Supo haluaa tiedustella ihmisten kodeissa – hallitus raottaa varovasti ovea - Politiikka | HS.fi

Supo haluaa tiedustella ihmisten kodeissa – hallitus raottaa varovasti ovea

Suojelupoliisi kokee kotirauhan suojan ongelmaksi. Hallitus kirjasi asian selontekoonsa tiedustelulaeista ja pitää perusteltuna seurata Supon toimivaltuuksien laajuutta ja riittävyyttä.

Suojelupoliisi haluaa lisää valtaa tiedustelulleen, mikä ulottuisi myös ihmisten koteihin. Supo ja sotilastiedustelu saavat toisaalta käynnistää tiedusteluoperaation, vaikka konkreettista rikosepäilyä ei ole olemassa.

16.12.2021 13:55 | Päivitetty 16.12.2021 18:19

Hallitus raottaa varovasti ovea sille, että suojelupoliisi (Supo) saisi tiedustella myös ihmisten kodeissa.

Nykyisin kotirauha on loukkaamaton, mutta Supon mielestä tiedustelu pitäisi ulottaa myös kotirauhan suojaamalle alueelle kansallisen turvallisuuden ollessa vakavasti uhattuna.

Asia nousee esille valtioneuvosto selonteossa tiedustelulainsäädännön toimivuudesta, joka valmistui torstaina. Eduskunta käy selonteon pohjalta keskustelun keväällä siviili- ja sotilastiedustelulakien toimivuudesta, tuloksellisuudesta sekä tiedustelun valvonnasta.

Supo ja sotilastiedustelu saivat kesällä 2019 runsaasti uusia tiedonhankintakeinoja, joiden käyttö saattaa loukata perusoikeuksia. Supon mielestä tiedonhankintakeinot eivät kuitenkaan ulotu tarpeeksi laajalle alueelle.

Valtioneuvoston selonteko nostaa koirauhan esille kohdassa, jossa käsitellään tiedusteluviranomaisten eli Supon ja sotilastiedustelun toimivaltuuksia.

Selonteon mukaan kotirauha mahdollistaa ”kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavan toiminnan valmistelun siirtymisen tiedonhankinnan ulottumattomiin”.

”Tällä on merkitystä oikea-aikaiseen turvallisuustilannekuvaan ja sitä kautta saavutettavaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen viranomaistoimilla”, valtioneuvoston selonteossa sanotaan.

Valtioneuvosto katsoo selonteossa, että ”on perusteltua seurata toimivaltuuksien laajuutta ja riittävyyttä perusoikeuksien ja turvallisuusnäkökohtien välisen tasapainon näkökulmasta”.

Käytännössä kyse on Supon uusista tiedustelukeinoista tai niiden laajentamisesta uusille alueille, kuten koteihin.

Selonteossa nostetaan esiin myös perusoikeudet, mutta muistutetaan, että tiedustelun keinoin torjuttavat kansallisen turvallisuuden uhat ovat yhteiskunnalliselta merkitykseltään astetta vakavampia kuin rikostorjuntaan liittyvät uhat.

Supo ja sotilastiedustelu saavat toisaalta käynnistää tiedusteluoperaation, vaikka konkreettista rikosepäilyä ei ole olemassa.

Sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikön johtaja Petri Knape vastasi tiedostustilaisuudessa kysymykseen, mitä kirjaus kotirauhasta luopumisesta käytännössä merkitsee.

”On syytä jatkossa seurata, millaisia konkreettisia tilanteita ja tapahtumia tähän liittyy sekä miten se heijastuu tiedustelutoimintaan ja kansalliseen turvallisuuteen”, Knape muotoili.

Knape on selonteon tehneen työryhmän puheenjohtaja ja entinen pitkäaikainen Supon apulaispäällikkö.

Suojelupoliisi piti omassa lausunnossaan epäkohtana myös kansalaisten oikeutta käyttää salattua viestintää. Ongelmia on Supon mukaan myös sosiaaliviranomaisten salassapitovelvollisuudessa, sillä Supo haluaa sosiaaliviranomaisille velvollisuuden antaa salassa pidettäviä tietoja tiedustelun käyttöön.

”Tiedustelulait ovat olleet voimassa vasta vajaa kolme vuotta, joten samoin tässä tarvitaan konkreettisia esimerkkejä. Vasta sitten voidaan arvioida, että pitääkö tiedustelulakeja kehittää puoleen taikka toiseen”, Knape sanoi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat