Työnantajat runnovat Suomeen ”isäntävaltaa”, sanoo STTK:n Antti Palola: ”Olen henkisesti radikalisoitunut” - Politiikka | HS.fi

Työnantajat runnovat Suomeen ”isäntä­valtaa”, sanoo STTK:n Antti Palola: ”Olen henkisesti radikalisoitunut”

Jatkokaudelle valittu Palola sanoo asettuneensa puolustuskannalle petyttyään työnantajapuolen toimintaan.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kukitettiin jatkokaudelle STTK:n järjestäytymiskokouksessa Helsingissä torstaina. Vastaehdokkaita ei ollut.

16.12.2021 15:49

Ilmapiiri työmarkkinoilla on kiristynyt pysyvästi, sanoo työntekijöiden kolmanneksi suurimman keskusjärjestön STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Hänet valittiin torstaina nelivuotiselle jatkokaudelle ilman vastaehdokkaita.

Vuodesta 2013 STTK:ta johtanut entinen merikapteeni tunnettiin ensimmäisinä vuosinaan avauksista, jotka poikkesivat ammattiyhdistysjohtajien vastavirrasta. Hän muun muassa väläytteli perustulon edistämistä.

Nykyisin Palola, 62, on tyypillisempi ay-johtaja. Hän ajaa julkisuudessa näkyvästi esimerkiksi hoitajien palkankorotuksia sekä vastustaa työnantajapuolen avauksia ärhäkästi.

Palola sanoo HS:lle itsekin pohtineensa asiaa ja tunnistavansa muutoksen.

”Vastakkainasettelu työmarkkinoilla on lisääntynyt edellisen hallituksen aikana ja sen jälkeenkin. Tarkoitan siis vastakkainasettelua meidän ja työnantajapuolen eli lähinnä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n välillä.”

”He ovat irtaantuneet meidän yhteisistä asioistamme. Olen sitten itse todennut, että tässä täytyy asettua tiukemmin puolustuskannalle."

Palola sanoo havainneensa jo kauan sitten, että työnantajapuolen tavoitteena on siirtyä laajoista kokonaisratkaisusta kohti yhä yrityskohtaisempaa työehdoista sopimista. Hän sanoo kuitenkin aiemmin uskoneensa, että siirtymä tapahtuu olemassa olevan työmarkkina­järjestelmän puitteissa. Se tarkoittaa sitä, että muutoksia tehtäisiin vain työehtosopimuksiin muttei lakiin.

”Meille on kuluneen vuoden aikana ollut pettymys, että EK ilmoittikin kannattavansa paikallisen sopimisen edistämistä lakiteitse. He lähtivät siis Suomen Yrittäjien kannalle.”

”Samoin EK ilmoitti, että he kannattavat siirtymistä yleiseen ansioturvaan, eivätkä puolusta nykyistä järjestelmäämme. Tässä mielessä voi sanoa, että olen henkisesti radikalisoitunut. Ja kun olen tätä itse analysoinut, niin pidän reaktiotani ymmärrettävänä.”

STTK-johtajan mielestä työnantajapuolen suunnitelma on selvä: ensin siirryttiin keskitetyistä sopimuksista liitto­kohtaiseen sopimiseen, ja seuraavaksi siirrytään yrityskohtaiseen ja lopulta yhä yksilöllisempään sopimiseen.

”Pyrkimys on romuttaa vakautta tuonut sopimusjärjestelmämme ja ajaa meidät niin sanottuun isäntävaltaan, jossa työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään palvelussuhteen ehdoista ilman liittoa. Sitä minä vierastan.”

Ay-liike pelkää, että yksilökohtainen sopiminen johtaa työntekijän neuvotteluvoiman ja siten työehtojen heikkenemiseen.

”Jos et saa mitään aikaiseksi, miksi saisit mitään tehtäväksi?”

Palola sanoo olevansa huolissaan koko kolmikannan tulevaisuudesta. Kolmikannalla viitataan tapaan, jolla valtiovalta on sopinut työelämää koskevasta lainsäädännöstä yhteisymmärryksessä työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen kanssa.

Eduskunta on aina säätänyt lait, mutta käytännössä poliitikot ovat noudattaneet työmarkkinaosapuolten yhteisiä sopimuksia.

Viime aikoina järjestöt eivät ole päässeet sopimukseen juuri mistään. Palolan mielestä siihen on looginen syy.

”Vanhaan aikaan kokonaisratkaisuissa tehtiin monia muutoksia samalla kertaa. Konsensuksen löytäminen onnistui, koska liikkuvia palikoita oli monta. Nyt valtiovalta antaa meille neuvoteltavaksi usein yhden asia kerrallaan.”

Hän nostaa esimerkiksi vuodentakaiset niin sanotut eläkeputkineuvottelut. Järjestöt saivat tehtäväksi neuvotella keinoista yli 55-vuotiaiden työllisyyden kohentamiseksi. Tiukkojen reunaehtojen vuoksi kyseeseen tuli ennen kaikkea eläkeputken karsiminen.

"Yhdestä asiasta on vaikea saada kaikkia tyydyttävää kompromissia. On vaikea olla luopuva osapuoli ja selittää omilleen, että me hävisimme ja nuo voittivat. Tämä on realismia.”

Palolan mielestä EK ei myöskään ole viime vuosina ollut halukas kompromisseihin, koska ”nykyinen hallitus ei ole mieluisa heille”.

”Sitten me emme pysty tekemään mitään. Huoleni on, romuttaako tämä työmarkkina­järjestöjen legitimiteetin uudistaa lainsäädäntöä. Eli suomeksi sanottuna: jos et saa mitään aikaiseksi, miksi saisit mitään tehtäväksi?”

Alkava kausi jää Palolan mukaan hänen viimeisekseen STTK:n johdossa. Tulevien vuosien keskeiseksi asiaksi hän nostaa palkansaajapuolen keskinäisen yhteistyön vahvistamisen.

”Työnantajapuoli on onnistunut koordinoimaan sisäisiä asioitaan paljon paremmin kuin me. Meidän pitää pystyä kokoamaan rivimme, jotta pystymme estämään työnantaja­puolen tavoitteen viedä koko sopimusjärjestelmä yksilötasolle”, Palola sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat