UPM:n lakko uhkaa vuodenvaihteessa, hoitajien neuvotteluista odotetaan vaikeita – tällainen on alkava työmarkkinakevät - Politiikka | HS.fi

UPM:n lakko uhkaa vuoden­vaihteessa, hoitajien neuvotteluista odotetaan vaikeita – tällainen on alkava työ­markkina­kevät

Työmarkkinajärjestelmän murroksen vuoksi tulevana keväänä ollaan uudenlaisessa neuvottelutilanteessa, mikä voi tuoda työmarkkinakierrokselle odottamattomia yllätyksiä.

Työntekijöitä edustavat Paperiliitto, ammattiliitto Pro ja Sähköliitto ovat ilmoittaneet UPM:ää koskevista lakoista, jotka kestäisivät vuoden alusta 22. tammikuuta saakka. Kuvassa UPM:n Tervasaaren paperitehdas Valkeakoskella.

29.12.2021 20:39

Tiukka työmarkkinakevät otti vuoden viimeisillä metreillä varaslähdön, kun Keitele Groupin ja Teollisuusliiton välinen työsopimuskiista eteni keskiviikkona lakkovaroituksen tasolle saakka.

Eikä Keitele Group ei ole ainoa lakkouhan alla oleva yritys: vuoden alusta myös Metsäyhtiö UPM:llä on käynnistymässä lakko, jonka osapuolena ovat Paperiliitto, ammattiliitto Pro ja Sähköliitto, mikäli neuvotteluissa ei edetä.

Paperiliitto antoi keskiviikkona vielä ehdotuksensa uudeksi työehto­sopimukseksi, joka liiton mukaan vastaa muiden alan yritysten jo hyväksymiä työehtosopimuksia. Niiden piirissä on jo noin 75 prosenttia Paperiliiton paperiteollisuudessa työskentelevistä jäsenistä.

Umpikujaan ajautuneiden neuvottelutilanteiden taustalla on osaltaan työmarkkinajärjestelmän murros, kun alakohtaisista työehtosopimuksista on luovuttu. Metsäteollisuuden irtisanouduttua alakohtaisesta työehtosopimuksesta työntekijäliitot ovat neuvotelleet työehdoista suoraan yritysten kanssa.

Työmarkkinajärjestöjen arvioiden mukaan murros tekee työmarkkinakierroksesta aikaisempaa vaikeammin ennustettavan. Mitä enemmän neuvotteluja hajautetaan, sitä useampi osapuoli osallistuu työehtosopimuksista neuvottelemiseen. Tällöin myös mahdollisten pattitilanteiden määrä kasvaa.

Toisaalta umpikujat ovat pienempiä kuin ennen. Siinä missä aikaisemmin alakohtaisten neuvottelujen keskeytyminen tarkoitti ongelmia koko alalle, saattaa sopimuksettomaan tilaan ja työtaisteluiden kohteeksi päätyä nyt vain yksittäinen yritys. Keitele Groupin tilanne on tästä hyvä esimerkki.

Murros tekee työmarkkinakierroksesta aikaisempaa vaikeammin ennustettavan.

Teknologiateollisuus tulee olemaan yksi niistä aloista, joiden neuvotteluista on tulossa poikkeuksellisen mielenkiintoiset. Alan yleinen työehtosopimus päättyi marraskuun lopussa, eikä uutta ole saatu vielä neuvoteltua. Neuvottelut eivät ole näyttäneet erityisen helpoilta: joulukuussa neuvotteluja pyrittiin vauhdittamaan muassa ylityö- ja vuoronvaihtokielloin.

Metsäteollisuuden tavoin myös teknologiateollisuus on irtautunut osin yleisistä työehtosopimuksista. Valtaosa teknologia-alan yrityksistä tulee siis neuvottelemaan valtakunnallisesta työehtosopimuksesta, osa puolestaan yrityskohtaisesti suoraan työntekijöiden ja työntekijäjärjestöjen kanssa.

Nähtäväksi jää, millä tavalla työnantajakentän jakautuminen vaikuttaa teknologiateollisuuden neuvottelujen kulkuun. Mikäli alan valtakunnallisen työehtosopimuksen aikaansaaminen venyy huomattavasti, saattaa se vaikuttaa myös muihin neuvotteluihin, joissa muuten olisi verrattu palkankorotustoiveita teknologiateollisuudessa aikaansaatuihin.

Teknologiateollisuuden lisäksi vuoden alkaessa neuvotteluvuorossa on kemianteollisuus, jonka työehtosopimukset umpeutuvat vuodenvaihteessa.

Helmikuussa nähdään työmarkkinakevään toinen vaikea paikka, kun neuvotteluvuoroon tulevat valtion ja kuntien sosiaali- ja terveysalan työehtosopimukset.

Mikäli teknologiateollisuuden neuvottelut venyvät helmikuulle saakka, voi niillä olla myös välillisiä vaikutuksia sote-alan neuvotteluihin. Sote-alan neuvotteluissa hiertää nimittäin työntekijäpuolen jo pitkäaikainen vaatimus alan palkkatason nostamisesta enemmän kuin muilla aloilla palkkaerojen kuromiseksi.

Neuvotteluja tulee myös vaikeuttamaan jatkuva koronavirustilanne, joka on aiheuttanut alalla resurssien puutetta ja hoitajissa väsymystä. Esimerkiksi keväällä 2020 kunta-alan työehtoneuvotteluissa sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy vaati palkankorotusten lisäksi myös erityistä ”koronalisää”, jota olisi maksettu pandemian ajan. Tuolloin lisä jäi saamatta.

Sosiaali- ja terveysalan lisäksi helmikuussa neuvotellaan myös muista kunta-alan sopimuksista sekä muun muassa auto- ja kuljetusalan sekä energia- ja elintarviketeollisuuksien työehtosopimuksia.

Loppukeväästä vuoroon tulee puolestaan koronapandemian vaikutusten vuoksi mielenkiintoinen matkailu- ja ravintola-ala.

Helpottava tekijä kevään työmarkkinaneuvotteluissa tulee olemaan käynnissä oleva talouskasvu.

Noususuhdanteessa työnantajilla on paremmat mahdollisuudet vastata työntekijäjärjestöjen palkankorotustoiveisiin ja toisaalta suurempi halu välttää mahdollisia lakkotilanteita tilauskirjojen ollessa täysiä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat