Miten pian pääsee lääkäriin, kuinka nopeasti terveysmenot kasvavat? HS:n muuttuva juttu kertoo, miten alueellasi menee muihin verrattuna - Politiikka | HS.fi

Miten pian pääsee lääkäriin, kuinka nopeasti terveys­menot kasvavat? HS:n muuttuva juttu kertoo, miten alueellasi menee muihin verrattuna

Helsingin Sanomien muuttuva juttu näyttää, miten erilaisia Suomen 21 hyvinvointialuetta ovat.

Hyvinvointialueiden välillä on isoja eroja esimerkiksi väestön hyvinvoinnissa.

4.1. 2:00 | Päivitetty 4.1. 6:22

Tammikuun 23. päivänä suomalaiset valitsevat ensimmäisissä aluevaaleissa päättäjät 21 hyvinvointialueelle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta hyvin­vointi­alueille kaikkialla paitsi Helsingissä ja Ahvenanmaalla.

Alueet ovat kooltaan, väestöpohjaltaan ja palveluiltaan hyvin erilaisia. Tämä muuttuva juttu kertoo, millaisia haasteita ja etuja sinun alueellasi on verrattuna maan keskiarvoon.

Maanantaina HS kertoi Uudenmaan terveyseroista.

Lue lisää: Koko Uudenmaan sairain kunta sijaitsee sen luoteisessa nurkassa, ja kohtaloon on yksinkertainen syy – Katso millainen on oman kaupunkisi tilanne

”Hyvinvoinnin kivijalka on siinä, miten ihmiset liikkuvat ja miten he mieltävät hyvinvointinsa edistämisen. Onko heillä töitä? Pystyvätkö he luomaan hyvän elämän? Nämä liittyvät vahvasti siihen, mitä kunnat tekevät”, sanoo kunta- ja aluejohtamisen yli­opiston­lehtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta.

”Yksi isoimmista kysymyksistä onkin se, miten kunnat ja hyvinvointialueet pelaavat samaan maaliin niin, että huolehditaan asukkaiden hyvinvoinnista.”

Jo pelkästään asukkaiden terveydessä on isoja eroja: idässä ja pohjoisessa esimerkiksi menetettyjen elinvuosien määrä on suurempi kuin lännessä. Käytännössä se tarkoittaa, että idässä ja pohjoisessa kuollaan nuorempina kuin lännessä.

Kun puhutaan hyvinvoinnista, pitää fyysisen hyvinvoinnin lisäksi muistaa myös henkinen hyvinvointi, Airaksinen sanoo.

”Meidän tulevaisuutemme kansalliset, hyvinvointia nakertavat kysymykset liittyvät esimerkiksi ylipainoon ja kakkostyypin diabetekseen mutta myös mielenterveyteen. Lasten ja nuorten psyykkinen pahoinvointi on iso, jättimäinen kohtalonkysymys.”

Lue lisää: Nuorten mielenterveysongelmia ei voi ratkaista pelkillä lisäresursseilla, sanoo professori: Nämä yhteiskunnan muutokset ovat pahoinvoinnin taustalla

Lue lisää: Itsemurhaa yrittäneelle apu oli ”paketti bentsoja”, jolla nuori yritti tappaa itsensä uudestaan – tältä mielenterveyskriisi näyttää nuorten silmin

Tästä eteenpäin juttu muuttuu sen mukaan, minkä hyvinvointialueen tietoja tarkastelet. Valitse valikosta kotikuntasi, niin juttu kertoo, mihin hyvinvointialueeseen kunta kuuluu, ja antaa sinulle tietoja tästä alueesta.

Yksittäiset luvut eivät kerro kattavasti alueen tilannetta. Ne auttavat silti ymmärtämään, kuinka erilaiset lähtökohdat hyvin­vointi­alueilla on.

”Erojen näyttäminen on tärkeää. Niiden kautta ihmiset ehkä tajuavat, että vaikka olemme yhdenvertaisia saman kansallis­valtion kansalaisia, se ei välttämättä tarkoita, että palvelut olisivat samanlaisia pitkin maata”, Airaksinen sanoo.

Esimerkiksi ikääntyneen väestön ja taloudellisen huoltosuhteen osalta mittarit ovat punaisella idässä, mutta sote-menojen on ennakoitu kasvavan suhteessa eniten Uudellamaalla: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, Länsi- ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueilla sekä Helsingissä.

Tämä johtuu osin siitä, että Uudellamaalla väestön ikääntyminen on vasta edessä, minkä takia sen vaikutukset näkyvät sote-menoissa tulevina vuosina. Muilla alueilla väestö on jo nyt iäkkäämpää, joten ikääntyminen ei näy samalla tavalla sote-menojen ennakoidussa kehityksessä.

”Osa alueista, joilla 75-vuotiaiden osuus on korkea, on jo käsitellyt tämän ongelman. Sitten taas monilla alueilla, joilla tilanne ei ole nyt karu, joudutaan keksimään se, miten toimintakykyistä vanhuutta saadaan rakennettua”, Airaksinen sanoo.

Luvut eivät myöskään kerro, kuinka pitkällä hyvinvointialueet ovat muutoksen valmistelussa ja miten yhteistyö alueilla sujuu.

”Vaikkapa Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa alueellinen mittakaava on aika luonteva. Uudenmaan hyvinvointialueet taas ovat vähän keinotekoisia, eikä niillä ole taustaa vastaavanlaisesta yhteistyöstä. On kiinnostavaa nähdä, miten ne löytävät yhteisen tavan tehdä asioita”, Airaksinen sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat