Tilanne työmarkkinoilla tulehtui pahoin, järjestöjohtajat täysin erimielisiä ay-liikkeen asemasta: ”Olemme murroskohdassa” - Politiikka | HS.fi

Tilanne työmarkkinoilla tulehtui pahoin, järjestöjohtajat täysin erimielisiä ay-liikkeen asemasta: ”Olemme murroskohdassa”

Suomen Yrittäjien mielestä yritysten pitää yhä useammin neuvotella työehdoista suoraan henkilöstönsä eikä ammattiliiton kanssa. Työntekijäjärjestö SAK on eri mieltä, eikä työnantajajärjestö EK:kaan halua eroon työehtosopimuksista.

EK:n Ilkka Oksala, Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen ja SAK:n Ilkka Kaukoranta.

29.12.2021 15:21

Työmarkkinatoimijoilla on eriävät näkemykset siitä, mihin suuntaan suomalaisten työehdoista sopimista pitää kehittää. Auto- ja kuljetusalan työtekijäliitto AKT seisautti tiistaina tukilakolla Suomen satamat vuorokaudeksi. Taustalla on se, ettei metsäyhtiö Keitele Group suostu neuvottelemaan työntekijöidensä työehdoista työntekijäliitto Teollisuusliiton kanssa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen katsoo, että työehdoista tulisi vastaisuudessa neuvotella yhä enemmän suoraan työnantajan ja työntekijöiden kesken ilman ammattiliiton läsnäoloa.

Mikael Pentikäinen

”Yritys ja sen työntekijät tuntevat itse parhaiten omat tarpeensa”, hän sanoo.

Pentikäisen mielestä yritykset voivat kyllä halutessaan sopia talokohtaisia työehtosopimuksia ammattiliittojen kanssa etenkin tilanteissa, joissa suuri osa työntekijöistä kuuluu liittoon.

”Mutta ammattiliitto voi edustaa vain omia jäseniään. Muillakin pitää olla oikeus neuvotella työehdoistaan. Eikä liitto voi etenkään pakottaa yrityksiä tekemään sopimuksia kanssaan. Yrityksilläkin on sopimisenvapaus.”

Työntekijäjärjestö SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta puolestaan katsoo, että yritysten pyrkimykset irtautua ammattiliittojen kanssa sovittavista työehtosopimuksista ovat huolestuttavia. Jos työntekijät eivät pysty puolustamaan etujaan kollektiivisesti vaan sopivat työehdoista itse työnantajan kanssa, se johtaa Kaukorannan mukaan yritysten saneluvallan kasvuun ja työelämän heikkenemiseen.

”Ei sitä tietenkään pidä liioitella, ei kyse olisi mistään paluusta 1800-luvulle. Mutta varoittavaa esimerkkiä voi katsoa vaikkapa Yhdysvalloista. Me uskomme, että pohjoismainen työehtosopimuksiin perustuva malli takaa paremmat työehdot”, Kaukoranta sanoo.

Ilkka Kaukoranta

”Olemme eräänlaisessa murroskohdassa.”

Ammattiliittojen ja työehtosopimusten vaikutus näkyy hänen mukaansa palkkoja enemmän niin sanotuissa tekstikysymyksissä, eli esimerkiksi työntekijöiden oikeudessa erilaisiin vapaisiin. Ne koskevat käytännössä usein myös esimerkiksi työehtosopimusten ulkopuolella olevia ylempiä toimihenkilöitä, Kaukoranta sanoo.

”Nyt työnantajapuoli on halunnut lyödä vakiintuneen sopimisjärjestelmämme pirstaleiksi, ja olemme eräänlaisessa murroskohdassa.”

Kaukoranta kuvaa perinteistä yleissitovien työehtosopimusten neuvottelemista ”laihojen kompromissien tekemiseksi”, jossa väännetään ”joistain palkan promilleista”. Nyt kun työnantajapuoli on ainakin osin haluamassa eroon yleissitovista, kaikkia alan yrityksiä koskevista työehtosopimuksista, monissa yrityksissä on käsillä uusi tilanne. Niissä väännetään nyt ensimmäistä kertaa siitä, miten ja kuka työntekijöiden työehdoista ylipäätään päättää.

Suomen Yrittäjien Pentikäisen mielestä tilanne ei ole niin dramaattinen.

”Meillä on nykyisinkin yli 20 000 yritystä, joissa ei noudateta työehtosopimusta. Niissä ei ole työrauhavelvoitetta, mutta harvoinpa sieltä julkisuuteen mitään kiistoja nousee. Tyypillisesti työnantaja ja työntekijät pystyvät sopimaan asiat keskenään.”

Pentikäinen on arvostellut AKT:n tukilakkoa ankarasti. Hän sanoi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa keskiviikkona, että ”AKT toimii kuin Lapuan liike 1930-luvulla, lain ja järjestyksen yläpuolella”. Hän viittasi siihen, että AKT jatkaa Keitele Groupiin kohdistuvaa saartoa siitä huolimatta, että käräjäoikeus kielsi saarron turvaamistoimena.

Aiemmin Pentikäinen on kuvaillut AKT:n toimia ”mafiamaiseksi uhkailuksi”.

SAK:n Kaukoranta hämmästelee Pentikäisen käyttämiä vertauksia.

”En ymmärrä, miten rauhanomaista työtaistelua voi verrata väkivaltaa ja murhia harjoittaneiden liikkeiden toimintaan. Ay-puoleltakin on varmasti joskus käytetty kovaa retoriikkaa, mutta harvoin ihan näin pahasti on lähtenyt lapasesta. Minä olen enemmän niiden rauhallisten laihojen kompromissien ystävä.”

Pentikäinen sanoo seisovansa sanojensa takana.

”Ihmettelen tällaista herkkänahkaisuutta.”

”Ammattiyhdistys osaa itsekin kovan retoriikan, ja kyllä tässä on itse kukin saanut vuosien varrella kuulla yhtä ja toista. En halua loukata ketään, mutta ihmettelen tällaista herkkänahkaisuutta.”

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Ilkka Oksala ei halua Keitele Groupin tapaukseen kantaa millään tavoin. EK:lla ei kuitenkaan ole halua hankkiutua eroon ammattiliittojen kanssa neuvoteltavista työehtosopimuksista.

Ilkka Oksala

EK kannattaa mallia, jossa ensin vientialoille sovitaan toimialakohtaiset työehtosopimukset ja sitten muilla aloilla sovitaan kustannusvaikutuksiltaan enintään yhtä hyvistä parannuksista työehtoihin.

”Tätä mallia on nyt sovellettu kahdella kierroksella, ja tätä mallia me olemme pitäneet hyvänä. Ruotsissa tämänkaltainen malli on toiminut jo vuosikymmeniä.”

EK:n mielestä yritysten mahdollisuuksia sopia työehdoista paikallisesti pitää lisätä sekä työehtosopimuksissa että lainmuutoksilla.

Oksala tuomitsee myös jyrkästi AKT:n tiistain tukilakon, joka kohdistui myös lukuisiin muihin yrityksiin kuin Keitele Groupiin. EK ajaa lain muuttamista niin, että ”tällaiset kohtuuttomat, ulkopuolisiin kohdistuvat tukilakot” kiellettäisiin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat