Ville Niinistöltä tulossa radikaali ehdotus hiilinieluista: kasvattaisi EU-tavoitetta roimasti, mikä Suomessakin tarkoittaisi isoja muutoksia - Politiikka | HS.fi

Ville Niinistöltä tulossa radikaali ehdotus hiili­nieluista: kasvattaisi EU-tavoitetta roimasti, mikä Suomessakin tarkoittaisi isoja muutoksia

Niinistö on EU-parlamentin ympäristö­valio­kunnan pää­neuvottelija maan­käyttöä ja metsiä koskevassa lulucf-asetuksessa. Suomessa ehdittiin jo iloita komission odotettua pienemmästä esityksestä, mutta se ei Niinistölle riitä.

Ville Niinistö valittiin EU-parlamenttiin vuonna 2019.

20.12.2021 2:00 | Päivitetty 20.12.2021 6:16

Bryssel

Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö haluaa kasvattaa merkittävästi EU:n laajuista tavoitetta siitä, miten suuret hiilinielut EU:n jäsenmaissa pitäisi olla. Tavoitteen nosto tarkoittaisi, että myös Suomi joutuisi miettimään uusiksi hakkuiden määrän, metsän­hakkuu­tavat ja maatalouden päästöt.

Hiilinielut ovat olennainen osa EU:n ilmasto­politiikkaa, koska ne sitovat hiilidioksidia ilmakehästä ja auttavat saavuttamaan päästö­vähennys­tavoitteita.

Niinistö tekee esityksensä EU-parlamentille kirjoittamassaan mietinnössä, jonka luonnos on juuri valmistunut. Niinistö nimitettiin syksyllä parlamentin ympäristö­valiokunnan pääneuvottelijaksi eli raportoijaksi hiilinieluja koskevassa, niin sanotussa lulucf-asetuksessa.

Pääraportoijan paikka on vaikutusvaltainen, ja Niinistö on käyttänyt sen täysimääräisesti hyväkseen.

”Tämä on aika edistyksellinen”, Niinistö luonnehtii mietintöään.

Hiilinieluja koskeva asetus on yksi osa EU:n komission heinäkuussa esittelemää ilmastotoimien pakettia, jolla EU tavoittelee kasvi­huone­kaasu­päästöjen mittavaa vähentämistä.

Niinistö esittää mietinnössä, että maankäyttösektorin hiilinielun kokonais­tavoite nostettaisiin 490 miljoonaan hiilidioksidi­ekvivalentti­tonniin vuonna 2030, kun komission heinäkuussa antamassa esityksessä Euroopan-laajuinen tavoite oli 310 miljoonaa tonnia.

Komission esityksessä Suomen osuus tästä oli 17,8 miljoonaa tonnia. Samalla laskukaavalla Niinistön esitys melkein kaksinkertaistaisi Suomen hiilinielu­tavoitteen 30 miljoonaan tonniin.

Niinistön esityksestä noussee Suomessa äläkkä, koska kesällä muun muassa metsänomistajia edustavat tahot huokaisivat helpotuksesta kuullessaan komission esityksen. Komissiolta oli odotettu kireämpää tavoitetta.

Hallitus totesi omassa kannanotossaan, että komission velvoite on riittävä eikä sen korottamiselle ole perusteita jatkoneuvotteluissa.

Lue lisää: Hallituksen tavoite ilmasto­paketin jatko­työssä: muut maat eivät saa hyötyä Suomen metsänieluista

Niinistön mielestä EU ei saavuta Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen mukaisia velvoitteitaan, jos tavoitetta ei kiristetä. Samalla EU patistaisi myös muita maaryhmiä lisäämään maankäytön ilmastotoimia uusissa sitoumuksissaan.

Niinistö rajaisi myös joustoja, eli mikään maa ei voisi hiilinieluilla kuitata sitä, ettei tee riittävästi päästövähennyksiä.

Hiilinieluja ja hiilivarastoja voi kasvattaa esimerkiksi niin, että metsää hakataan vähemmän tai hakkuut tehdään kestävämmin kuin nyt – esimerkiksi välttämällä liian nuorten puiden hakkaamista ja jättämällä metsään lahopuita. Lisäksi metsäkato pitää Niinistön mukaan pysäyttää ja soita ennallistaa.

Mutta metsät ja suot eivät ole ainoa vastaus. Niinistö sanoo esityksensä rakentuvan sille, että maatalouden velvoitteet kasvavat enemmän kuin metsätalouden. Hän esittää erillistä EU-tason alatavoitetta maatalouden maankäyttö­päästöille.

Maataloudessa on mahdollista esimerkiksi ennallistaa turvemaille raivattuja peltoja tai siirtyä hiiliviljelyyn. Hiiliviljely tarkoittaa, että maanviljelijä pyrkii eri keinoin lisäämään hiilen varastoitumista maaperään.

”Me emme voi ratkaista ilmastokriisiä ilman, että kaikkia maankäytön muotoja muutetaan ilmastolle paremmiksi. Suunnan pitää muuttua, myös isoja EU-tukia saavassa maataloudessa ja maatalousvaltaisissa maissa. Haluan tällä varmistaa, että maatalouden päästöjä ei voi piilottaa metsäisten maiden nielujen taakse.”

Niinistön mukaan maankäytön päästöjen ja hiilinielujen kehitys Euroopassa on kymmenen viime vuoden aikana mennyt aivan väärään suuntaan ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Hiilinielut olivat hänen mukaansa 2010-luvun alussa isommat kuin komissio esitti vuoden 2030 tavoitteeksi.

Nielut ovat pienentyneet, kun metsää on hakattu aiempaa enemmän, mutta se ei ole ainoa syy. Etelä- ja Keski-Euroopassa nieluja heikentää maaperän eroosio.

Niinistön mukaan maa- ja metsätaloudessa pärjäävät seuraavan kahden­kymmenen vuoden aikana ne, jotka osaavat kehittää kestävämpiä tuotanto- ja toimintatapoja. Suomi tekee itselleen vahinkoa, jos se jää tästä syrjään.

”Nyt syntyvät markkinat hiilinielujen kasvattamiselle aktiivisilla toimilla. Suomessa on ollut haluttomuutta tunnistaa, että maankäytön hiilinieluja voi kasvattaa uusia tuotteita ja tuotantotapoja kehittämällä niin, että se on myös ruuantuotannon etu.”

Muutos on silti jo alkanut. Niinistö pitää hyvänä esimerkkinä suuromistaja Ilkka Herlinin Qvidjan koetilaa, jossa yritetään lisätä hiilensidontaa pitämällä maa kasvipeitteisenä läpi vuoden.

Lue lisää: Ilkka Herlin uskoo, että hänen keski­aikaisen linnansa laboratoriossa on kehitetty mullistava vaihto­ehto fossiilisille poltto­aineille

Toinen esimerkki on hallituksen tukema kosteikkoviljelyohjelma, jossa turvepohjaisten peltojen pohjaveden pintaa nostamalla vähennetään päästöjä.

Uudet toimintatavat ja kokeilut vaativat rahoitusta, jota Niinistö ohjaisi viljelijöille ja metsänomistajille maatalouden ympäristötuesta ja päästökauppatuloista.

Niinistön esitys on vasta luonnos ja todennäköisesti muuttuu, kun parlamentin muut ryhmät käyvät sen kimppuun. Hän itse arvelee, että lopputulos kevään aikana käytyjen neuvotteluiden jälkeen on jossain komission pohjaesityksen ja hänen esityksensä välimaastossa.

Muut ryhmät kertovat haluamansa muutokset helmikuun alkuun mennessä. Ympäristövaliokunta äänestää mietinnön sisällöstä 28. huhtikuuta, ja parlamentin täysistunto käsittelee esitystä alkukesästä.

Kun parlamentin kanta on valmis, edessä ovat vielä neuvottelut jäsenmaiden kanssa ensi syksynä. Vasta sen jälkeen selviää, miten paljon Niinistön toiveet hiilinielujen kasvattamisesta saavat vastakaikua EU-maissa.

Lue lisää: Metsät, hiilitullit, autot: Tällaisia ilmastotoimia EU-komissio ehdottaa ja näin ne voivat vaikuttaa Suomeen

Lue lisää: Maanviljely aiheuttaa päästöjä, mutta sen avulla pystytään myös torjumaan ilmastonmuutosta – Viljely voi tehdä pelloista nieluja, kun hiilidioksidia imuroidaan maaperään

Lue lisää: Ville Puhakka ja Kaisa Peura rakastuivat koulun­penkillä – Nyt he tavoittelevat yhteistä unelmaa maito­tilalla, 600 000 euron velat niskassaan

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat