Maailmanpolitiikan professori haluaa presidentti Niinistöltä moraalista johtajuutta Venäjän aiheuttamassa kriisissä: ”Niinistö on ollut ehkä hieman hämmentynyt” - Politiikka | HS.fi

Maailmanpolitiikan professori haluaa presidentti Niinistöltä moraalista johtajuutta Venäjän aiheuttamassa kriisissä: ”Niinistö on ollut ehkä hieman hämmentynyt”

Professori Heikki Patomäki katsoo, että vaikka sodan uhka on kasvanut, niin myös Venäjän näkökulmaa pitää yrittää ymmärtää.

Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki peräänkuuluttaa presidentti Niinistöltä johtajuutta.

29.12.2021 17:33

Professori Heikki Patomäki pitää Venäjän ja Ukrainan välistä sodan uhkaa nyt alhaisena mutta selvästi korkeampana kuin viisi vuotta sitten:

”Se, että vuoden 2022 aikana tapahtuisi jotain niin suurisuuntaista, että Venäjä lähtisi laajentamaan sotaa Ukrainassa käyttäen avoimesti omia asevoimiaan, pitäisin sen todennäköisyyttä viiden ja kymmenen prosentin välillä.”

Patomäki työskentelee maailmanpolitiikan professorina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hän on toiminut professorina myös Australiassa, Britanniassa ja Japanissa.

Patomäki on kansainvälisesti palkittu tutkija-aktivisti, joka on osallistunut monien järjestöjen ja puolueiden toimintaan ja kehitellyt maailmanpuolueen ideaa. Hän on ollut muun muassa vasemmistoliiton ehdokkaana kolmissa vaaleissa.

HS on aiemmin kysynyt arvioita Venäjän toimista esimerkiksi saksalaiselta Venäjä-asiantuntija Stefan Meisteriltä ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäseniltä.

Venäjä julkisti joulukuun 17. päivä Yhdysvalloille ja Natolle suunnattuja sopimusehdotuksia, jotka on lännessä tulkittu pyrkimykseksi takaisin vanhaan etupiiriajatteluun. Samaan aikaan Venäjä on keskittänyt vahvoja asevoimia Ukrainan rajan lähelle.

Monet asiantuntijat pitävät mahdollisena, että Ukrainan sota laajenee. Suomen poliittisessa johdossa Venäjän toimet ovat aiheuttaneet neuvottomuutta. Jopa Natoon liittymistä on väläytetty.

Patomäki muistuttaa, että kansainvälisen politiikan teorian poliittisen realismin keskeinen periaate on pyrkiä katsomaan tilanteita eri toimijoiden näkökulmasta. Kuten nyt myös Venäjän.

Patomäki arvosteleekin suomalaisia viestimiä siitä, etteivät ne ole pyrkineet kuvaamaan tilannetta eri toimijoiden näkökulmasta tai analysoimaan syvemmin.

Suomalaisilla journalisteilla ei ole hänen mukaansa ”aikaa tai kärsivällisyyttä tai intellektuaalisia kykyjä käydä asioita läpi”, joten juttuja kopioidaan läntisestä mediasta.

”Venäjän näkökulmasta on tietenkin selvää se, että Naton laajentuessa ja sen sotilaallisen voiman työntyessä lähemmäksi Venäjän rajoja, tilanne on sellainen, joka laukaisee helposti reaktion. Tilanteessa, jossa monien vuosien ajan Naton laajenemista ja myös Euroopan unionin politiikkaa on turvallistettu Venäjällä.”

Turvallistamisella Patomäki viittaa Venäjän näkökulmasta asioihin, jotka vaativat normaalista oikeusperiaatteista poikkeavia toimenpiteitä ja mobilisaatiota, koska Venäjä tulkitsee näkevänsä ulkopuolelta tulevan eksistentiaalisen uhan eli uhan, joka liittyy Venäjän olemassaoloon.

Patomäki näkee turvallistamisen liittyvän myös Venäjän sisäiseen kehitykseen, jossa hierarkkisen valtarakenteen vahvistuminen on luonut tilaa sille, että poliittisiin kiistoihin voidaan vastata sotilaallisesti.

”Sotilasapu Ukrainalle on johtanut tilanteeseen, jossa Ukraina voi periaatteessa ratkaista tilanteen sotilaallisesti. Venäjän näkökulmasta se olisi aikamoinen kasvojen menetys ja Putinin hallinnolle sisäpoliittinen isku”, Patomäki sanoo.

Venäjä vaatii, että Naton laajeneminen itään on estettävä. Suomessa on pohdittu, koskisiko vaatimus myös Suomea.

”Ymmärtääkseni kysymys on nimenomaan niistä alueista, jotka ovat kuuluneet aikaisemmin Neuvostoliittoon. Venäjän näkökulmasta tulkinta on ollut se, että kylmän sodan päättyessä venäläisten annettiin ymmärtää, ettei Nato tule laajenemaan. Venäjän tulkinnan mukaan tätä luottamukseen perustuvaa lupausta on rikottu toistuvasti ja jatkuvasti”, Patomäki sanoo.

”Se, mitä Putin puhuu punaisesta viivasta, tarkoittaa sitä, että vaikka venäläiset ovat monta kertaa antaneet periksi tietyissä vaiheissa, niin jossain menee se raja, että sen yli ei voida mennä. Nyt on kysymys sen rajan vetämisestä.”

Patomäki sanoo, että Venäjän kaavailemalla etupiiriajattelulla ei ole mahdollisuuksia onnistua.

Sen sijaan hänen mielestään olisi mahdollista, että Nato sitoutuisi olemaan laajentumatta esimerkiksi tietyksi ajaksi ilman että annettaisiin sitoumuksia siitä, että jotkut maat olisivat Venäjän etupiirissä.

”Se on minusta täysin järkevää ja mahdollista.”

Patomäen mukaan Venäjälle periksi antaminen ei olisi Euroopan ”suomettamista”. Hän sanoo, että Suomi aikoinaan ”hyödynsi erittäin menestyksekkäästi suhteitaan Venäjään ja länteen”.

”Minusta se oli erittäin menestyksellinen politiikkaa.”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut julkisuudessa vaitonainen Venäjän vaatimuksista. Patomäen mukaan presidentin kannattaisi nyt hyödyntää Suomen ”kulttuurista pääomaa”.

”Se tarkoittaa myös puheenvuoroja Suomessa, josta ne leviävät laajemmin. Uudenvuoden puhe on tietysti se perinteinen paikka. Siinä nähdään, uskaltaako Niinistö ikään kuin tulla ulos”, Patomäki pohtii.

Patomäki kaipaa moraalista johtajuutta, joka näyttäisi tietä:

”Että miten tämä asia pitää ottaa haltuun ja yrittää avata, mikä Suomen rooli tässä kaikessa on. Niinistö on ollut ehkä hieman hämmentynyt eikä tiedä, miten tässä tilanteessa pitää toimia. Ehkä se on syy, miksi hän on ollut hiljaa”, Patomäki sanoo.

”Olen sitä mieltä, että ehdottomasti hänen pitäisi lausua näkemyksiä näistä asioista. Hän on lausunut näkemyksiä monista asioista, jotka eivät edes presidentille nykyisen perustuslain puitteissa kuulu. Tämä on sellainen asia, joka ehdottomasti kuuluu.”

Niinistön kuuluttamaa Helsingin henkeä tarvittaisiin nyt enemmän kuin koskaan kylmän sodan jälkeen, sanoo Patomäki.

Professorin mielestä olisi absurdia, jos Venäjän uhkaaviin toimiin vastattaisiin lisäämällä uhkaa Venäjään päin.

”Se tarkoittaa vain eskalaatiota. Jos tämä johtaisi sotaan, siinä on riski ydinsodasta.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat