Suomen satamat ja tavaraliikenne seisoivat tiistaina Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n vuorokauden mittaisen lakon vuoksi. Mistä on kyse?
Työnantajapuolen mielestä lakon mittakaava on täysin kohtuuton, sillä sen taustalla oleva työkiista ei koske AKT:ta eikä suurinta osaa Suomen vientiteollisuudesta. Koko Suomeen vaikuttavan lakon syynä on yhden melko pienen yrityksen riita.
Ay-liikkeen kovanaamana perinteisesti tunnettu AKT tukee toista työntekijäliittoa Teollisuusliittoa työehtosopimusneuvotteluissa metsäyhtiö Keitele Groupin kanssa. Keitele ei halua neuvotella noin 500 työntekijänsä työehdoista Teollisuusliiton kanssa. Yritys haluaa keskustella työehdoista henkilöstön kanssa ilman ay-liikkeen läsnäoloa.
AKT aloitti viikko sitten Keitelettä vastaan saarron. Käräjäoikeus kielsi väliaikaisena turvaamistoimena AKT:n saarron miljoonan euron sakon uhalla. Liitto ei tähän suostu, sillä sen mielestä käräjäoikeuden päätös on väärä ja työtaistelu täysin laillinen. Tiistaina työtaistelu laajeni kaikkiin Suomen satamiin, koska AKT:n mukaan Keiteleen saartoa on yritetty murtaa.
Työntekijäpuoli ei välttämättä kerää voimakkailla toimillaan suurta korillista sympatiapisteitä. Kun se toistuvasti syyttää työnantajapuolta ”yhteisten pelisääntöjen rikkomisesta”, ei käräjäoikeuden päätöksen avoin uhmaaminen näytä kovin johdonmukaiselta.
SAK:laiset liitot eivät kuitenkaan tähtääkään julkisuuspelien voittamiseen. Työntekijäpuolen tarkoituksena on nyt näyttää työnantajille, missä menee sen raja: se ei suostu siihen, että työnantajat luopuvat liittojen kanssa neuvoteltavista työehtosopimuksista. Teollisuusliiton ja AKT:n työtaistelu viestittää, että jos yksikin yritys sitä yrittää, yritystä odottavat järeät vastatoimet.
”Työntekijäpuolen tarkoituksena on näyttää, missä menee sen raja.
Metsäteollisuuden viime vuonna tekemä päätös irtautua keskitetystä sopimustoiminnasta ja siirtyä yrityskohtaiseen sopimiseen oli iso muutos. Esimerkiksi Metsä Group, Stora Enso ja UPM ovat siitä huolimatta jo päässeet joihinkin yrityskohtaisiin sopimuksiin työntekijäliittojen kanssa.
Keitele Groupin toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan Ilkka Kylävainion mukaan Teollisuusliitto ei kuitenkaan voi edustaa henkilöstöä neuvotteluissa, koska vain osa henkilöstöstä on Teollisuusliiton jäseniä.
Suomeksi sanottuna Keitele on heittämässä ay-liikkeen pois neuvottelupöydästä. Ay-liike katsoo, ettei työnantaja voi valita, onko liitto työpaikalla neuvottelemassa työntekijöiden puolesta vai ei. Ay-liikkeelle kysymys on eksistentiaalinen: jos se ei ole neuvottelemassa työntekijöiden työehdoista, sillä ei ole enää juuri virkaa.
Keitele Groupin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio.
Kun valtakunnallinen yleissitova työehtosopimus metsäalalla päättyy vuodenvaihteessa, Keitele Groupin työntekijät alkavat noudattaa yhtiön ilmoittamia työehtoja.
Kylävainion mukaan Keiteleen työntekijöiden työehdot pysyvät hyvällä tasolla ja palkat nousevat niin sanottua yleistä linjaa enemmän. Teollisuusliitto on eri mieltä. Sen mukaan Keiteleen ilmoittamat työehdot ovat selvästi voimassa olevaa työehtosopimusta heikommat.
Osapuolet kertovat eri tarinaa muustakin. Kylävainion mukaan työntekijöiden järjestäytymisaste on Keiteleessä alhainen, kun taas Teollisuusliiton mukaan yli puolet työntekijöistä kuuluu liittoon.
Ulkopuolisena osapuolten väitteitä on vaikea arvioida. Vielä vaikeampi on arvioida, kuinka suuri osa Keiteleen työntekijöistä haluaa Teollisuusliiton edustavan heitä työehtojen neuvottelemisessa ja kuinka suuri osa ei.
Ay-liike katsoo, etteivät työnantajat voi vain päättää lakata neuvottelemasta työehdoista liittojen kanssa. Jos useammat yritykset toimisivat, kuten Keitele haluaa toimia, se johtaisi ay-liikkeen näkemyksen mukaan ennemmin tai myöhemmin työehtojen heikkenemiseen. Yksittäisillä työntekijöillä ei ole samanlaista neuvotteluvoimaa kuin liitoilla.
Jotkut työnantajat taas katsovat, että ammattiliitot rapauttavat yritysten kilpailukykyä ja palkanmaksukykyä vaatimuksillaan. Nämä työnantajat uskovat, että sekä yritysten että työntekijöiden kannalta parhaaseen lopputulokseen johtaisi, jos liitot eivät olisi mukana neuvottelemassa työehdoista.
Vaikka tiistain lakossa on siis varsinaisesti kyse vain yhden yrityksen kiistoista, taustalla jylläävät suuret periaatteelliset näkemyserot Suomen työmarkkinoiden tulevaisuudesta.