Sosiaali- ja terveysministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä kertoi perjantaina ensimmäisistä ehdotuksistaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden takaamiseksi.
Ryhmä haluaa panostaa muun muassa koulutukseen, kansainväliseen rekrytointiin ja työhyvinvointiin.
Työhyvinvointia ja siten alan houkuttelevuutta haluttaisiin edistää esimerkiksi käynnistämällä valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan ”hyvän työn edellytysten ohjelma”.
Kansainvälisen työvoiman saatavuuteen puolestaan panostettaisiin luomalla kansallisesti tuettu asiakas- ja potilasturvallinen malli rekrytointiin. Kielitaitovaatimuksia ja kielikoulutuksen tasoa on tarkoitus tarkastella.
Työryhmä haluaa lisätä tarvittaessa koulutusmääriä sekä panostaa nopeaan täydennyskoulutukseen alalle palaamiseksi.
Palkkaukseen ryhmä ei ottanut kantaa, sillä se oli työmarkkinajärjestöille kuuluvana kysymyksenä rajattu ryhmän työn ulkopuolelle.
STM asetti työryhmän marraskuussa. Työssä haetaan ratkaisuja sote-henkilöstön riittävyyteen sekä lyhyellä, keskipitkällä että pitkällä aikavälillä.
Ryhmän kannanottoja esittelivät perjantaina perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) ja STM:n osastopäällikkö Satu Koskela.
”Pula sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä on yhteiskuntamme suurimpia haasteita”, Kiuru luonnehti.
Ryhmän esityksiä on määrä saada käsittelyyn hallituksen kevään kehysriiheen.
Alkuvuodesta ryhmän on tarkoitus saada aikaan kattavampi tilannekuva henkilöstön riittävyydestä. Nyt tieto on hajanaista, eikä yhtä kattavaa kuvaa ole, Koskela luonnehti.
Työryhmään osallistuneilta työmarkkinajärjestöjen edustajilta tuli perjantaina kiitoksia sille, että hoitohenkilökunnan saatavuuteen nyt panostetaan. Ryhmän työtä myös arvosteltiin.
”Valitettavasti joudun toteamaan, että olen pettynyt työryhmän tähänastiseen työskentelyyn”, sanoi johtaja Arja Laitinen hyvinvointialoja edustavasta Halista.
Hänestä vaikuttavien tulosten aikaansaaminen on käytännössä mahdotonta, koska kaikille toimenpiteille pitäisi olla työryhmän yksimielinen tuki.
Laitinen toivoi nopeita konkreettisia toimia, esimerkiksi näyttökoetta kansainvälisten rekrytointien helpottamiseksi.
Sote ry:tä ja hoitajaliitto Superia edustava Silja Paavola painotti, että tilanne on sen verran akuutti, että ratkaisuja on saatava nopeasti.
”Se voidaan todeta, että työ vaatii myös rahaa. Siis ilman rahaa tästä ei tule mitään”, hän sanoi.
”Hoitajapulan ratkaisemiseksi on keinoja, jos niitä halutaan käyttää. Se on ehdottomasti palkkaus, työnkuva, ja työoloja on parannettu merkittävästi.”
Hoitohenkilökunnasta on ollut jo pidempään pulaa, ja koronakriisi on vain kärjistänyt tilannetta. Henkilökunnan tarve on kasvamassa lähiaikoina myös hallituksen uudistusten vuoksi.
Hallitus on kiristänyt hoitajamitoitusta, ja jatkossa se on tiukentumassa edelleen. Vanhusten pitkäaikaishoidossa on oltava tämän vuoden alusta alkaen 0,6 hoitajaa asukasta kohti ja huhtikuusta 2023 alkaen 0,7 hoitajaa asukasta kohti.
Myös lastensuojelun sosiaalityössä vähimmäishenkilöstömitoitus on kiristymässä. Lisäksi hallitus on antanut esityksen kiireettömän hoidon hoitotakuun kiristymisestä nykyisestä kolmesta kuukaudesta viikkoon.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien toimitusjohtaja Markku Jalonen toivoi perjantaina, että esimerkiksi hoitajamitoituksen voimaantuloa voitaisiin lykätä ja sen tarpeellisuutta harkita työvoiman saatavuuden näkökulmasta.
Ministeri Kiuru ei tästä innostunut.
”Me emme tule saamaan sote-henkilöstöä alalle eikä alalla henkilöstö tule riittämään, jos me emme laita näitä säällisiä olosuhteita kuntoon”, hän sanoi.