Suomessa pidetään matalaa profiilia, vaikka Venäjä uhkaa Nato-optiota – Tutkijat selventävät, miksi Suomi on pysynyt niukkasanaisena - Politiikka | HS.fi

Suomessa pidetään matalaa profiilia, vaikka Venäjä uhkaa Nato-optiota – Tutkijat selventävät, miksi Suomi on pysynyt niukkasanaisena

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan ja politiikan tutkija Johanna Vuorelman mukaan suomalaiseen ulkopolitiikan perinteeseen kuuluu Venäjään liittyvä pidättyväisyys, vaikka presidentti Niinistö on viime aikoina ottanut kantaa varsin suorapuheisesti muihin asioihin.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö itsenäisyyspäivän juhlassa vuonna 2021.

31.12.2021 2:00 | Päivitetty 31.12.2021 7:11

Joulukuun alussa Venäjän presidentti Vladimir Putin antoi yllättävän lausunnon, jossa hän vaati sotilasliitto Natolta ”konkreettisia sopimuksia” siitä, ettei liitto laajene idän suuntaan. Käytännössä tällainen konkreettinen sopimus estäisi siis esimerkiksi Ukrainaa, mutta myös Suomea liittymästä Naton jäseneksi.

Presidentti Sauli Niinistö tyytyi kommentoimaan aihetta tuolloin STT:lle sähköpostitse: ”Päätökset uusien jäsenien liittymisestä tehdään hakijamaan ja Naton 30 jäsenen välillä ja jäsenyyksistä päättäminen on hakijan ja Naton jäsenmaiden asia”, Niinistö totesi.

Myöhemmin Niinistö keskusteli myös puhelimessa Putinin kanssa aiheesta. Kremlin verkkosivuilla kerrotaan, että Putin korosti puhelussa uudelleen välttämättömyyttä aloittaa heti neuvottelut Yhdysvaltain ja Naton kanssa.

Tasavallan presidentin kanslian puhelusta julkaisemassa tiedotteessa Putinin puheista ei ole mainintaa, mutta sen mukaan Niinistö totesi puhelussa, että Suomella on ”selonteoista ilmenevä vakaa ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja”.

Näitä niukkoja kommentteja lukuun ottamatta Suomen ulkopoliittinen johto ei ole Venäjän vaatimuksiin julkisesti juuri ottanut kantaa.

Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltola.

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan hiljaisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kulisseissa tapahtuisi asioita. Hänen mukaansa Yhdysvallat, Nato ja EU tulevat varmasti jossain vaiheessa vielä palaamaan asiaan Venäjän kanssa. Tätä hänen mukaansa Suomessakin todennäköisesti nyt odotetaan.

”Ei haluta mennä siihen ansaan, että Venäjä vain pelkällä ilmoituksella saa lännessä pakan sekaisin”, Aaltola toteaa.

”On siis varsin luontevaa ja ymmärrettävä, että nyt pyritään vaikuttamaan asioihin kulisseissa ja pitämään linjoja auki eri suuntiin.”

Aaltolan mielestä matala profiili ei tarkoita myöskään sitä, että Venäjän lausunto olisi pelkkää sanahelinää, tai että sillä ei olisi mitään vaikutusta lännen ja Venäjän välisiin suhteisiin. Hänen mukaansa Venäjän lausunto haastaa yllättävän avoimesti vallalla olevan ja Venäjänkin useaan kertaan allekirjoittaman periaatteen, jonka mukaan maan rajanaapurit saavat suvereenisti tehdä omat turvallisuusratkaisunsa.

”Nyt kun Venäjä avoimesti pyrkii epäämään naapurimailta tämän oikeuden, niin onhan se aika hätkähdyttävää ja povosoivaa, mutta ei siitä kannata liikaa provosoitua. Suomessa toki aina on tiedetty, että Venäjä näkee asian näin, mutta ennen sitä ei ole kuultu idästä ääneen tai konfliktin uhalla”, Aaltola sanoo.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma.

Suomalaiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perinteeseen Aaltolan mukaan myös kuuluu tietynlainen pidättyväisyys. Kun tilanne on päällä, pysyttäydytään linjassa ja kerrotaan julkisuuteen vain perusasiat.

”Suomen ulkopolitiikka ei ole perinteisesti ollut julistuksenomaista ja nopeasti muuttuvaa”, Aaltola toteaa.

Samoilla linjoilla on politiikan tutkija Johanna Vuorelma, jonka mukaan matala profiili Venäjän vaatimusten jälkeen noudattaa Suomen ulkopolitiikan perinnettä.

”Suomessa ulkopolitiikan perinne on perustunut kylmän sodan aikakaudelta saakka heijastuvaan puhetapaan, jossa Venäjästä puhutaan kryptisesti ja kierrellen, varsin kapean retorisen kehikon kautta. Varotaan siis sanomasta ääneen ajatusta siitä, että Venäjä on Suomelle turvallisuusuhka.”

Vuorelman mukaan tämä voidaan helposti havaita vertaamalla presidentti Niinistön Venäjää koskevia lausuntoja tämän muihin ulostuloihin. Siinä missä esimerkiksi Suomen koronavirustilanteeseen tai EU:n elvytyspakettiin Niinistö on viime aikoina ottanut kantaa varsin suorapuheisesti, Venäjän kohdalla vastaavaa ei ole nähtävissä.

”Myös moniin muihin turvallisuusuhkiin liittyen, kuten terrorismiin tai pakolaiskriisiin, Niinistö on puheissaan varsin suoraan esittänyt huolensa.”

”Suomen ulkopolitiikka ei ole perinteisesti ollut julistuksenomaista."

Perinne poikkeaa vahvasti myös siitä, miten esimerkiksi muualla Euroopassa tai vaikkapa Venäjällä ulkopolitiikasta puhutaan. Vuorelman mukaan ero tulee hyvin esiin Suomen ja Venäjän tavoista tiedottaa Niinistön ja Putinin välisestä puhelinkeskustelusta joulukuussa.

”Aivan vastaavalla tavalla kuin Suomessa, myös Venäjällä on tietty retorinen kehys, jonka kautta omille kansalaisille puhutaan maan ulkopoliittisesta toiminnasta.”

”Näiden kehikkojen erilaisuus kertoo myös siitä, että yhteistä tilannekuvaa maiden välisestä politiikasta ei laajasti jaeta. Jos edes se, miten puhutaan, ei ole samalla linjalla, lisää se aina epävakautta ja potentiaalista epäluottamuksen kasvua.”

Vuorelma pitää todennäköisenä, että lauantaina kuultavassa presidentti Niinistön uudenvuodenpuheessa Venäjä mainitaan tavalla tai toisella.

”Mutta asia otetaan todennäköisesti esiin kryptisesti dialogin, luottamuksen ja Helsingin hengen kautta”, Vuorelma sanoo.

”Siinäkin tulee siis näkymään todennäköisesti perinteinen Venäjä-linja, jossa ei haluta asemoida Suomea suhteessa konfliktiin, vaan pyritään tarkkailemaan konfliktia pikemminkin neutraalina ja ulkopuolisena toimijana.”

Myös Ulkopoliittisen instituutin Aaltola uskoo asian nousevan esille tavalla tai toisella. Ainakin Suomen ulkopolitiikan perusasiat tullaan hänen mukaansa todennäköisesti puheessa kertaamaan.

”Suomi on aina ollut Venäjään varautunut ja sitä kautta on rakennettu aikaa kestävä konsepti, joka perustuu siihen, ettei itse haluta olla epävakauttamassa tilanteita, jos epävakautta on ilmassa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat