EU-johtajat varoittavat Venäjää ”massiivisista seurauksista”, jos maa hyökkää Ukrainaan - Politiikka | HS.fi

EU-johtajat varoittavat Venäjää ”massiivisista seurauksista”, jos maa hyökkää Ukrainaan

Kokous ei löytänyt yhteistä linjaa siitä, miten EU-maat vastaavat energian hintojen nousuun. Sanna Marin näki keskustelussa ”pelin politiikkaa”.

Pääministeri Sanna Marin EU:n torstaisen huippukokouksen sisääntulossa.

16.12.2021 23:44 | Päivitetty 17.12.2021 2:07

Bryssel

EU-johtajien huippukokouksesta Brysselistä lähti ennakoitu viesti, jonka mukaan Venäjän sotilaallisella hyökkäyksellä Ukrainaan olisi ”massiiviset” seuraukset ja kova hinta Venäjälle.

EU-johtajien mukaan Ukrainan itsenäisyydellä ja alueellisella koskemattomuudella on EU:n täysi tuki.

Kokouksen Venäjää koskevissa loppupäätelmissä todetaan, että EU on tarvittaessa valmis ”rajoittaviin toimiin” kumppaneidensa kanssa. Tällä tarkoitetaan pakotteita.

Niiden sisällöstä ei ole huippukokouksessa sovittu, mutta tiedossa on, että komissiossa on valmisteltu eri vaihtoehtoja sisältävä kokonaisuus. Toimia ei ole haluttu avata etukäteen.

Jos tilanne etenee siihen pisteeseen, että Venäjä toteuttaa hyökkäyksen Ukrainaan, pakotteet saataisiin voimaan nopeasti. Niistä sopiminen vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden.

”Osoitimme sen, että olemme valmiita toimiin, jos toimiin on ryhdyttävä. Ensi sijassa pyrimme tietenkin hakemaan diplomaattista ratkaisua”, pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi illalla kokouksen päätyttyä.

EU:n itäiset kumppanimaat, erityisesti painostuksen kohteena oleva Ukraina, näkisivät EU:n asettavan pakotteita mieluummin ennen hyökkäystä kuin sen jälkeen.

EU-johtajien matkapuhelimet kerättiin pois siinä vaiheessa, kun he keskustelivat Venäjän ja Ukrainan välisestä kiristyneestä tilanteesta sekä Valko-Venäjästä.

Jäsenmaat lupasivat kokouksessa hyväksyttyjen koronalinjausten mukaan edelleen koordinoida eli yhteensovittaa koronatoimiaan.

Käytännössä koordinointi levisi käsiin tällä viikolla, koska osa maista on jo ottanut käyttöön koronatesti­vaatimuksen myös maahan tuleville rokotetuille EU-kansalaisille. Italia ja Portugali vaativat testin, Kreikka ilmoitti haluavansa sellaisen joulumatkustajilta.

Myös Ruotsissa on suunnitelmia testivaatimuksesta rajoilla – siellä huolta on Norjassa leviävästä omikron-virusmuunnoksesta.

Marinin mukaan Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson oli kertonut, ettei testivaatimus tule koskemaan työmatkaliikennettä.

Suomi vaatii testin kolmansien maiden eli EU:n ulkopuolisten maiden rokotetuilta kansalaisilta.

Marinin mukaan keskustelussa korostuivat kolmansien rokotusten vauhdittaminen ja tehosterokotusten tilaaminen. Hän sanoi ymmärtävänsä, että rajatoimia kiristetään useassa maassa, mutta koordinoidumpi toiminta olisi Marinin mielestä toivottavaa.

Marinin sijaan kotimaan koronatoimista ovat kuluneen viikon aikana kertoneet perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sekä valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk). Marinin mukaan työnjako hallituksessa ei ole muuttunut. Hallituksen seuraava kokous koronasta on ensi viikon tiistaina.

”Kaikkein tärkeintä on saada kolmansiin rokotuksiin vauhtia”, Marin sanoi.

EU-johtajat kävivät tiukkaa keskustelua energian hintojen noususta, joka tänä syksynä on tuonut lisäkustannuksia erityisesti eurooppalaisten kaasulämmittäjien elämään ja näkynyt myös sähkön hinnassa.

Kokous päättyi yllättäen puoliltaöin siihen, että energiakeskustelua ei jatkettu eikä siitä tehty minkäänlaisia loppupäätelmiä.

Osa jäsenmaista nosti energiakeskustelussa esiin komissiossa valmistellun sijoituskohteiden ympäristöluokituksen eli taksonomian, vaikka asia ei liity tämänsyksyiseen hintojen nousuun. Komission odotetaan tekevän vielä ennen joulua päätöksen siitä, lasketaanko ydinvoima ja maakaasu kestäviksi energiamuodoiksi ilmaston kannalta.

Osa jäsenmaista, muun muassa Itävalta, ei haluaisi ydinvoimalle tällaista luokitusta.

Marin arvioi, että kokouksessa haettiin asetelmia kyseiseen taksonomiakokonaisuuteen eikä haluttu joustaa muissa asioissa.

”Hintojen nousuun liittyen olisimme kyllä saaneet yhteisen näkemyksen aikaan. Oma tulkintani on, että tässä on kyse pelin politiikasta tulevaa esitystä ajatellen.”

Jyrkimpänä pöydässä esiintyi Puola, joka vaati muutoksia nykyiseen päästökauppaan. Puola syytti ”spekuloijien” ajaneen päästöoikeuden hintaa ylös.

Financial Times -lehden mukaan keskustelussa esitettiin muun muassa, että päästöoikeuksien määrää lisättäisiin, mikä laskisi niiden hintaa. Samoin hiilen hinnalle ehdotettiin kattoa.

Useat jäsenmaat, mukaan lukien Suomi, eivät näe nykyistä päästökauppaa ongelmaksi, vaan ovat varoittaneet puuttumasta sähkömarkkinoiden toimintaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat