Aiemmat ikäluokat katsoivat kipeiden tunteiden ohi, mutta nuoret puskevat Suomeen mielenterveyden hyvinvointivaltiota - Politiikka | HS.fi

Aiemmat ikäluokat katsoivat kipeiden tunteiden ohi, mutta nuoret puskevat Suomeen mielenterveyden hyvinvointi­valtiota

HS:n torstain aluevaalitentissä löytyi yksimielisyys siitä, että mielenterveys kuuluu hyvinvointivaltion keskiöön, mutta nuorten konsensus loppuu rahoitukseen, kirjoittaa HS:n talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö Jussi Pullinen.

16.12.2021 20:48

Kun HS:n poliittisten nuorisojärjestöjen aluevaalitentissä kysyttiin, pitäisikö Suomessa toteuttaa terapiatakuu, kaikkien kädet nousivat.

Lue lisää: ”Ei jaksuhaleja vaan rahaa, kiitos” – Poliittisten nuoriso­järjestöjen johtajat lähettivät hallitukselle terveisiä mielenterveys­ongelmien ratkaisemisesta

Kaikkien eduskuntapuolueiden nuoriso siis kannattaa sitä, että Suomessa pitäisi olla oikeus päästä käytännössä esteettä terveydenhuollosta mielenterveyden palveluihin, jos niitä tarvitsee.

Nyt näin ei ole: resurssien puutteessa tarjolla voi pahimmillaan olla myötätuntoa ja ”paketti bentsoja”, kuten yksi nuori itse asian HS:n haastattelussa asian ilmaisi.

Lue lisää: Itsemurhaa yrittäneelle apu oli ”paketti bentsoja”, jolla nuori yritti tappaa itsensä uudestaan – tältä mielenterveyskriisi näyttää nuorten silmin

Helsingin Sanomien torstaina järjestämään aluevaalitenttiin osallistui yhdeksän eduskuntapuolueen nuorisojärjestön puheenjohtajat.

Koska poliittisista nuorista pian tulee kovia vallankäyttäjiä, palvelujen taso oletettavasti muuttuu – niin laaja konsensus siitä on. HS:n torstain nuorisotentissä puolueet olivat aivan eri linjoilla siitä, pitäisikö menoja leikata rajusti (kokoomus) vai verottaa varallisuutta (vasemmistoliitto), mutta mielenterveyden kohdalla löytyi lähinnä sävyeroja.

Jopa välttämättömistä miljardileikkauksista puhunut kokoomuksen Matias Pajula vaati ”terapiatakuuta nyt”. Pääministeripuolue Sdp:n Pinja Perholehto totesi, että ongelmiin ei ole puututtu riittävän aikaisin, mutta puolusti hallituksen sentään antaneen asiaan rahaa lisätalousarvioissa. Keskustan Hanna Markkanen ja perussuomalaisten Miko Bergbom vaativat tukea ongelmien merkkeihin jo lapsille ja ongelmaperheille.

Vihreiden nuorten Brigita Krasniqi tuntui tiivistävän koko rivistön ajatukset, kun puheenjohtajia pyydettiin lähettämään asiasta terveisiä pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitukselle.

”Sannalle sellaiset terkut, että ei jaksuhaleja, vaan rahaa kiitos”, Krasniqi sanoi.

”Puheet eivät riitä”, valtiovarainministeripuolue keskustan Markkanen säesti.

Voit katsoa mielenterveyttä koskeneen osuuden aluevaalitentistä tästä:

Mielenterveyden nousu politiikan agendan keskiöön on ollut nopeaa.

Mielenterveyden nousu politiikan agendan keskiöön on ollut nopeaa, ja tapahtunut lopullisesti oikeastaan vasta viime vuosina.

Tämä on yllättävää, sillä ahdistus ja mielenterveyden ongelmat eivät varsinaisesti ole Suomessa uusi asia. Aiemmin puhuttiin paljon esimerkiksi itsemurhista. Masennuksen hoito on sittemmin parantunut ja itsemurhien määrä onneksi vähentynyt. Ongelmat on siis tiedetty, mutta ääneen niistä on puhuttu vähemmän – kunnes on oltu jo syvällä.

Tämä näkyy myös siinä, miltä Suomen hyvinvointivaltio näyttää. Se tarjoaa erinomaista erikoissairaanhoitoa, kohtuullisia peruspalveluja ja ohuita tai paikoin olemattomia perustason mielenterveyspalveluja.

Aiemmat sukupolvet ovat hoitaneet sitä, mistä ovat voineet puhua.

Nyt näyttää siltä, että nuoret murtavat tämän kuvion. Nuoret suomalaiset eivät halua kärsiä yksin. HS:n tentissä kokoomusnuorten Pajula puhui käynnissä olevasta ”keskustelukulttuurin muutoksesta” – siitä, että ihmiset puhuvat tunteistaan avoimemmin.

Kyse on hieman samanlaisesta sosiaalisesta muutoksesta kuin tasa-arvoisen avioliittolain kohdalla 2010-luvulla: kun entinen tabu murtuu, muutos on lopulta nopea. Mielenterveys ei muutoksen jälkeen enää ole asia, josta puhutaan vasta kriisissä. Se on jatkuvasti läsnä oleva tila, jota voi seurata ja hoitaa – hieman kuin verenpaine.

Jos hyvinvointivaltio haluaa säilyttää legitimiteettinsä nuorten silmissä, päättäjien on vaikea ohittaa tällaista vaatimusta mielenterveyden paremmasta huomioimisesta.

Kuten politiikassa usein, kyse onkin lähinnä siitä, mihin raja resurssien ja tarjolla olevien palvelujen osalta vedetään. Nyt terapiatakuun ovat säätäneet yksittäiset vauraat kunnat, kuten oman hyvinvointialueensa muodostava Helsinki, jossa takuu on tarkoitus toteuttaa ensi vuonna.

Puolueiden lupauksissa on myös paljon muuta: kristillisten nuorten Annika Lyytikäinen ehdotti paneelissa esimerkiksi mielenterveystarkastuksia nuorille koulun terveystarkastusten rinnalle. Tällaisten palvelujen kysyntä on isoa ja niillä on myös hinta.

Jos muut uudet hyvinvointialueet panostavat mielenterveyteen, onko niiden tingittävä esimerkiksi vanhustenhoidosta tai terveyskeskusten määrästä? Vai ovatko nuoret valmiita kiristämään mielenterveyden hoidon parantamiseksi veroja?

Tästä ei HS:n tentissäkään konsensusta nuoriltakaan löytynyt. Vasemmiston Liban Sheikh puhui varallisuusveron palauttamisesta ja ”sosiaalisesta investoinnista”. Perussuomalaisten Bergbom halusi siirtää huomion ”suomalaisten mielenterveysongelmiin” ulkomaiden auttamisesta. Rkp:n Frida Sigfrids otti esille sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen ja Liike Nytin Joel Kettula haki ratkaisua yhtälöön toiminnan muutoksesta ”proaktiiviseksi”.

Hintalappujakin on olemassa. Terapiatakuuta kansalaisaloitteena ajava 34 kansalaisjärjestön yhteinen Mielenterveyspooli on laskenut oman takuuversionsa hinnaksi noin 35 miljoonaa euroa vuodessa. Ehdotus nopeuttaisi pääsyä esimerkiksi lyhytterapiaan, mutta ei kata esimerkiksi uusia tarkastuksia tai muunlaisia palveluja.

Hallitus on vastannut tarpeeseen ehdotuksella laajennetusta hoitotakuusta, joka lähti lausuntokierrokselle marraskuussa. Se lyhentäisi hoitoon pääsyn määräajan viikkoon myös psyykkisissä vaivoissa. Mielenterveyspoolin mielestä ehdotus on kuitenkin vajaa, koska se ei kata varsinaista terapiaa.

Asia siis etenee, mutta mielenterveyden vallankumouksesta ei ainakaan vielä voi puhua.

Kun HS:n paneelia kuunteli, tämä tuskin riittää nousevalle sukupolvelle. Heille jää kuitenkin vielä paljon tehtävää siinä, miten he mielenterveyden hyvinvointivaltion lopulta aikovat käytännössä toteuttaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat