Vaalikone keskittyy erottelemaan ehdokkaita toisistaan – ja juuri ymmärrystä ajattelun eroista keskustelu kaipaa - Politiikka | HS.fi

On aika olla eri mieltä – Vaalikone kaivaa eroja, jotta myös yllättäviin ehdokkaisiin voi tutustua

Vaalikone keskittyy erottelemaan ehdokkaita toisistaan. Siihen on hyvä syy.

Helsingin Sanomien aluevaalikone on avattu.

16.12.2021 2:00 | Päivitetty 16.12.2021 7:14

Helsingin Sanomien vaalikone on julkaistu tänään. Se tarkoittaa, että kohta pääsee taas äänestämään. Historian ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23. tammikuuta.

Vaalikoneista on tullut varsinkin nuorille merkittävä tiedonlähde. Siksi on hyvä puhua siitä, miksi ne ovat sellaisia kuin ovat.

Vaalikoneen kysymykset ovat väitteitä, joista voi olla samaa tai eri mieltä. Koneita arvostellaan joskus siitä, että ne keskittyvät vain erojen hakemiseen ja vastakkainasetteluun, kun tosielämässä päättäjien pitää myös neuvotella ja sopia.

Vaalikoneen koko idea perustuu kysymyksiin, jotka tekevät eroja sekä puolueiden että ehdokkaiden välille. Tätä ei tehdä siksi, että olisi itseisarvoisen tärkeää olla eri mieltä.

Vaaleihin liittyy aina tietty erimielisyys. Voisi puhua myös vaihtoehdoista. Kyse on siitä, että emme elä yhden totuuden Suomessa. Edistettäviä asioita ja arvoja on monia. Vaaleissa pääsemme punnitsemaan näitä.

Ja koska vaaleissa kilpailevat eri tavat hoitaa suomalaisten asioita, on luontevaa, että vaalikone keskittyy erottelemaan ehdokkaita toisistaan. On tärkeää tietää, kuka ajaa mitäkin asiaa ja arvomaailmaa.

Hyvä vaalikonekysymys onkin sellainen, joka osoittaa ajattelun eroja tärkeissä aiheissa. Kuten esimerkiksi väite: ”Julkisten terveyspalvelujen maksullisuus on hyvä asia”. Se jakaa puolueita ja on asia, joka liittyy olennaisesti aluevaaleihin.

HS:n vaalikoneessa on myös arvokysymyksiä. Niissä kysytään esimerkiksi suhtautumisesta koulukuriin tai palveluiden yksityistämiseen, ja ne herättävät joskus kummastusta.

Arvokysymykset on tehty yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Niiden avulla ehdokkaat ja puolueet voidaan sijoittaa arvokartalle, jonka akseleita ovat vasemmisto–oikeisto sekä arvoliberaalius–konservatiivisuus. Arvojen voi olettaa ohjaavan päättäjien työtä sellaisissakin asioissa, joista vaalikoneessa ei ole kysymystä tai jota ei osata vaalien aikaan edes vielä ennakoida.

Koska arvokysymykset ovat olleet mukana vuodesta 2012, niiden avulla voi havaita myös puolueiden mahdollisen liikkumisen arvokartalla.

Elämme aikaa, jossa keskustelut tuntuvat kärjistyvän, ja saattaisi tulla mieleen, että eroja on turha entisestään korostaa. Mutta ehkä juuri nyt keskustelua kaivataan enemmän. Yksi vaalikoneen tavoitteista onkin näyttää, miten politiikan eri kulmilla ajatellaan.

Ehdokkailla on jokaisen väitteen kohdalla mahdollisuus perustella vastauksensa. Nämä tekstit tuovat ehdokkaiden ajattelua esille. Kun vaalikone sisältää tuhansien ehdokkaiden vastaukset, kyseessä on aikamoinen äänestäjän tietopankki.

Uskaltaudun antamaan vinkin. Vaalikone tarjoaa käyttäjää lähinnä olevien ehdokkaiden lisäksi heitä, joiden vastaukset ovat kauimpana. Entä jos tutustuisit tähän listaan? Keitä sillä on? Mistä puolueista? Oletteko lopulta niin erimielisiä tai erilaisia?

Jäljelle jää se tärkein kysymys: ketä kannattaa äänestää? Ihmisillä on niin monenlaisia tapoja valita ehdokas, että kukaan ulkopuolinen ei voi tarjota yhtä ja oikeaa ratkaisua. Vaalikone on yksi väline, joka ohjaa kohti äänestyspäätöstä – ja se päätös ei ole koskaan väärä.

Lue lisää: HS:n vaalikone on avattu: Tässä ovat kysymysten taustat

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat