Hallituksen ja alueiden rajoitukset tarkoittavat, että Suomi on pian lähellä samanlaista sulkutilaa kuin viime keväänä – Silti on kysymysmerkki, riittävätkö nekään - Politiikka | HS.fi

Hallituksen ja alueiden rajoitukset tarkoittavat, että Suomi on pian lähellä samanlaista sulkutilaa kuin viime keväänä – Silti on kysymysmerkki, riittävätkö nekään

Tällä kertaa ei ole lainkaan varmaa, toimivatko esimerkiksi ravintolarajoitukset yhtä hyvin kuin ne tähän asti ovat toimineet niin Suomessa kuin ulkomaillakin, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Teemu Luukka analyysissään.

Opetusministeri Li Andersson, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ja sisäministeri Krista Mikkonen kertoivat merkittävistä koronarajoituksista 22. joulukuuta.

22.12.2021 16:55

HallituS ilmoitti tiistaiyönä niin sanotun hätäjarrun käyttöönotosta tuntikausia kestäneiden kokousten jälkeen.

Vaikka ilmoitetut laajat rajoitukset ovat suomalaisille tuttuja entuudestaan, päätökset herättävät paljon kysymyksiä ja sisältävät myös yllätyksen.

Lue lisää: Hallitus otti hätäjarrun käyttöön, muun muassa ravintoloiden rajoitukset kiristyvät

Lue lisää: Näistä rajoituksista hallitus päätti tiistaina

Suurin kysymys on se, toimivatko rajoitukset kuten hallitus ja terveysviranomaiset toivovat.

Päämäärä on koronaviruksen uuden omikronmuunnoksen leviämisen hidastaminen niin, että terveydenhuoltojärjestelmä ei kriisiydy ja rokottamiselle saadaan lisää aikaa.

Keskeistä on myös kysyä, ovatko toimet oikeita, oikea-aikaisia ja välttämättömiä?

Näihin kysymykseen yhä äänekkäämmiksi käyvillä rokotevastaisilla ja salaliittoteoreetikoilla on omat vastauksensa.

Hallituksen toimet ovat kuitenkin nyt linjassa muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sairaaloiden asiantuntijoiden kanssa.

Esimerkiksi tehohoidon tilaa koordinoiva anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen kiitti hallituksen tuoreita päätöksiä hyviksi Ylen haastattelussa.

Toisaalta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoi samassa Ylen ohjelmassa, että hallituksen päätökset perustuivat vanhoihin tietoihin. Hän pelkää, että ne eivät riitä, koska omikron on niin tarttuva.

Osa asiantuntijoista varmasti haluaisi lisää rajoituksia, mutta ainakin nyt hallitus ja jopa sosiaali- ja terveysministeriö sekä THL vaikuttavat olevan pääasiassa samaa mieltä.

Erikoista THL:n lausunnossa oli se, että laitos ei kannattanut hätäjarrun käyttöönottoa, vaikka samalla se vaati joukon toimia, jotka juuri ovat hätäjarrun ydintä.

Sinänsä kyseessä on pieni asia, sillä hätäjarru ei ole itsessään mikään yksittäinen rajoitustoimi. Se on lähinnä prosessi, jonka myötä hallitus antaa itselleen oikeuden ottaa käyttöön useita erilaisia rajoitustoimia.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi uusista rajoitustoimista tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Ovatko nyt ilmoitetut toimet kovia vai lieviä?

Useimmat rajoituksien kohteiksi joutuvat ravintolat tai tapahtumanjärjestäjät ovat varmaankin sitä mieltä, että rajoitukset ovat kovia elleivät jopa kohtuuttomia.

Paketti on lopulta poliittinen kompromissi, josta voi kukin löytää sekä pehmeää että kovaa sekä tyhmää ja järkevää.

Hallituksen tiedotustilaisuudessa opetus- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) toi paljon esille sitä, mitä ei rajoiteta.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) puolestaan painotti enemmän kiristyksiä ja sanoi, että hallitukselle sopii hyvin, että aluehallintovirastot päättävät tiukemmistakin kiristyksistä kuin mitä hallitus suosittaa.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä ilmoittikin keskiviikkona, että se pitää välttämättömänä kieltää yleisötilaisuuksien järjestämisen kokonaan. Myös muut alueet ovat ilmoittaneet vastaavista rajoituksista tai suunnittelevat niitä.

Lue lisää: Pääkaupunkiseudun korona­nyrkki suosittelee yleisö­tilaisuuksien kieltämistä

Samalla pääkaupunkiseudun koronanyrkki haukkui hallituksen siitä, että se siirsi vastuuta tiukimpien rajoitusten osalta alueellisten toimijoiden tehtäväksi nimeämättä kuitenkaan suoraan mitä toimia tulisi tehdä.

”Sellaiset rajoitukset, jotka koskettavat yhteiskuntaa hyvin laajasti ja muistuttavat osin jopa sulkutilan kaltaista tilaa, tulisi linjata ensisijaisesti kansallisella tasolla”, koordinaatioryhmä sanoi.

Se jätti kuitenkin sanomatta, että yleistilaisuuksien sulkeminen kuuluu lain mukaan aluehallintovirastoille ja kunnille. Hallitus voi vain antaa suosituksia, mutta ei käskeä.

Sanatarkasti hallitus suositteli viranomaisia muun muassa ”laajentamaan ja tiukentamaan yleisötilaisuusrajoituksen niiden täyteen soveltamisalaan sekä kieltämään korkean ja kohtalaisen riksin tilaisuusmuodot kokonaan”.

Voi ennustaa, että hallituksen ja aluehallintovirastojen tekemät rajoitukset tulevat vähentämään kontakteja. Yhdessä ne tarkoittavat sitä, että Suomi on pian todellakin aika lähellä samanlaista sulkutilaa kuin viime keväänä. Erojakin on: esimerkiksi monet kulttuuritilaisuudet voivat hallituksen puolesta jatkaa toimintaansa koronapassilla.

Tällä kertaa ei ole lainkaan varmaa, toimivatko esimerkiksi ravintolarajoitukset yhtä hyvin kuin ne tähän asti ovat toimineet niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Yleensä ravintoloiden sulkemisen jälkeen viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmaantuvuusluvut ovat lähteneet laskuun.

Omikron on yksinkertaisesti niin paljon tarttuvampi, että sen hillitsemiseen voi tarvita vielä kovempia toimia ennen kuin rokotekattavuus on riittävä.

Hallitus katsoo kahden viikon kuluttua, miten nyt tehdyt toimet ovat tehonneet. Yleensä rajoitukset ovat jatkuneet kauemmin kuin kolme viikkoa.

Kiuru sanoi keskiviikkona, että hallitus on valmis toimimaan, jos sairaaloissa tilanne kriisiytyy loppuvuoden aikana.

Jos näin kävisi, hallitus joutuisi jo pohtimaan, pitääkö avuksi ottaa myös poikkeusolot ja valmiuslaki.

Pääministeri Sanna Marin (sd) puhui toimittajille mennessään hallituksen neuvoteluun Säätytalolle tiistaina.

Hätäjarrun yllätys oli se, että nykyinen koronapassilainsäädäntö jousti edes tämän verran.

Vielä jokin aika sitten liikkui juristitason tulkintoja, että koronapassi voi olla joko käytössä tai kokonaan pois käytöstä. HS:n tietojen mukaan oikeuskansleri teki tulkinnan, että passista määräävä tartuntatautilain 58i-pykälä voi joustaa sen mukaan, kuinka riskipitoisia tilaisuudet ovat.

Hallituksen eilisen päätöksen mukaan koronapassilla voi kiertää rajoitukset ainakin THL:n määrittelemän mukaisissa matalan riskitason tilaisuuksissa.

Lopputuloksena on kuitenkin varsin sekava rajoitusvyyhti. Myös aluehallintovirastoilla voi olla vaikeuksia päättää, missä tilaisuudessa passi käy ja missä ei.

Koronapassin käytön keskeyttäminen kokonaan olisi kuitenkin ollut myrkkyä ihmisille, jotka ovat päättäneet rokotuttaa itsensä sen suoman vapauden takia.

HS:n tietojen mukaan tämä huoli esitettiin useita kertoja myös hallituksen eilisessä kokouksessa.

Myös nyt tehtyjen rajoitusten jälkeen ihmiset voivat kysellä, kannattaako rokottautua, kun kapakkaan ei kuitenkaan pääse.

Ei siis ihme, että pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi tiistaiyönä hallituksen päätöksistä korostamalla ensin, että rokotteita kannattaa ottaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat