Lämpö ei heti lopu lakon takia tehdaskaupungeissa, mutta kustannusten nousu huolestuttaa - Politiikka | HS.fi

Lämpö ei heti lopu lakon takia tehdas­kaupungeissa, mutta kustannusten nousu huolestuttaa

Lappeenrannassa, Raumalla ja Kouvolassa valmistellaan varavoimaloiden käynnistämistä, kun lakko lakkauttaa UPM:n kaukolämmön tuotannon.

Lakkovahti UPM:n Kaukaan tehtaanportilla Lappeenrannassa tammikuussa 2020.

31.12.2021 13:58

Lauantaina alkava työtaistelu UPM:n tehtailla häiritsee tehdaskaupunkien lämmön­tuotantoa, mutta asukkaat eivät välttämättä huomaa lakon vaikutuksia ainakaan heti. Siitä varavoimalat pitävät huolen.

Esimerkiksi Lappeenrannassa on sen verran varavoimaloita, että lämpöä pystytään tuottamaan, vaikka Kaukaan Voiman biovoimalaitos ajetaan alas.

”Tavallinen asukas ei heti huomaa mitään, sillä saamme varalaitokset käynnistettyä välittömästi ja hallitusti”, sanoo Lappeenrannan energian toimitusjohtaja Arto Nikkanen.

”Vaihtoehtonahan meillä on käyttää maakaasua ja öljyä, mikä tietysti on myös kalliimpaa sen lisäksi, ettei se ole uusiutuvaa”, Nikkanen sanoo.

Riskin Nikkanen näkee myös siinä, että varakattiloihin tulisi häiriöitä.

”Vetosimmekin lakon neuvotteluosapuoliin, että työtaistelu rajattaisiin voimalaitosten ulko­puolelle, sillä yhteensä yli 150  000 asukkaan lämmöntoimitukset voivat vaarantua”, Nikkanen sanoo.

Lappeenrannan, Kouvolan ja Rauman kaupungit ja energiayhtiöt arvioivat vetoomuksessaan, että taloudelliset vaikutukset voisivat olla kymmenien miljoonien eurojen suuruiset.

”Tietysti kustannukset riippuvat siitä, kuinka kylmä on ja kuinka kauan lakko kestää”, Nikkanen sanoo.

Rauman energian toimitusjohtaja Marko Haapala on niinikään huolestunut lakon pitkittymisestä ja kustannuksista.

”On selvää, että jos lakko jatkuu pitkään, se heijastuu myös asiakasmaksuihin. Kolme viikkoa on lämmön­tuotannossa tosi pitkä aika”, Haapala sanoo.

Haapalan mukaan tilanne on Raumalla kriittisempi kuin Lappeenrannassa tai Kouvolassa, sillä vara­kapasiteettia on vähemmän: ”Jos tulee 10–20 pakkasastetta, se ei ehkä riitä, ja voimme joutua tehorajoituksiin.”

”Jo sitä ennen saatamme joutua jonkin verran pudottamaan julkisten tilojen lämpötiloja. Voidaan myös neuvoa laittamaan pois ilmastointeja. Pyrimme huolehtimaan siitä, että asukkaille ja sairaaloille lämpöä riittää”, Haapala jatkaa.

Kouvolalaisen KSS Energian toimitusjohtaja Marko Riipinen pitää ”näin laajaa vara­lämpö­voimaloiden käyttöä ihan poikkeuksellisena tilanteena”.

Riipisen mukaan lämpöä kyllä riittää, mutta kustannukset ja fossiiliset päästöt huolettavat.

”Kovasti harmittaa, ettei lakkotilanteessa rajattu energiaa ulkopuolelle, kuten yleensä on tehty”, Riipinen sanoo.

Paperiliiton, Ammattiliitto Pron ja Sähköliiton julistama lakko UPM:n tehtailla alkaa lauantaiaamuna. Sen on määrä kestää kolme viikkoa eli 22. tammikuuta asti, ellei sopua työehdoista UPM:n kanssa sitä ennen löydy.

Liitot edustavat noin 3 000:ta UPM:n työntekijää.

Paperiteollisuuden valtakunnalliset työ­ehto­sopimukset päättyvät 31. joulukuuta, ja 1. tammikuuta alkaa sopimukseton tila.

Perusriita koskee sitä, että Paperiliitolle kelpaisi vain koko yritystä koskeva sopimus ja UPM:lle vain erilliset liiketoimintoja koskevat sopimukset.

Kaikki työt ovat Paperiliiton mukaan lakon piirissä, koska UPM on ilmoittanut päättävänsä työntekijöiden työehdot yksipuolisesti vuoden alusta.

Liitto olisi ollut valmis sopimaan lakkorajoista, mikäli yhtiö noudattaisi vanhoja työehtoja myös sopimuksettoman tilan aikana.

UPM haki Helsingin käräjäoikeudelta turvaamistointa, jolla olisi rajattu lakon ulkopuolelle kriittiset toiminnot kuten voimalaitokset ja vedenkäsittely.

Käräjäoikeus päätti kuitenkin ensin kuulla asiassa Paperiliittoa, mihin on aikaa pari viikkoa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat