Hallitus lupasi koronapassia myös omikronin keskelle, mutta kikkailu kostautui taas välipäivinä tylysti - Politiikka | HS.fi

Hallitus lupasi korona­passia myös omikronin keskelle, mutta kikkailu kostautui taas väli­päivinä tylysti

Hallituksen suunnitelma jäädyttää koronapassi vain osittain törmäsi oikeudellisiin esteisiin, mutta todellinen syy oli hallituksen sotkuinen viime hetken kompromissi, kirjoittaa talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö Jussi Pullinen.

Pääministeri Sanna Marin (sd) saapui Säätytalolle hallituksen neuvotteluihin 21. joulukuuta.

29.12.2021 12:09 | Päivitetty 29.12.2021 12:57

Kun pääministeri Sanna Marin (sd) pyhien alla 21. joulukuuta astui kameroiden eteen Säätytalolla, hänellä oli selkeä viesti.

Suomeen tulisi taas tiukkoja keskitettyjä koronarajoituksia mutta yhdellä poikkeuksella. Koronapassilla ”matalan riskin” tapahtumat voisivat yhä olla auki, jos alueet katsovat tautitilanteen sallivan sen. Suuren tartunta­riskin tapahtumissa koronapassia ei sen sijaan enää voisi käyttää missään päin Suomea.

”Esimerkiksi kirjastoissa tai sellaisissa tilaisuuksissa tai toiminnoissa, joissa on määritellyt istumapaikat, tällaisissa matalan riskin tilaisuuksissa olisi edelleen passilla mahdollista pitää nämä tilaisuudet ja toiminnot käynnissä”, Marin sanoi.

”Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt tällaisen riski­arviointi­taulukon, ja sieltä on mahdollista katsoa, mikä on matalan riskin toiminta eli nämä voitaisiin pitää passilla edelleen auki.”

Riskikartoitus on monitulkintainen: esimerkiksi kirjastojen arkitoiminnassa passia ei voi vaatia lainkaan, mutta niissä järjestettävät yleisötilaisuudet ovat eri asia. Marinin koko puheenvuoron voi katsoa videolta:

Hallituksen linjaus vaikutti jo Marinin kertoessa omituiselta lisäpalalta valmiiksi sekavaan rajoitus-Suomen tilkkutäkkiin.

Lounais-Suomen aluehallintovirasto oli jo päivää ennen hallituksen neuvotteluja kieltänyt kaikki yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset sisätiloissa ja ulkotiloissa joulunpyhien ajaksi. Näistä kielloista ei voi vapautua koronapassilla, ei edes ”matalan riskin” tilaisuuksissa.

Tämän Marinkin Säätytalolla tunnusti mutta ilmaisi hallituksen tahtotilan olevan se, että aivan kaikkea ei tarvitsisi sulkea niillä alueilla, joilla tautitilanne on lievempi.

”On toki mahdollista, että alueet ottavat tätäkin kireämpiä rajoitustoimia käyttöön”, Marin sanoi.

"Mutta hallituksen näkemys on se, että matalan riskin tilaisuuksia passilla voitaisiin ylläpitää.”

Tavoitteena oli saada tämän mahdollistava koronapassin ”osittainen jäädytys” päätettyä 28. joulukuuta eli eilen tiistaina.

Tiistaina kävi ilmi, että hallitus lupasi liikaa.

Marinin ilmoituksen jälkeen suurimpia kaupunkeja ympäröivillä alueilla aluehallintovirastot ovatkin ottaneet täyssulun käyttöön.

HS:n kartoituksen mukaan kaikki yleisötilaisuudet oli keskiviikkona kielletty Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla sekä Punkalaitumen kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Muualla Suomessa voimassa on lievempiä rajoituksia, joita on voinut tähän asti kiertää koronapassilla. Teatteriesitykset, urheilutapahtumat ja tilaisuudet ovat siis voineet tapahtua, kunhan passia on kysytty ovella.

Tämän asiantilan jatkuminen pienen riskin tilaisuuksissa – jollaisia ovat esimerkiksi juuri numeroidun istumapaikan kulttuuririennot ja urheilu­tapahtumat – oli siis myös hallituksen tahto ja pääministerin suusta tullut lupaus.

Lue lisää: Hallitus jäädytti korona­passin, mutta monilla alueilla kaikki säilyy ennallaan: Tällaisia rajoituksia Suomessa on nyt voimassa

Tiistaina kävi ilmi, että hallitus lupasi liikaa.

Koronapassin osittainen jäädyttäminen oli tarkoitus tehdä hallituksen antamalla asetuksella, ei eduskuntaan vietävällä lainmuutoksella. Passin jäädyttäminen kokonaan asetuksella onkin lain perusteella mahdollista, jos tautitilanne pahenee.

Epäselvyys koski sitä, voiko hallitus asetuksella jäädyttää passin omin päin vain osittain. Osittainen peruminen olisi antanut hallituksen käytännössä asettaa eri elin­keino­harjoittajat omalla päätöksellään hyvin eriarvoiseen asemaan.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesikin aivan valtioneuvoston istunnon alla, että hallituksen suunnitelmassa on yhä ”avoimia oikeudellisia kysymyksiä” ja pyysi jättämään asian pois hallituksen päätöksistä.

Käytännössä hallitus yritti siis runnoa pikavauhtia läpi koronapäätöstä, joka ei perustunut lakiin.

Syntyi kriisi, jonka selvittelyssä meni loppupäivä. Tiistaina alkuillasta hallitus joutuikin pitämään vielä uuden istunnon, jotta koronapassista voitaisiin päättää edes jotakin. Jos mitään ei olisi tehty, täyssulun ulkopuolisessa Suomessa kaikki olisi pyörinyt tästä päivästä alkaen koronapassilla kuin koronaviruksen omikronmuunnosta ei olisikaan.

Lopputulos oli, että hallitus perui Marinin Säätytalon portailla antaman lupauksen: koronapassia ei jäädytetty osittain vaan kokonaan. Muu ei ollut oikeudellisesti mahdollista.

Se tarkoittaa, että lievempienkään rajoitusten alueilla koronapassiakaan käyttämällä ei enää voi täyttää teatteri­katsomoita eikä urheilu­lehtereitä – on tyydyttävä 20 tai 50 katsojaan tai pantava pillit pussiin.

Samanlainen oikeudellinen sekasotku syntyi, kun hallitus yritti tuoda Suomeen liikkumis­rajoituksia.

Lue lisää: Hallitus päätyi sittenkin jäädyttämään korona­passin, oikeus­kansleri Pöysti tyrmäsi alkuperäisen suunnitelman

Episodi jäi välipäivien uneliaassa ilmapiirissä poliittisesti varsin vähälle huomiolle – edes oppositio ei ole tarttunut siihen kovin hanakasti. Korona­hallinnoinnissa se kuitenkin asettuu samaan jatkumoon monen muun poliittisena kompromissina pikavauhtia kokoon kikkaillun päätöksen kanssa.

Samanlainen oikeudellinen sekasotku syntyi esimerkiksi keväällä, kun hallitus yritti tuoda Suomeen liikkumis­rajoituksia. Poliittisten neuvottelujen tuloksena syntyi niin monimutkainen vyyhti erilaisia raja-arvoja, että koko ajatus kaatui eduskunnassa omaan oikeudelliseen mahdottomuuteensa.

Sama maku jää myös korona­passi­episodista. Passin osittainen jäädytys oli poliittinen kompromissi, jossa hallitus ei halunnut ottaa vastuuta koko Suomen sulkemisesta vaan halusi viimeiseen asti pitää edes osan Suomesta auki – ja jättää vaikeat sulkupäätökset alueille.

Koronapassin kokonaishyllytyksen yhteydessä hallitus tiedottikin, että se ryhtyy valmistelemaan nyt perusteellisemmin passisäännösten uudistusta, jotta rajoitustoimia voitaisiin jatkossa ”kohdentaa tarkemmin”.

Yhdeltä koronasekoilulta olisi vältytty, jos tämä perusteellisemman valmistelun tarve olisi tunnistettu hyvissä ajoin.

Täydennetty 29.12. kello 12.53: Lisätty tieto siitä, että kirjastojen normaalitoiminnassa koronapassia ei voida vaatia lainkaan. Kirjastot ovat esimerkiksi Helsingissä auki, vaikka yleisötilaisuudet on kielletty.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat