Teollisuusliitto julisti ylityökiellon teknologiateollisuuteen - Politiikka | HS.fi

Teollisuusliitto julisti ylityö­kiellon teknologia­teollisuuteen

Liitto kertoo varautuneensa myös järeämpiin työtaistelutoimiin jo keväästä lähtien. Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi vastasi palkansaajien ilmoituksiin muistuttamalla, että ”uudet työehtosopimukset syntyvät neuvottelemalla.

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen (vas.), puheenjohtaja Riku Aalto ja pääluottamusmies Arto Liikanen saapuivat tiistaina Eteläranta kymppiin neuvotteluihin, jotka keskeytyivät parin tunnin päästä.

3.12.2021 12:00 | Päivitetty 3.12.2021 13:35

Teknologiateollisuuden työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton hallitus päätti perjantaina julistaa koko teknologiateollisuuden ja malmikaivosten sopimusaloja koskevan ylityökiellon sekä työnantajan aloitteesta tapahtuvan vuoronvaihtokiellon.

Työtaistelutoimet tulevat voimaan lauantaina 4. joulukuuta puolilta öin ja ovat voimassa 19. joulukuuta asti.

Ylityökielto ei koske hätätyötä eikä töitä, jotka ovat välttämättömiä hengen ja terveyden turvaamisen kannalta.

Teollisuusliitto pyrkii ylityökiellon avulla vauhdittamaan työehtosopimusneuvotteluita Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa.

Ylityökiellon samalle ajanjaksolle julistivat perjantaina myös alan toimihenkilöitä edustavat Ammattiliitto Pro ja Ylemmät toimihenkilöt YTN.

Lokakuussa alkaneet neuvottelut keskeytyivät tiistaina, koska osapuolten näkemykset palkankorotusten tasosta ja niiden jakamisesta olivat niin kaukana toisistaan. Osapuolet päätyivät neuvotteluiden keskeyttämiseen yksissä tuumin.

Kiistaa oli myös sopimuskauden pituudesta.

Vanha sopimus umpeutui marraskuun lopussa, joten nyt on sopimukseton tila ilman työrauhavelvoitetta.

Lue lisää: Teknologia­­teollisuuden työ­ehto­neuvottelut keskeytyivät – ”Osa­puolten palkan­korotus­esitykset olivat todella kaukana toisistaan”

”Työnantajapuolen tarjoukset tarkoittivat ostovoiman merkittävää heikennystä alan työntekijöille”, Teollisuusliitto arvioi tiedotteessa.

Liiton mukaan vaatimus ostovoimaa vahvistavista palkankorotuksista ei ole kohtuuton, vaan linjassa sen kanssa, mitä Suomen teollisuudessa on yrityskohtaisesti sovittu kuluvan syksyn aikana.

Ostovoimaa vahvistava palkkaratkaisu on liiton mielestä perusteltu myös Suomen keskeisten kilpailijamaiden teollisuuden palkkaratkaisujen valossa.

YTN:n puheenjohtajan Teemu Hankamäen mukaan tarjolla oli ”reippaasti inflaatioennusteen alittava palkankorotus”. Työnantaja suhtautui nihkeästi myös yleiskorotuksiin.

Teollisuusliitto kertoo haluavansa jatkaa neuvotteluita mutta katsoo, ettei neuvottelupöytään kannata palata ilman turvautumista työtaisteluihin.

”Osapuolet ovat yksinkertaisesti liian kaukana toisistaan”, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto tiedotteessa.

Teollisuusliitto muistutti perjantaina työnantajapuolta myös liiton korkeasta järjestäytymisasteesta ja vahvasta järjestökoneistosta.

”Tarvittaessa Teollisuusliitto ryhtyy raskaampiin työtaistelutoimiin. Liitto on valmistautunut tätä hetkeä varten keväästä eli Teknologiateollisuus ry:n taannoisista ratkaisuista lähtien. Olemme valmiita”, järjestö vakuutti tiedotteessa.

Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi vastasi palkansaajien ilmoituksiin muistuttamalla, että ”uudet työehtosopimukset syntyvät neuvottelemalla, ratkaisuja hakemalla eivätkä yritysten liiketoimintaa hankaloittavilla työmarkkinahäiriöillä”.

Ruohoniemi harmitteli erityisesti sitä, että painostustoimia kohdistetaan lisäksi kaikkiin Teknologiateollisuus ry:n jäseniin – myös työnantajayhdistykseen kuulumattomiin yrityksiin, jotka eivät ole edes päättämässä tulevasta työmarkkinaratkaisusta.

Ruohoniemen mukaan monissa yrityksissä puretaan parhaillaan koronakauden kysyntäpiikkiä, ja ylitöiden tekemiseen saattaa olla tarvetta toimitusten varmistamiseksi. Myös mahdollisuus vaihtaa vuoroja olisi tärkeää koronaepidemian keskellä.

Ruohoniemi tähdentää tiedotteessa, että valtakunnallisista työehtosopimuksista neuvoteltaessa pitää katsoa nenänvartta pidemmälle, koska talouden kehitykseen liittyy monia epävarmuuksia.

Ylityökiellon lisäksi Teollisuusliiton hallitus antoi myös valtuutuksen lakkoilmoituksen antamiseen niihin yrityksiin, jotka eivät noudata työehtosopimuksen jälkivaikutusta.

Jälkivaikutuksella tarkoitetaan työntekijän työehtojen jatkumista ennallaan tilanteessa, jossa uutta työehtosopimusta ei ole vielä solmittu vanhan päättymisen jälkeen.

Teollisuusliiton mukaan työnantajapuolen toiminta on aiheuttanut ainakin jonkinlaista liikehdintää sopimuksettoman tilan hyväksi käyttämiseksi yksittäisissä yrityksissä.

Liiton tietoon on tullut yrityksiä, joissa henkilöstölle on ilmoitettu yksipuolisesti työsuhteen ehtojen heikennyksistä joulukuun alusta alkaen.

”Tällä hetkellä näyttää kuitenkin onneksi siltä, että lähtökohtaisesti alan yritykset noudattavat jälkivaikutusta”, tiedotteessa sanotaan.

Toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi on ohjeistanut uuteen yhdistykseen liittyneitä yrityksiä noudattamaan joulukuusta lähtien vanhan sopimuksen ehtoja, mikäli uutta ei ole.

Periaatteessa Ruohoniemi on silti sitä mieltä, ettei niin sanottua vanhan sopimuksen jälkivaikutusta ole, kun sopijana ei ole enää Teknologiateollisuus ry, vaan uusi yhdistys.

Uusimman tiedon mukaan yhdistykseen on järjestäytynyt tähän mennessä 904 yritystä, joiden palveluksessa on 153 240 työntekijää ja toimihenkilöä.

Teknologiateollisuus ry:ssä jäsenyrityksiä on noin 1 600.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat