Selvityshenkilöt esittävät, että Suomeen perustetaan erityinen opettajarekisteri, joka auttaisi arvioimaan, paljonko opettajia nyt on ja paljonko heitä pitäisi kouluttaa vastaisuuden varalle.
Opettajien työtehtävistä, kelpoisuuksista ja alueellisista tarpeista ei ole tällä hetkellä riittävän luotettavaa ja ajantasaista tietoa, raportissa perustellaan uudistusta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön alkuvuodesta käynnistämä selvitys luovutettiin perjantaina tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle (kesk), joka pitää rekisteriä tarpeellisena.
Samaa mieltä on rekisteriä pitkään vaatinut Opetusalan ammattijärjestö OAJ.
”Olisi tärkeää saada luotettavaa tietoa siitä, kuinka paljon luokanopettajia ja aineenopettajia missäkin on ja kuinka paljon heitä on esimerkiksi jäämässä eläkkeelle”, sanoo OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka.
Työnantajien puolella rekisteristä ei ole oltu yhtä innostuneita, sillä sen on arvioitu aiheuttavan lisätyötä koulutuksen järjestäjille, kuten kunnille.
”Katsomme, että rekisteristä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä se lisäisi byrokratiaa ja kustannuksia”, sanoo neuvottelupäällikkö Hannu Freund Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:stä.
Selvityshenkilöt esittävät opettajarekisterin perustamista vaiheittain.
Ensin uusi rekisteripohjainen opettajatiedonkeruu koskisi esi- ja perusopetusta sekä lukiokoulutusta.
Toisessa vaiheessa mukaan tulisivat varhaiskasvatus, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus. Lopuksi harkittaisiin mukaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajia.
Selvitysryhmä ei ole arvioinut minkäänlaisen valvonnan liittämistä opettajarekisteriin eikä ehdota myöskään sen mukaan ottamista.
Opettajarekisteriin tallennettuja tietoja ei annettaisi yleisölle julkisiksi, vaan tiedonsaantioikeuden käyttäminen edellyttäisi erillistä tietopyyntöä.
Selvityshenkilöt arvioivat opettajarekisterin perustamiskustannusten olevan noin kolme miljoonaa euroa. Lisäksi rekisterin vuotuinen ylläpitokustannus voi nousta noin 500 000 euroon ensimmäisinä vuosina.
Ratkaistavia asioita olisi erilaisten järjestelmien yhteensovittaminen ja opettajakelpoisuuksiin liittyvät kysymykset.
Selvitysryhmä ei silti pystynyt esittämään toimivia vaihtoehtoja rekisteripohjaiselle tiedonkeruulle. Nyt vastaavia tietoja kerätään pitkälti kyselyin, joiden vastausprosentti on laskenut.