Satamalakon taustalla oleva työsopimusneuvottelu on umpisolmussa: AKT:n Kokon mukaan lakko- ja saartotoimet ovat aiheellisia uhkasakosta huolimatta - Politiikka | HS.fi

Satamalakon taustalla oleva työsopimus­neuvottelu on umpi­solmussa: AKT:n Kokon mukaan lakko- ja saarto­toimet ovat aiheellisia uhka­sakosta huolimatta

Lakon ja saartotoimien taustalla olevassa Keitele Groupin ja Teollisuusliiton työsopimuskiistassa ei näy ratkeamisen merkkejä. Osapuolet ovat erimielisiä jopa siitä, tuleeko neuvotteluja ylipäätään käydä.

AKT:n lakko seisautti tiistaina Suomen satamat.

28.12.2021 18:24

Tiistaina tavaroiden liikkuminen seisahtui kaikissa Suomen satamissa, kun Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) aloitti työnseisauksen.

Satamaoperaattori Stevecon toimitusjohtajan Jari Immosen mukaan työnseisaus osui hankalaan saumaan: satamiin on joulunpyhien jäljiltä muutenkin kasautunut tavaraa. Tilanne ei helpota sekään, että myös ensi viikolla on loppiaisen takia normaalia lyhyempi työviikko, hän kommentoi asiaa STT:lle.

Tilanteen tekee erikoiseksi se, että seisauksen taustalla on noin 550 työntekijän Keitele Groupin ja Teollisuusliiton jumissa olevat työehtosopimusneuvottelut, jotka eivät varsinaisesti suoraan liity AKT:hen millään tavalla.

Ismo Kokko

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko ei kuitenkaan pidä toimia liiallisina. Hänen mukaansa työ­taistelussa on kyse isommista peri­aatteista, järjestäytymis- ja työ­taistelu­oikeudesta.

”Teollisuusliitto on pyytänyt meiltä tukea, ja tällä tiellä jatketaan, kunnes toisin todetaan”, Kokko kommentoi.

AKT aloitti Teollisuusliittoa tukevat toimet jo joulukuussa. Tuolloin sen jäsenet kieltäytyivät käsittelemästä Keiteleen tuotteita Suomen satamissa. Saarto on yhä voimassa, vaikka Helsingin käräjäoikeus on määrännyt sen lopetettavaksi miljoonan euron uhkasakon uhalla.

Tiistain satamalakko oli seurausta siitä, että käräjäoikeuden lopetettavaksi määräämää saartoa oli yritetty murtaa Valkon satamassa Loviisassa.

Kokon mukaan satamalakko on käräjäoikeuden määräämistä uhkasakoista huolimatta aiheellinen, koska käräjäoikeuden perustelut olivat ”täysin väärät”. AKT on jo kahteen kertaan pyytänyt käräjäoikeutta kumoamaan päätöksensä. Ensimmäisen vaatimuksen käräjäoikeus hylkäsi.

”Asia seisoo tällä hetkellä käräjäoikeudessa, eikä toimeenpanoa ole asiassa käynnissä. Meidän näkökulmastamme asia on siis vielä auki”, Kokko toteaa.

AKT:ssä on varauduttu miljoonasakkoihin, mutta Kokko kertoo luottavansa siihen, että käräjäoikeus myöntää tehneensä asiassa virheen.

Saartoa ollaan puolestaan Kokon mukaan valmiita jatkamaan, kunnes Keitele Group suostuu aloittamaan yrityskohtaisen työehtosopimuksen neuvottelut Teollisuusliiton kanssa.

Kokko ei ota kantaa siihen, onko luvassa lisää lakkotoimia, jos neuvottelupöytään ei istuta.

”Edetään päivä kerrallaan. Elämme sellaisia aikoja, joina ratkaistaan, ovatko työntekijöiden järjestäytymis- ja työtaisteluoikeudet meillä voimassa enää.”

Keitele Groupin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio.

Keitele Groupin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio kertoo pitävänsä AKT:n saarto- ja lakkotoimintaa röyhkeänä.

”Tämä on täysin laitonta ja rikollista toimintaa. Sen sanoo jo lakikin”, Kylävainio toteaa ja viittaa käräjäoikeuden päätökseen.

Kylävainion pitää tilannetta alun alkaen erikoisena: hänen mukaansa Keitele Groupin työntekijöistä vain pieni osa on Teollisuusliiton jäseniä. Kiistassa ei hänestä olekaan kyse palkoista vaan Teollisuusliiton halusta käyttää valtaa.

Esimerkkinä Kylävainio nostaa esiin yhtiön voittopalkkiojärjestelmän, joka on taannut henkilöstölle vuosittain Teollisuusliiton työehtosopimusta paremmat palkkaehdot.

”Teollisuusliitto haluaa pienen vähemmistön turvin edustaa koko henkilökuntaa. Meillä ei ole mitään velvollisuutta käydä neuvotteluja heidän kanssaan”, Kylävainio sanoo.

Kylävainio syyttää Teollisuusliittoa myös painostamisesta työ­ehto­sopimus­neuvotteluihin. Hänen mukaansa liitto ei ole lähestynyt asiassa Keitele Groupia hyvässä hengessä vaan pyrkinyt sanelemaan sopimusehdot yksipuolisesti.

”He ovat toimittaneet meille vain ilmoituksia ja uhkailuja”, Kylävainio korostaa.

Teollisuusliitolla on Keitele Groupin järjestäytymisasteesta ja yhtiön kanssa käydyistä neuvotteluista täysin vastakkainen näkemys.

”Teollisuusliiton järjestäytymisaste Keitele Groupissa on yli 50 prosenttia, ja henkilöstöä edustaa siellä neljä pääluottamusmiestä. Teollisuusliitto on myös ainoa mekaanisen metsäteollisuuden toimialalla toimiva työntekijäliitto”, kommentoi Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta Kylävainion näkemyksiä.

”Katsomme siis olevamme ehdottomasti se taho, jonka kanssa Keitele Groupin tulisi työehtosopimuksesta neuvotella.”

Nevaranta pitää virheellisinä myös väitteitä siitä, ettei Teollisuusliitto olisi lähestynyt Keitele Groupia hyvässä hengessä. Hänen mukaansa Keitele Groupin kanssa on toimittu kuten muidenkin alan yritysten kanssa: lähestytty useaan otteeseen pitkin syksyä rakentavassa hengessä.

Tätä puoltaa myös HS:n näkemä sähköpostikirjeenvaihto, jonka mukaan Teollisuusliitto on muun muassa tarjonnut Keitele Groupille mahdollisuutta valmistella pohjaehdotus tulevaksi työehtosopimukseksi.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on puolestaan Twitterissä todennut Keitele Groupin kieltäytyneen myös työsopimuskiistan vapaaehtoisesta sovittelusta valtakunnansovittelijan johdolla.

Aallon mukaan sovittelun käynnistyminen olisi lopettanut käynnissä olevat työtaistelutoimet.

Nevarannan mukaan tilanteessa on toiminut yksipuolisesti ja yhteistyöhaluttomasti Keitele Group. Yritys on muun muassa julistanut alkuvuodesta voimaan tulevat työehtonsa liikesalaisuuksiin nojaten luottamukselliseksi tiedoksi, jota ei saa käsitellä ulkopuolisten kanssa.

”Miten tavallinen työntekijä voi tällaisessa tilanteessa ottaa asioita esille, jos ei voi edes keskustella mahdollisista ongelmista kenenkään ulkopuolisen kanssa”, Nevaranta toteaa.

Keitele Groupin ja Teollisuusliiton neuvottelutilanteen taustalla on osaltaan metsäalan siirtyminen alakohtaisesta työehtosopimuksesta yrityskohtaisiin sopimuksiin sen jälkeen kun Metsäteollisuus ry ilmoitti syksyllä 2020 irtautuvansa yleisistä työehtosopimuksista.

Nevaranta sanoo, että mekaanisen metsäteollisuuden muista noin 200 yrityksestä vain muutamassa on ollut tilanne, jossa Teollisuusliiton kanssa ei ole haluttu neuvotella. Työtaistelutoimia on tähän asti julistettu vain Keitele Groupiin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat