Keskustan Saarikko on uhkaillut jopa hallituksen kaatumisella, jos muut puolueet eivät sitoudu menokuriin – Viisikon kokous päättyi tuloksettomana - Politiikka | HS.fi

Keskustan Saarikko on uhkaillut jopa hallituksen kaatumisella, jos muut puolueet eivät sitoudu menokuriin – Viisikon kokous päättyi tuloksettomana

Keskustan talouskuriukaasi hiertää hallitusta. Viisikon kokous päättyi tuloksettomana keskiviikkona.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Rovaniemellä 20. marraskuuta 2021.

8.12.2021 20:43

Hallituksen johtavista ministereistä koostuva viisikko kokoontui keskiviikkona vakavamieliseen mutta tuloksettomaan neuvotteluun hallituksen talouspolitiikasta.

Ennen kaikkea neuvottelussa käsiteltiin keskustan puheenjohtajan ja valtiovarainministeri Annika Saarikon hallituksen talouskuria koskevaa ukaasia, jonka hän esitti marraskuun lopulla keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Rovaniemellä.

Lue lisää: Saarikko uhkasi keskustan jättävän hallituksen, jos kehyksistä lipsutaan – Vihreiden Kari: ”Ei budjetti­neuvotteluja käydä julkisuuden kautta”

Saarikko vaati, että hallituksen on käytävä neuvottelut talouskurista ennen joulua.

”Keskusta ei tule olemaan mukana hallituksessa, jossa keimaillaan talousryhdin hylkäämisen kanssa”, Saarikko kertoi ja sanoi vaativansa hallituskumppaneilta selväsanaisia vastauksia kehyskysymykseen.

Saarikon marraskuun puhe on helppo tulkita vakavaksi uhkaukseksi: keskusta lähtee hallituksesta, jos muut puolueet eivät jo etukäteen sitoudu pysymään aiemmin sovituissa menokehyksissä ensi kevään valtion menoja koskevissa neuvotteluissa.

Hallituslähteiden mukaan viisikon ja heidän avustajiensa kokous oli vakavahenkinen. Saarikon kerrotaan toistaneen ärtyneenä toistamistaan jo julkisuudessakin kertomansa vaatimuksen.

Keskiviikon kokouksen lopputulos oli, ettei yhteisiä uusia linjauksia menokehyksestä tai talouspolitiikasta syntynyt.

Neuvotteluja päätettiin jatkaa, eli keskusta ei näytä ainakaan vielä lähtevän hallituksesta.

Osa hallituslähteistä sanoo, että Saarikko vaati keskustelua lupausta, jota ei oikeastaan voi antaa ennen kuin kaikki neuvotteluun kuuluvat elementit kuten uusimmat talouskatsaukset, valtion menojen kehitysarviot ja ministeriöiden vaatimukset ensi vuoden menoista ovat pöydällä.

Keskustan mukaan kyse on ennen kaikkea luottamuksen parantamisesta. Vakuudesta, että sovittu myös pitää.

Keskusta ei vaadi, että jo nyt sovittaisiin euromääräisistä leikkauksista ja menoista, vaan kyse on jonkinlaisesta yhteisestä vakuutuksesta, että viime kevään kehyspäätös pitää vaikka maailma kaatuisi päälle.

Muissa puolueissa keskustan vaatimusta pidetään poikkeuksellisena ja erikoisena, sillä yksikään hallituspuolue ei ole ainakaan suoraan sanonut, että viime keväänä sovitusta ei pidettäisi kiinni.

Kokouksessa käytiin läpi, miltä ensi vuoden menokehykset tällä hetkellä näyttää eli mikä on hallituksen liikkumavara.

HS:n tietojen mukaan mitään erityistä liikkumavaraa kehyksiin ei ole tullut.

Saarikko on jo aikaisemmin puhunut vaatimuksestaan ainakin hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa.

Keskustelujen sisältö ei ole tiedossa, mutta mikään ei toistaiseksi viittaa siihen, että Saarikko olisi jo saanut muilta puheenjohtajilta vahvistusta toiveilleen.

Menokehyksellä tarkoitetaan hallituksen yhteistä sopimusta siitä, kuinka paljon enimmillään hallitus voi lisätä varsinaisia budjettimenoja. Koronamenot ovat lähtökohtaisesti kehyksen ulkopuolella olevia kertaluonteisia menoja.

Menokehys tuli monille suomalaisille tutuksi viime keväänä, kun hallitus riiteli Säätytalolle päivästä ja yöstä toiseen, kuinka paljon kehykset voivat kasvaa.

Hallitus meinasi kaatua, mutta lopulta kaikille kävi, että hallituskauden alussa sovittua kehystä voidaan nostaa 900 miljoonaa vuodelle 2022 ja 500 miljoonaa vuodelle 2023.

Lue lisää: Valtiovarain­ministeri Saarikko Ylellä: En halua kokea uudestaan viime kevään kehysriihi­kiistaa

Muissa hallituspuolueista on jo Saarikon ukaasipuheesta lähtien ihmetelty, mitä keskusta lopulta haluaa.

Usea hallituslähde ihmettelee, miksei keskusta odota kevään kehysneuvotteluja ja katso silloin pitääkö muiden lupaukset? Näinhän yleensä on tapana toimia.

Kaikissa muissa hallituspuolueissa kuin keskustassa kysytään myös, onko Saarikon vaatimus vain keskustan juoni, jolla se perustelee lähtöään hallituksesta viimeistään jossain vaiheessa ensi vuotta?

Kiistan taustalla on keskustan kannatuksen lasku ja halu antaa kertoa ymmärtää etenkin omille kannattajilleen, että ilman keskustaa Sanna Marinin hallitus törsää veronmaksajien rahaa mielin määrin.

Toki kyse on myös aidosta huolesta, mihin suuntaan valtion talous on menossa.

Keskiviikon neuvottelulla on läheinen suhde lokakuun Veikkaus-kiistaan. Tuolloin keskustalainen opetus- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen ilmoitti leikkauksista, jonka jälkeen pääministeri Marin sanoi, ettei niitä toteuteta. Keskustaa ärsytti Marinin tapa ilmoittaa asiasta.

Lue lisää: Keskustan kansanedustajat kritisoivat rankasti Sanna Marinin toimintaa viime viikon Veikkaus-riidassa: ”Tämä on kestämätön tie”

Muissa puolueissa ihmetellään, kuinka kauan keskustalla kestää toipua Veikkaus-kiistasta, etenkin kun keskusta itsekin oli tyytyväinen ettei leikkauksia tehty.

Ongelma kyettiin hoitamaan keskustalle tärkeiden raamien sisällä, tosin ratkaisu kavensi ensi vuoden pelivaraa.

Keskustan pelko kehyksien ylityksestä ei ole turha.

Vuoden 2023 budjettia on vaikea tehdä ilman, että sovittu kehys ei paukkuisi, koska muun muassa Veikkauksen edunsaajille pitäisi taas löytyä lisää mahdollisesti yli sata miljoonaa euroa. Poliisi haluaa myös rahaa kuten moni muukin.

Kunnille pitäisi antaa lisää rahaa mahdollisesti satoja miljoonia euroja. Hallitus on toteuttanut sovitut menot etupainotteisesti hallituksen alkuvaiheessa, ja nyt on aika lopettaa väliaikaisetkin projektit, mistä nousee kova huuto.

Lisäksi pitäisi toteuttaa jo keväällä sovitut 370 miljoonan euron leikkaukset.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat