Eduskunta hyväksyi hallituksen perhevapaauudistuksen – Tämä muuttuu - Politiikka | HS.fi

Eduskunta hyväksyi hallituksen perhevapaa­uudistuksen – Tämä muuttuu

Uudistuksen myötä perhevapaat pidentyvät ja niiden käyttämisestä tulee vastaisuudessa joustavampaa kuin tähän saakka. Uudistus tulee voimaan elokuussa 2022.

Hallituksen perhevapaauudistus hyväksyttiin keskiviikkona. Uudistuksen myötä perhevapaat muun muassa pitenevät.

8.12.2021 15:14

Eduskunta hyväksyi keskiviikon täysistunnossaan hallituksen perhevapaauudistuksen. Uudistuksen myötä perhevapaat pidentyvät ja niiden käyttämisestä tulee joustavampaa kuin tähän saakka. Lisäksi esimerkiksi isille kiintiöityjen vapaiden määrä kasvaa.

”Uudistuksen myötä perhevapaat tuodaan 2020-luvulle”, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas) iloitsi videoviestissä eduskunnan siunauksen jälkeen.

Hallitus on kertonut uudistuksen tavoitteeksi muun muassa lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia sekä tasa-arvoa työelämässä ja perheiden arjessa.

”Uudistus kannustaa perhevapaiden nykyistä tasaisempaan jakoon vanhempien kesken ja lisää vanhempien tasa-arvoa. Uudistus huomioi myös erilaiset perhemuodot”, Sarkkinen lupasi.

Perhevapaauudistus tulee voimaan elokuussa 2022.

HS kertaa keskeiset muutokset.

Lue lisää: Perhevapaa­­uudistus kannustaa isiä jakamaan hoito­vastuuta, mutta muutos ei ole taattu: ”Isien ja äitien yhdenvertaisuus on signaali työpaikoille”

Päivärahapäivien määrä kasvaa

Selkeä muutos verrattuna nykytilaan on, että vanhemmille tarkoitettujen päivärahapäivien määrä kasvaa.

Tällä hetkellä vanhempainvapaat on jaettu siten, että raskaana oleva saa noin neljä kuukautta, eli 105 päivärahapäivää äitiysrahaa ja isä noin yhdeksän viikkoa eli 54 päivää isyysrahaa. Lisäksi vanhempien käytössä on 158 päivärahapäivää, eli runsaat kuusi kuukautta vanhempainrahaa, jonka voi jakaa perheen itse valitsemalla tavalla.

Uudessa mallissa kumpikin vanhempi saa 160 päivärahapäivän kiintiön. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten yhteensä hallituksen uusi malli tuo lasta kohden vanhempainrahapäiviä noin 13 kuukautta.

Kyseessä on ansiosidonnainen eli palkkaan sidottu korvaus.

Lisäksi loppuraskauden suojaamiseksi luodaan 40 päivärahapäivän mittainen raskausraha, eli kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta eli vajaat kaksi kuukautta enemmän kuin nyt.

Vanhempi voi uudistuksen myötä luovuttaa omasta 160 päivärahapäivän kiintiöstään enimmillään 63 päivää toiselle. Toisin sanoen, jos esimerkiksi isä luovuttaisi kaikki sallitut päivät pois, jäisi kiintiöön 97 päivää, mikä on selvästi enemmän kuin nykyinen 54 päivän isyysraha.

Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta tai siitä, onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähi- vai etävanhempi.

Yhden vanhemman perheissä vanhempi saa molemmat kiintiöt eli yhteensä 320 päivää. Kun lapsella on vain yksi vanhempainrahaan oikeutettu vanhempi, hän voi kuitenkin luovuttaa kiintiöstään yhteensä 126 vanhempainrahapäivää esimerkiksi puolisolleen.

Vapaita voi käyttää vastaisuudessa jaksoissa

Nykyisin vanhempainvapaat käytetään heti äitiysvapaan jälkeen lapsen synnyttyä. Lapsi on noin yhdeksän kuukautta vanha, kun vanhempainraha päättyy.

Vastaisuudessa vanhempainvapaata voi käyttää lapsen kahden vuoden ikään saakka. Päivärahapäivät voi käyttää useassa osassa, työsuhteessa olevat vanhemmat neljässä.

Päivärahaa voi käyttää myös osittaisena, jos vanhempi tekee osa-aikatyötä. Vanhempainraha maksettaisiin osittaisena, jos päivittäinen työaika olisi enintään viisi tuntia.

Raskausraha on yhtäjaksoinen ja se tulisi aloittaa 14–30 päivää ennen laskettua aikaa. Raskausrahakauden voisi aloittaa nykyistä myöhemmin.

Kotihoidon tuki säilyy, mutta sitä voi saada aikaisemmin

Perhevapaauudistuksessa kotihoidon tuki säilyy. Sitä voi kuitenkin saada aikaisemmin kuin nyt, 160 päivää lapsen syntymän jälkeen. Tällä on tarkoitus tukea uudistuksessa esitettyjä joustoja.

Kotihoidon tukeen voi vastaisuudessa siis turvautua esimerkiksi tilanteessa, jossa toinen vanhempi on jo käyttänyt kaikki vanhempainvapaapäivänsä yhtäjaksoisesti ja toinen haluaa pitää oman vapaansa vasta myöhemmin.

Kustannukset kasvavat nykyiseen verrattuna

Hallituksen lakiesityksessä arvioitiin, että uudistus lisäisi julkisen talouden menoja vuositasolla noin 80 miljoonaa euroa.

Sen ei odoteta lisäävän työllisyyttä.

Kustannusarviot vaihtelevat sen mukaan, miten paljon vanhempien oletetaan muuttavan vapaiden ja päivärahojen käyttöä nykytilanteeseen nähden. Esimerkiksi, jos isien päivärahapäivien käyttö kasvaa selvästi, vaikuttaa se myös kustannuksiin.

Esityksessä ei pidetä kuitenkaan todennäköisenä, että isät ainakaan heti alkaisivat täysimääräisesti käyttää heille kiintiöityjä vanhempainrahapäiviä.

80 miljoonan kustannuslisäys tarkoittaisi 8,6 prosentin nousua verrattuna vuoden 2020 vanhempainpäivärahakustannuksiin.

Uudistuksen työllisyysvaikutukset arvioidaan lakiesityksessä vähäisiksi.

Isien työllisyyden arvioidaan voivan vähentyä hiukan, kun vapaiden määrä kasvaa. Vastaavasti äitien työllisyys paranisi hiukan, jos he esimerkiksi palaavat työelämään aikaisemmin isien ollessa kotona.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat