Metsäkonserni UPM:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén kutsuu työntekijöitä edustavaa Paperiliittoa siirtymään ”rohkeasti 2030-luvulle etsimään yhdessä paperiteollisuuden kilpailukykyä”.
Metsäteollisuus ry:stä UPM:n palvelukseen siirtyneen Hollménin mukaan konserni on nyt globaali monitoimialayritys: se on kaukana toisen maailmansodan aikaisesta pelkän painopaperin tuotannosta, jossa ”markkinatrendi on nyt armoton”.
Siksi Hollmén puolustaa kiivaasti erillisiä sopimuksia yhtiön liiketoiminnoille.
”Kyseessähän ovat täysin erilaiset tuotantoprosessit, markkinat, asiakastarpeet ja ylipäänsä menestystekijät. Ja nehän heijastuvat myös työntekijöiden työehtoihin”, Hollmén kuvailee HS:lle sellun, tarran, erikoispaperien, graafisten paperien ja biopolttoaineiden tuotannon eroja.
UPM:n ja Paperiliiton sanasota on yltynyt entisestään sen jälkeen kun SAK:lainen liitto antoi tiistaina lakkovaroituksen. Lakko kestäisi kolme viikkoa kaikissa UPM:n paperiteollisuuden työehtosopimusta noudattaneissa tehtaissa.
Lue lisää: Paperiliitolta lakkovaroitus: UPM:n tehtailla alkamassa lakko 1. tammikuuta
Varoitus ei tullut yllätyksenä, sillä paperiteollisuuden työehtoneuvotteluissa ei juuri ole edetty, vaikka nykyinen sopimus päättyy vuodenvaihteessa.
Yhtiön mukaan lakko olisi sikäli poikkeuksellinen, että se kohdistuisi myös liiketoimintoihin, joissa neuvotteluja ei ole edes aloitettu. Vain Lappeenrannan biojalostamon työehdoista on jo päästy neuvottelemaan.
Työnseisaus pysäyttää tehtaat 1. tammikuuta, jos sitä ennen ei ole syntynyt neuvottelutulosta palkoista ja muista työehdoista.
Kumpikin osapuoli vakuuttaa olevansa halukas neuvottelemaan ja syyttää toista neuvotteluhaluttomuudesta.
”Hollmén kiistää UPM:n halut hajottaa Paperiliitto. ”Ei missään nimessä, en ymmärrä tuota ollenkaan.”
Riidan ydin on nyt juuri siinä, että UPM:lle ei riitä nykyisen valtakunnallisen ja liittokohtaisen sopimuksen sijaan edes yrityskohtainen sopimus vaan se haluaa liiketoimintakohtaiset sopimukset.
Se tarkoittaisi viittä eri sopimusta Paperiliiton kanssa.
”UPM haluaa hajottaa Paperiliiton viiteen ryhmään, mutta me haluamme yhteen pöytään. Liiketoimintahan voi muuttua jopa kerran vuodessa, eikä siitä tulisi mitään, jos kohta joka tuotteelle olisi oma sopimuksensa”, Vanhala perusteli HS:lle tiistaina liiton nihkeyttä liiketoimintakohtaisia sopimuksia kohtaan.
Hollmén kiistää UPM:n halut hajottaa liitto.
”Ei missään nimessä, en ymmärrä tuota ollenkaan.”
Hän vakuuttaa, että yhtiö tahtoo tehdä sopimukset Paperiliiton kanssa, kuten se teki jo Teollisuusliiton kanssa mekaanisessa metsäteollisuudessa eli saha- ja vaneritehtailla.
Teollisuusliiton hallitus hyväksyi viime viikolla neuvottelutuloksen UPM Plywoodin ja UPM Timberin kanssa. Hollmén ylistää näitä neuvottelutuloksia.
”Saimme yli 90-sivuisen sopimuksen tilalle 30-sivuiset täysin erilaiset sopimukset. Esimerkiksi vaneritehtailla on nyt mahdollista koneiden jatkuva käynti ja sunnuntaityöt, mikä ei liittopöydässä olisi onnistunut.”
Uudet työaikamuodot tuottavat Hollménin mukaan kasvua ja parempia ansioita sekä lisäävät kannattavuutta ja samalla työpaikkoja.
Yhtiön ei ole tarkoitus laskea työntekijöiden hyviä vuosiansioita vaan tehostaa tuottavuutta, Hollmén sanoo.
Täysin henkilökohtaisiin palkkoihin UPM ei Hollménin mukaan pyri, vaikka nyt myös toimihenkilöiden työehdoissa edetään kohti yksilöllisempiä malleja.
”Ei se, ettei ole työehtosopimusta, tee työehdoista huonompia. Meillä on kattava henkilöstöpolitiikka ja hyvät UPM-edut, kuten perhevapaat. Halusimme poistaa raja-aidan toimihenkilöporukan väliltä.”
Hollménin mukaan työntekijöiden palkkauksessa ei olla menossa yksilölliseen palkanmuodostukseen vaan joustoja etsitään yhdessä ammattiliittojen kanssa.
””Mehän olemme Suomen halutuin metsäyhtiö ja pystymme kilpailemaan parhaista osaajista erittäin kilpailukykyisillä työehdoillamme.”
Hollmén ei usko, että joustojen tavoittelu karkottaisi nykyisiä tai tulevia työntekijöitä, vaikka työvoimapulasta puhutaan paljon.
”Mehän olemme Suomen halutuin metsäyhtiö ja pystymme kilpailemaan parhaista osaajista erittäin kilpailukykyisillä työehdoillamme.”
Ay-liikkeen piirissä on herättänyt arvostelua sekin, että UPM alkoi jo hyvissä ajoin ajaa alas Lappeenrannan biojalostamoa lakonuhan takia.
”Biojalostamon alasajo vie todella pitkään, jotta se olisi turvallista tehdä pakkasilla”, Hollmén perustelee.
Ärtymystä palkansaajien järjestöissä on herättänyt myös UPM:n suora lupaus, että lakon aikana töissä oleville maksetaan ylimääräistä määräaikaista palkanlisää.
”Yrityksen velvollisuus on palvella asiakkaita ja pitää kiinni sitoumuksistaan, kuten kunnallisesta kaukolämmöstä ja jätevesien käsittelystä”, Hollmén sanoo.
Hän korostaa, että jokainen työntekijä päättää itse, osallistuuko lakkoon.
Paperiliitto ei ole rajannut ilmoittamansa lakon ulkopuolelle mitään, eikä töihin aiota tulla lainkaan.
Hollménia ihmetyttää, miksi Paperiliiton puolella on puhuttu jo sovittelustakin valtakunnansovittelijan luona, vaikka edes neuvotteluita ei ole vielä saatu käyntiin. Yhtiön mukaan se olisi sovittelun väärinkäyttämistä.
Hollmén muistuttaa myös toimitusjohtaja Jussi Pesosen lupauksesta.
STT:n tiistaina haastattelema Pesonen sanoo antaneensa graafisen paperin liiketoiminnan neuvottelijoille mandaatin, että jos tuottavuutta ja kilpailukykyä parantava sopimus syntyy, UPM sitoutuu siihen, ettei Suomesta suljeta koneita sopimuskauden aikana. Mandaatti poistuu, jos lakko alkaa.