiton jäsenyyttä. Turvallisuuspolitiikan keskeinen perusta on ollut halu ylläpitää kansallista liikkumatilaa ja valintamahdollisuuksia.

Voiko Venäjän asenne ja viesti vaikuttaa Naton haluun hyväksyä uusia jäsenmaita kuten Suomi?

Kaikkonen ei usko, että Venäjän viestillä voisi olla tällainen vaikutus.

”On tietenkin Naton asia päättää, miten siihen suhtaudutaan. Mutta kyllä Nato tähän mennessä on lähtenyt siitä, että sillä on niin sanottu open door -policy, eli Naton laajentuminenkin on mahdollista.”

Myös presidentti Niinistö kommentoi Putinin puheita torstaina. Hän totesi muun muassa, että Naton avoimien ovien politiikan periaate toistettiin viimeksi Suomen osalta Pohjois-Atlantin neuvoston vierailulla Helsingissä lokakuun lopulla.

Tilanne Venäjän ja Ukrainan välillä on taas kiristynyt viime aikoina, ja Venäjä on keskittänyt joukkojaan Ukrainan rajalle. Tämä herättänyt jo kysymyksiä siitä, valmistautuuko Venäjä sotaan.

Lue lisää: Venäjä valmistelee talvi­sotaa Ukrainassa, väittävät Ukrainan tiedustelu ja yhdys­valtalais­lähteet

Kaikkonen esittää tilanteesta kysyttäessä huolensa useammasta samanaikaisesta kytevästä konfliktista Euroopassa.

Ukrainan ohella tilanne on herkkä Valko-Venäjällä ja sen rajoilla, missä hybridioperaatio jatkuu. Lisäksi konfliktin mahdollisuus kytee Bosnia-Herzegovinassa, missä poliittinen kriisi on kärjistänyt vanhoja jännitteitä.

”Meillä on kolme potentiaalista kytevää pesäkettä tällä hetkellä Euroopassa, ja näissä kaikissa on aineksia myöskin eskaloitua huonompaan suuntaan. Tämä ei tietenkään ole hyvä tilanne 2020-luvun Euroopassa”, Kaikkonen sanoo.

Mitä tämä tarkoittaa Suomelle?

”Meidän omilla rajoillamme on rauhallista, mutta ei se koskaan Suomen kannaltakaan hyvä asia ole, jos Euroopassa kytee.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat