Ulkoasiainvaliokunnan jäsenet ihmettelevät Venäjän käytöstä – Kimmo Kiljunen: ”Kun Venäjä näin tekee, se kertoo aikamoisesta umpikujasta” - Politiikka | HS.fi

Ulko­asiain­­valio­kunnan jäsenet ihmettelevät Venäjän käytöstä – Kimmo Kiljunen: ”Kun Venäjä näin tekee, se kertoo aikamoisesta umpi­kujasta”

HS:n haastattelemilta eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäseniltä ei löydy ymmärrystä Venäjän toimille. Sitä pidetään mysteerinä, hälyttävänä ja merkkinä siitä, että maa on ajautunut umpikujaan.

Venäjän presidentti Vladimir Putin piti ennen joulua perinteisen jokavuotisen suuren lehdistötilaisuuden Moskovassa.

28.12.2021 9:27 | Päivitetty 28.12.2021 17:10

Venäjä julkaisi yllättäen joulukuun puolivälissä sopimusluonnoksia, joissa se esittää uusia turvallisuustakuita Yhdysvalloille ja sotilasliitto Natolle.

Venäjä haluaa, ettei Nato laajene itään ja ettei Ukrainaa oteta sotilasliiton jäseneksi. Lisäksi se haluaa rajoituksia aseistukseen, jota Natolla on Itä-Euroopassa.

Venäjän vaatimukset ovat herättäneet ihmetystä. Venäjä on samaan aikaan keskittänyt vahvoja sotavoimia Ukrainan vastaiselle rajalleen.

HS:n haastattelemilta eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäseniltä ei löydy ymmärrystä Venäjän toimille.

”Tämä on selvä yritys etupiiriajatteluun. En tiedä, onko Venäjä siitä koskaan luopunutkaan. Nyt on selvä pyrkimys siihen, ja se ei sovi 2000-luvun maailmaan alkuunkaan. Se on aivan vieraasta maailmasta oleva ajatus”, sanoo Matti Vanhanen (kesk).

Matti Vanhasen mukaan Venäjän etupiiriajattelu ei sovi 2000-luvulle.

Vanhasen mukaan Venäjän vaatimukset herättävät kysymyksen siitä, mikä on Venäjän varsinainen tavoite, sillä venäläisten täytyy ymmärtää, etteivät suvereenit valtiot voi tällaiseen suostua.

”Tässä suhteessa vallitsee jonkinlainen hämmennys siitä, mitä he tavoittelevat. Varmastikin Ukrainan suhteen heillä on vuodesta 2014 lähtien ollut olemassa tavoite, mutta tällaisen ajattelun laajentaminen koskemaan koko Euroopan vastaista rajaa on todella erikoista.”

Vanhanen ei usko sellaista sopimusta syntyvän, jossa puututtaisiin suvereenien valtioiden oikeuteen tehdä omat turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa. Hän ei jaksa uskoa siihen, että Yhdysvallat tekisi muiden Nato-maiden pään yli jäsenyyttä koskevia ratkaisuja.

”Tämä on aika iso mysteeri.”

Vanhanen muistuttaa, että Suomella on tuoreet selonteot puolustuspolitiikasta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, jotka sopivat nykyiseen tilanteeseen.

Hänen mukaansa Venäjän käytös aiheuttaa hämmennystä ja epävarmuutta, joka on omiaan vaikuttamaan myös kansalaismielipiteeseen tavalla, ”joka ei varmastikaan ole Venäjän intresseissä ja tavoitteena”.

Kimmo Kiljunen (sd) muistuttaa, ettei ”tämmöisiä ukaaseja joka päivä tai vuosikaan lähetetä”.

”Kun Venäjä näin tekee, se kertoo aikamoisesta umpikujasta, että Venäjä on aika heikoilla. Kyse on epätoivoisesta liikkeestä lähteä väkisin puristamaan tällaista sopimusjärjestelyä. Se, että he näin toimivat kertoo melkoisesta poliittisesta voimattomuudesta.”

Kimmo Kiljunen sanoo, että Nato-jäsenyys on Suomen oma asia.

Kiljunen ei usko Venäjän Naton itälaajenemista koskevien vaatimusten liittyvän pohjoisessa olevaan Suomeen. Venäjän vaatimukset koskisivat Ukrainaa ja entisen Neuvostoliiton alueita.

”Se on suomalaisten oma asia, miten me toimimme Naton suhteen sekä nyt että tulevaisuudessa.”

Kiljunen arvelee, että Venäjän toiminnan taustalla on tarve irrottautua Ukrainan pattitilanteesta, johon he itse ovat paljolti syyllisiä. Venäjä haluaisi siitä irti jollain kunniallisella tavalla.

Kiljusen mukaan on täysin varmaa, että Venäjä joutuu lähtemään Ukrainasta. Arvoitus on se, miten Krimin asema määritellään.

Kiljunen uskoo, että Venäjä tavoittelee Ukrainaan perustuslakiuudistusta, jossa maasta tulisi federaatio ja jossa Donbassin alue huomioitaisiin erikseen.

Hän arvelee, että Venäjän tavoitteena saattaisi olla solmia Ukrainan osalta Itävallan valtiosopimuksen tapainen sopimus, jossa maan puolueettomuusstatus olisi määritelty perustuslaissa.

Kiljusen arvioima kehitys voisi johtaa Ukrainan suomettumiseen. Tosin Kiljunen näkee suomettumisen toisin kuin moni muu.

”Minulle suomettuminen oli pienen maan upea selviytymistarina. Minusta se oli kunniakas tie. Ei se mitään antautumista ollut”, hän sanoo.

Kokoomuksen Elina Valtonen pitää Venäjän esityksiä vakavasti otettavina aggressiivisina mielenilmauksina. Hän kuvaa tilannetta todella kriittiseksi.

”Onhan se hurja esitys. Ja jos miettii vastavuoroisuuden kannalta, niin Venäjä tuskin on siihen itsekään lopulta valmis”, hän sanoo.

Elina Valtosen mukaan Suomen on aika tarttua Nato-optioon.

Valtosen mukaan on loputon tehtävä lähteä pohtimaan Venäjän toiminnan vaikuttimia ja motiiveja. Sieltä voi löytyä sisäpolitiikkaa ja yritystä ulosmitata mitä ulosmitattavissa vielä on.

Hälyttävältä näyttävän tilanteen pitäisi herätellä Suomessakin monipuoliseen keskusteluun siitä, mikä on Suomen reaktio, hän sanoo.

Valtonen muistuttaa, että Venäjään liittyvä ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on Suomessa maltillista eikä Nato-option tosiasiallisesta käyttämisestäkään ole puhuttu viime vuosina.

”Minun mielestäni nyt olisi se aika, että käyttäisimme Nato-option. Jos Venäjä asettaa tällaisia vaatimuksia, niin siltä osin kuin Nato-optiota on käytetty meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikassamme pidäkkeenä, niin sitä pidäkearvoa ei selkeästi ikään kuin ole.”

Valtosen mukaan ulkoasiainvaliokunta voi joutua vielä kokoontumaan Venäjän toiminnan tiimoilta.

”Kyllä tässä on selkeästi mutteri kiristynyt parissa viikossa. En pitäisi mahdottomana, että valiokuntakin joudutaan hakemaan koolle istuntotauon aikana.”

Eva Biaudet (r) katsoo, että Venäjän toiminta on osa maan perinteistä politiikkaa, joka on hyvin ennakoimatonta. Kyse olisi autoritaarisesta puhetavasta, joka on osin tarkoitettu omalle yleisölle.

”Se osoittaa ehkä heidän mielestään vahvuutta, mutta me emme tulkitse samalla tavoin. Luulen, että meidän oppimme on, että emme ihan ymmärrä, mitä Venäjä tahtoo.”

Eva Biaudet’n mielestä Suomen on oltava vahvasti mukana EU:n rintamassa.

Biaudet ei usko, että tilanne olisi ratkaistavissa sotilaallisesti edes Venäjän omasta mielestä.

”Meidän intressissämme on tietysti olla tosi vahvasti mukana EU-rintamassa, kuten olemmekin. Me olemme jatkuvasti tehneet omia ratkaisujamme, eikä kukaan ole kyseenalaistanut niitä”, Biaudet sanoo.

”Toisaalta meillä on hyvät suhteet Naton kanssa, eikä se ole johtanut huonompiin suhteisiin Venäjän kanssa.”

Onko mahdollista, että Venäjän toimet tuovat Nato-keskustelun Suomeen?

”Minun mielestäni meidän Nato-keskustelumme on pitkäjänteisempää, eikä se ole ollut reaktio mihinkään äkkinäiseen tilanteeseen.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat