Puolustusministeriön ex-kansliapäällikkö ei usko Venäjän hyökkäävän Ukrainaan - Politiikka | HS.fi

Puolustusministeriön ex-kansliapäällikkö ei usko Venäjän hyökkäävän Ukrainaan

Jukka Juusti ei paljasta omaa Nato-kantaansa mutta sanoo Puolustusvoimien olevan ”melko lailla täydellisesti yhteensopiva” Naton kanssa.

Jukka Juusti puolustusministeriön sisäänkäynnin edessä. Hän jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle kansliapäällikön virasta.

15.1. 2:00 | Päivitetty 15.1. 6:33

Puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Jukka Juusti pitää Venäjän joulukuussa esittämiä vaatimuksia Yhdysvalloille ja Natolle ”hurjina”.

”Koko ajan on ollut selvää, että Venäjä ei suhtaudu myötämielisesti siihen, että Nato laajenisi, mutta kun olen käynyt kollegani Venäjän varapuolustusministeri Aleksander Fominin kanssa keskusteluja, ei tämä ole noussut esille”, Juusti sanoo.

”Kävimme hänen kanssaan muun muassa läpi Suomen uusien hävittäjien ja sotalaivojen hankinnan siitä näkökulmasta, että ostamme vanhentuneen kaluston tilalle uutta. Hänellä on samantyyppinen insinööri- ja sotataloustausta kuin minulla, ja hän ymmärsi täysin.”

Juusti jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle puolustusministeriön kansliapäällikön virasta. Se tarkoittaa, että siihen asti hän oli puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa yksi Suomen parhaiten informoituja virkamiehiä.

Uskotteko Venäjän aloittavan hyökkäyksen Ukrainaan?

”En ymmärrä, mikä motiivi Venäjällä olisi hyökätä Ukrainaan. Minusta se motiivi puuttuu, joten pidän aika epätodennäköisenä, että siellä tapahtuisi mitään massiivista hyökkäystä”, Juusti sanoo.

Juusti on tehnyt pitkän uran puolustushallinnossa sotatalouden parissa. Hänen mukaansa Venäjä ei ole koonnut paikalle niin paljon joukkoja ja niiden logistiikkaa, kuten polttoaine- ja lääkintähuoltoa, että se riittäisi massiiviseen sotaan.

”Voihan se olla, että jotain tapahtuisi, vaikka ei ole mitään järjellistä syytä, mutta näin insinöörin näkökulmasta pidän sitä epätodennäköisenä.”

Juusti oli kansliapäällikkönä kuusi vuotta. Häntä ei ole kuitenkaan näkynyt puolustuspolitiikan parrasvaloissa. Hän sanoo sen olleen tietoinen valinta.

Niinpä monelta taisi jäädä huomaamatta, että tasavallan presidentti ylensi Juustin itsenäisyyspäivänä insinöörikenraaliluutnantiksi reservissä. Etuliite insinööri tarkoittaa sitä, ettei hän ole tehnyt uraansa puolustushallinnossa kadettitaustalla vaan diplomi-insinööriksi opiskelleena erikoisupseerina.

Ylennys insinöörikenraaliluutnantiksi oli ensimmäinen itsenäisen Suomen historiassa. Juusti tunnustaa, että se tuntui hyvältä.

”Se tuli ihan puun takaa. Yleensä tiedän, mitä täällä tapahtuu.”

Puolustusvoimien historiikeissa Juusti tullaan muistamaan kansliapäällikkönä, jonka johdolla Suomessa ajettiin läpi Meri- ja Ilmavoimien suuret miljardihankkeet: Laivue 2020 ja HX eli neljä suurta sotalaivaa ja 64 hävittäjää.

Voi jopa sanoa, että näitä kahta varten hänet nimitettiinkin.

”Siihen meni seitsemän vuotta, kaksi kuukautta ja kaksi päivää, kun asetettiin hävittäjien esiselvitystyöryhmä ja päädyttiin hallituksen päätökseen.”

Juusti kertoo, kuinka hän oli käynyt strategisten hankkeiden ohjelmajohtajan Lauri Purasen kanssa valtion turvatiloissa esittelemässä hanketta ensimmäistä kertaa pääministeri Sanna Marinille (sd).

”Marin kyseli kysymyksiä ja lopuksi ilmoitti, että tämä on tässä, hän on tyytyväinen. Yritin sanoa, että tässä voi tulla kaikenlaisia ongelmia. Marin katsoi minua ja Lauria ihmeissään, että ei hän ymmärrä, mitä ongelmia tässä on: tämähän on enemmistöhallitus ja tämä on hallitusohjelmassa ja oppositiokin tuntuu puoltavan”, Juusti kertoo.

”Arvostan hänen kykyään viedä hävittäjäkauppa läpi.”

”Sodan ajan suunnitelmat ovat omamme, emmekä jaa niitä kenellekään. Jos me liittyisimme Natoon, meidän pitäisi koordinoida ne Naton ja lähialueiden kanssa.”

Kansliapäällikkökautensa puolustusministereitä Jussi Niinistöä (sin) ja Antti Kaikkosta (kesk) Juusti kuvaa tyyliltään erilaisiksi:

”Niinistö oli huomattavasti varautuneempi ja itsepäinen ja puski asioita sitten läpi. Kaikkonen on huomattavasti neuvottelevampi ja diplomaattisempi tyyppi.”

Juusti hämmästelee sitä, että vaikka Niinistö puhui korostetusti kansallisesta puolustuksesta, niin hän otti kuitenkin hoitaakseen myös kansainvälisen puolustusyhteistyön.

Juusti kehuu Kaikkosen ”häkellyttävää” nopeutta tarttua ministeripestiinsä. Juusti seurasi vierestä, kuinka Kaikkonen jo ensimmäisellä vierailullaan Ruotsiin ryhtyi heti tasavertaisesti keskustelemaan Ruotsin kokeneen puolustusministerin Peter Hultqvistin kanssa.

”Ihan kylmiltään hyppäsi hommaan ja lähti kuin vanha kettu liikkeelle.”

Suomessa käynnistyi vilkas Nato-keskustelu sen jälkeen, kun Venäjä joulukuussa esitti vaatimuksensa Naton laajenemisen pysäyttämisestä.

Juusti ei kerro julkisuuteen omaa Nato-kantaansa. Kansliapäällikkönä hän kuitenkin lupasi kertoa sen niille poliitikoille, jotka kysyisivät. Kysyjiä on ollut kuulemma vähän.

”Olen käynyt sen keskustelun läpi seuraajani Esa Pulkkisen kanssa, ja meidän jäsenyyskantamme on hyvin samankaltainen. Esalta voi kysyä, jos hän kertoo.”

Kuinka yhteensopiva Suomen puolustusvoimat on Naton kanssa?

”Kyllä se melko lailla täydellisesti yhteensopiva on. Totta kai meiltä puuttuu jotain heidän komentojärjestelmänsä osia ja vastaavia. Sekä lisäksi operatiiviset suunnitelmat, emmehän me ole tehneet niitä Naton kanssa yhdessä.”

”Sodan ajan suunnitelmat ovat omamme, emmekä jaa niitä kenellekään. Jos me liittyisimme Natoon, meidän pitäisi koordinoida ne Naton ja lähialueiden kanssa.”

Suomi on viime vuosina syventänyt puolustusyhteistyötä useiden maiden kanssa erilaisilla yhteisymmärryspöytäkirjoilla tai aiejulistuksilla, joiden todellinen sisältö ja merkitys tuntuvat joskus hämäriltä. Tärkeimmät on tehty Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa kahden- ja kolmenvälisinä.

Juustin mukaan niiden tekemisessä ei ole ollut mitään varsinaista suurta suunnitelmaa. Hän sanoo, että esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa haluttiin allekirjoittaa aiejulistus, koska nähtiin Suomen neuvottelukumppanien eli vastapuolten virkamiesten vaihtuvan.

”Kaivattiin jotain dokumenttia, joka toteaa, että tätä yhteistyötä tehdään ja on tehty ja tällä on ylimmän johdon siunaus.”

Ruotsin, Norjan ja Tanskan viime syksynä solmima puolustusyhteistyösopimus oli Juustin mukaan suomalaisten tiedossa hyvissä ajoin eikä Suomi halunnut mennä siihen mukaan.

Juusti sanoo johtaneensa kansliapäällikkönä tyylillä ”management by walking around”, jossa on tärkeää tuntea ihmiset.

Juusti kertoo, kuinka Yhdysvaltojen varapuolustusministeri Robert Work oli suomalaisten vieraana Santahaminan vierasmajalla lokakuussa 2016.

”Hänen kanssaan käytiin illalliskeskustelut, ja itse pidin esitelmän Itämeren alueen turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Siinä lopuksi totesin, ettei venäläisten koneiden ilmatilaloukkauksia ole ollut sinä vuonna yhtään.”

Silloin Puolustusvoimien silloisen komentajan Jarmo Lindbergin puhelin oli kilahtanut.

”Lindberg sanoi, että nyt tuli juuri yksi rajan yli.”

Ilta jatkui kunnes Lindbergin puhelin kilahti jälleen. Lindberg totesi, että tulivat toisen kerran yli.

”Seuraavana päivänä allekirjoitettiin Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyötä koskeva aiejulistus (statement of intent)”, Juusti muistuttaa.

Julkisuudessa pohdittiin laajalti ilmatilaloukkausten syitä.

Venäläisten epäiltiin osoittavan mieltään Suomen ja Yhdysvaltojen aiejulistuksesta. Toisaalta julkisuuteen tuli tietoja siitä, että Venäjä kuljetti tuona iltana Suomenlahden kautta Iskander-ohjuksia Kaliningradiin.

”Totesimme aikanaan julkisuuteen, että tahattomuutta ei voi sulkea pois. Se tarkoittaa aika pitkälle sitä, että silloin oli erittäin vilkasta ilmatoimintaa ja siinä yhteydessä koneet todennäköisesti tulivat vahingossa pikkuisen yli.”

Yksi merkittävimpiä viime vuosien lainsäädäntöuudistuksia koski tiedustelulakeja.

”Sanoin monta kertaa poliitikoille, että eikö tämä ole teidänkin mielestänne hyvä, että tehdään sotilastiedustelulainsäädäntö, kun tähän asti on toimittu ilman lainsäädäntöä.”

Juustin mukaan uusi lainsäädäntö on helpottanut yhteistyötä läntisten tiedusteluyhteisöjen kanssa.

”Oli sellaisia tiedusteluorganisaatioita, jotka eivät tehneet meidän kanssamme yhteistyötä, kun meillä ei ollut lainsäädäntöä. Tilanne on nyt muuttunut; on poistunut tiettyjä esteitä.”

Puolustusvoimien kansainvälisestä harjoitustoiminnasta tiedottaminen muuttui merkittävästi Juustin aikana.

Aiemmin vuosittaiset harjoitussuunnitelmat pidettiin salassa viimeiseen asti, mikä aiheutti tiedottamissotkuja ja pahaa mieltä erityisesti eduskunnan puolustusvaliokunnassa.

”Tämä on suomalainen erityispiirre. Olen ruotsalaisilta kollegoilta kysynyt, että kuinka monta kansainvälistä harjoitusta heillä on, eivätkä he edes puolustusministeriössä tiedä.”

Juusti kehuu erityisesti yhteistyötä ulkoministeriön kanssa, josta näkyvin näyttö oli Afganistanin evakuointioperaatio.

”Harva tietää, että meillä on ulkoministeriön kanssa ollut joka toinen viikko kokoontuminen turvatiloissa.”

Paikalla on kymmenkunta virkamiestä käymässä epävirallisesti läpi ajankohtaisia asioita, eikä kokouksesta pidetä pöytäkirjoja.

”Se on hyvä suomalainen tapa.”

Minkälaisessa vedossa Puolustusvoimat on nyt?

”Kyllä me hyvässä iskussa olemme. Se täytyy sanoa ihan selkeästi.”

Jukka Juusti

  • Syntynyt vuonna 1955.

  • Insinöörikenraaliluutnantti, diplomi-insinööri.

  • Puolustusministeriön kansliapäällikkö vuosina 2016– 2021.

  • Toiminut mm. puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikkönä, Puolustusvoimien pääinsinöörinä ja sotavarustepäällikkönä sekä Euroopan puolustusviraston materiaalijohtajana.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat