Nämä ovat nuorten vaalit - Politiikka | HS.fi

Nämä ovat nuorten vaalit

Puolueiden nuorisojärjestöjen tentti ja mielenterveyteen pureutuva journalismi tuovat toivottavasti nuoria äänestäjiä aluevaaleihin, kirjoittaa HS:n talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö Jussi Pullinen.

Opiskelijoita äänestämässä eduskuntavaaleissa Postitalossa Helsingissä keväällä 2019.

16.12.2021 2:00 | Päivitetty 16.12.2021 16:41

Viime kesän kuntavaalien hätkähdyttävin tieto ei ollut vaalitulos vaan äänestysaktiivisuus: 55,1 prosenttia. Luku on jo lähellä demokratian kipurajaa, puolta äänioikeutetuista.

Erityisesti nuorten äänestysaktiivisuus on sitkeästi muita vähäisempää. Kesän kuntavaaleissa 20–24-vuotiaista ääntään käytti 34 prosenttia. Heidän isovanhempiensa ikäluokan eli 65–74-vuotiaiden aktiivisuus oli noin 68 prosenttia – siis kaksinkertainen.

Sama kuva välittyy omasta lukijadatastamme. Politiikan uutiset ja analyysit kiinnostavat usein enemmän vanhempia kuin nuorempia lukijoita.

Mutta onko tämän oltava luonnonlaki?

Tammikuun aluevaalit eivät ole vielä synnyttäneet kansanvallan huumaa, ja pelko pienestä äänestysprosentista on aito. Onko uusilla hyvinvointivaltuutetuilla todella kansan hyväksyntä, jos aktiivisuus jäisi alle puoleen?

Vaalit järjestetään kaikkialla muualla paitsi Helsingissä ja Ahvenanmaalla.

Vilkkaimmin äänestävät luultavasti taas vanhimmat ikäluokat. Sen puolesta puhuu myös vaalien luonne. Hyvinvointialueet järjestävät sosiaali- ja terveyspalveluita, ja niiden tarve yleensä kasvaa, kun ihminen ikääntyy.

Iso kysymysmerkki uusissa vaaleissa ovatkin nuoret. Tietävätkö he, että uusilla alueilla ratkaistaan myös se, millaiset resurssit heille tärkeissä palveluissa on käytössä?

Siksi olemme omissa aluevaalisisällöissämme huomioineet erityisesti nuoret. Tästä yhtenä merkkinä on vaalien lähtölaukauksena torstaina kello 18 järjestettävä puolueiden nuorisojärjestöjen vaalitentti, jota voi seurata suorana HS.fi:stä.

Nostamme lähipäivinä esiin nuorille äänestäjille keskeistä kysymystä mielenterveyspalveluista. Nuorten pahoinvoinnista on puhuttu paljon, mutta mistä ongelmat oikeasti johtuvat ja millaisia ratkaisuja poliitikot asiaan tarjoavat?

Aiomme myös viedä vaalien lähestyessä vaalisisältöjämme entistä laajemmin esimerkiksi Instagramiin.

Tämä ei tarkoita, että unohtaisimme vaaleissa muut asiat tai lukijaryhmät. Olemme jo kirjoittaneet vaalien alla esimerkiksi vanhustenhoidosta ja puolueiden ratkaisuista siihen.

Lue lisää: Kun muisti on jättänyt ihmisen, arjesta tulee eriskummallista – Toimittaja ja kuvaaja seurasivat hoivakodin elämää kolmen päivän ajan

Lue lisää: Tyhjän terveysaseman voi ostaa kuka tahansa nyt vain muutamalla tuhannella eurolla – Riitta Tuominen päätti tarttua tilaisuuteen ja lyödä rahoiksi täysin uudella bisneksellä

Lue lisää: ”Puhelimessakin pystyy” – Suomalaisessa terveydenhoidossa on alkanut vallankumous, jonka mittakaavaa ja vaikutuksia vain harva ymmärtää

Nuorisotentin jälkeen haastamme myös puolueiden puheenjohtajat vaalien alla järjestettävässä HS:n suuressa vaalitentissä – osin samoista aiheista.

Tänään avautuneessa vaalikoneessamme kysymysten kirjo ulottuu lastensuojelusta ja maksuttomasta ehkäisystä aina pelastustoimeen saakka. Tämä kuvastaa paitsi painotusta nuoriin myös sitä, miten hyvinvointialueiden uusien päättäjien valta ulottuu lähes kaikkien suomalaisten arkeen.

Näilläkin vaaleilla on siis väliä: myös ja kenties etenkin nuorille.

Lue lisää: HS:n vaalikone on avattu: Tässä ovat kysymysten taustat

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat