Työmarkkinakierros on kärjistänyt kielenkäytön äärimmilleen ja myös keinot ovat koventuneet – Saako työstä tarjota "rikkuripalkkiota" ja voiko työtaisteluita kieltää? - Politiikka | HS.fi

Työmarkkina­kierros on kärjistänyt kielen­käytön äärimmilleen ja myös keinot ovat koventuneet – Saako työstä tarjota "rikkuri­palkkiota" ja voiko työ­taisteluita kieltää?

Työnantajat houkuttelevat nyt työntekijöitä lakonalaisiin töihin bonuksilla ja hakevat työtaisteluille kieltoja ja rajauksia tuomioistuimista.

Teollisuusliiton lakkovahti vuonna 2019.

2.1. 16:38 | Päivitetty 2.1. 17:24

Saako työnantaja tarjota työtaistelun aikana töihin tulevalle ylimääräistä palkkiota?

Tai saako työnantaja värvätä ulkopuolista työvoimaa tekemään lakonalaisia töitä?

Entä voiko tuomioistuin kieltää yhteiskunnalle vakavaa haittaa aiheuttavan lakon tai asettaa sille rajoja?

Muun muassa tällaisia kysymyksiä on herännyt ja herää, kun työehtosopimukset ovat katkolla ja osapuolten näkemykset uusista sopimuksista ja jopa neuvotteluista ovat valovuosien päässä toisistaan.

Suomi ei ole nykyään kansainvälisessä vertailussa erityisen herkkä lakkoilumaa, mutta meneillään oleva työmarkkinakierros on kärjistänyt osapuolten kielenkäytön äärimmilleen jo ennen ensimmäisten työtaisteluiden alkua.

Myös keinot ovat koventuneet niin, etteivät ammattiliitot suostu rajaamaan yhteiskunnalle tärkeitä töitä lakon ulkopuolelle, jos työnantaja on lähtenyt ”sanelulinjalle”.

Parikin työnantajaa on puolestaan yrittänyt käyttää hieman harvinaisempaa asetta eli niin sanottua turvaamistointa ja pyytänyt oikeudelta työtaistelun kieltoa tai rajausta.

Tavallista tuimemman vastakkainasettelun taustalla on metsäteollisuuden ja osin myös teknologiateollisuuden työnantajien irtautuminen valtakunnallisista ja liittokohtaisista työehtosopimuksista, vaikka useimmilla aloilla niitä vielä solmitaan.

Tutkija Johannes Lamminen muistuttaa, että työtaisteluoikeus on yhdistymisvapauden ja perustuslain turvaama perusoikeus. Korkein oikeus on tulkinnut oikeutta yhä korostetummin Suomea sitovien kansainvälisten sopimusvelvoitteiden näkökulmasta.

Lamminen väitteli kaksi vuotta sitten Turun yliopistossa työtaisteluoikeuden sisällöstä, rajoista ja suojasta. Miten hän vastaa ajankohtaisiin kysymyksiin rikkuripalkkioista ja turvaamistoimista eli yrityksistä kieltää työtaistelutoimia?

Lainsäädännöstä ja sopimuksista huolimatta monet lakon rajoihin ja suojaan liittyvät asiat ovat lopulta tulkinnanvaraisia.

Esimerkiksi Paperiliitto on paheksunut metsäyhtiö UPM:n tarjoamia bonuksia lakon aikana töihin tuleville pyrkimyksenä murtaa laillinen työtaistelu. Liiton mukaan se on ”kansainvälisen ammatillista järjestäytymisvapautta koskevan oikeuden ja kotimaisen oikeuskäytännön vastaista”.

Lakkoja laajasti tutkinut Lamminen ei ota päivän kiistoihin suoraan kantaa mutta sanoo yleisellä tasolla, että lainsäädännöstä ja sopimuksista huolimatta monet lakon rajoihin ja suojaan liittyvät asiat ovat lopulta tulkinnanvaraisia.

Oikeuskäytäntöäkään ei ole kertynyt kovin paljon, ja eri oikeusasteet ovat päätyneet erilaisiin ratkaisuihin.

Lammisen mukaan onkin epäselvää, kuinka paljon työtaisteluun osallistuvien työntekijöiden ohella myös työtaistelun alaisille tehtäville tulisi antaa suojaa työtaisteluoikeuden perusteella ja mitkä mahdollisuudet työnantajalla on järjestää työtä näissä tehtävissä esimerkiksi ulkopuolisen työvoiman avulla.

Suomessa on säädetty vain osallistuvien työntekijöiden suojasta.

Työnantajan mahdollisuudet käyttää ulkopuolista työvoimaa ovat kansainvälisten sopimusten mukaan rajalliset, kun kyse on laillisesta työtaistelusta, joka ei riko työrauhavelvollisuutta.

Lakko on laillinen esimerkiksi silloin, kun se koskee työehtosopimusta sopimuksettomassa tilassa.

Poikkeuksena ulkopuolisen työvoiman käytössä ovat välttämättömät palvelut, kuten terveydenhoito, joissa kansalaisten henki tai turvallisuus olisi muuten vaarassa.

Esimerkiksi postinjakelu ei kansainvälisten tulkintojen mukaan ole niin välttämätön palvelu, että sen perusteella saisi heikentää työtaistelun tehoa.

”Kansainvälisten sopimusten valossa suhtautuminen lisäkorvauksiin on kielteistä. Niitä voinee maksaa, jos on kyse normaalista lisätyöstä.”

Missään työtaistelutilanteessa työnantajan ei ole kiellettyä hyödyntää yrityksen omaa työvoimaa, Lamminen sanoo.

Toisaalta työntekijöillä on oikeus kieltäytyä tekemästä lakonalaisia töitä eikä työnantaja saa rangaista siitä.

Mutta saako lakonalaisesta työstä tarjota bonusta?

”Sekin on tulkinnallinen asia, mutta kansainvälisten sopimusten valossa suhtautuminen lisäkorvauksiin on kielteistä. Niitä voinee maksaa, jos on kyse normaalista lisätyöstä”, Lamminen arvioi.

Työnantajan käräjäoikeudelle jättämistä turvaamistoimihakemuksista on kaksi tuoretta esimerkkiä.

Ensin metsäyhtiö Keitele Group haki Helsingin käräjäoikeudelta Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitolle (AKT) väliaikaista määräystä lopettaa yhtiön kuljetusten saarto satamissa. Kyseessä oli AKT:n tukitoimi Teollisuusliitolle, jonka kanssa Keitele ei suostunut neuvottelemaan yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta.

Sitten metsäjätti UPM vaati käräjäoikeutta määräämään Paperiliiton asettamaan lakkorajat vuoden alussa alkavalle lakolle.

Käräjäoikeus määräsikin ensin AKT:n miljoonan euron sakon uhalla lopettamaan saarron mutta peruutti sitten aiemman päätöksensä perusteettomana. Esimerkiksi taloudelliset tappiot eivät tee saarrosta kohtuutonta toimenpidettä.

UPM:n turvaamistoimihakemuksen käräjäoikeus hylkäsi suoraan. Tosin se on yhä vireillä mutta edellyttää vastapuolen eli Paperiliiton kuulemista.

Tutkija Lamminen ei ota kantaa tuoreisiin tapauksiin, mutta hänen väitöksestään käy ilmi, että korkeimmasta oikeudestakin on saatu vaihtelevia päätöksiä turvaamistoimista.

”Kyseessä on työnantajan keino, jolla voidaan tavoitella esimerkiksi poikkeuksellisen myötätuntotaistelun kieltämistä. Perusoikeuksiin linkittyvässä punninnassa otetaan huomioon se, onko toimenpide toteuttamistavaltaan, päämääriltään tai seurauksiltaan oikeuden tai hyvän tavan vastainen tai kohtuuton”, Lamminen kertoo yleisistä periaatteista työtaisteluun puuttumisessa.

Työtaistelujen ennakollisiin kieltoihin suhtaudutaan kuitenkin yleensä pidättyvästi, koska ne voivat suhteettomasti estää järjestöjen mahdollisuuksia toimia työtaistelutilanteissa, Lamminen arvioi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat